Lausunnolla olevan ehdotuksen taustalla on eräiden sähkön ja maakaasun jakeluyhtiöiden ilmoitukset poikkeuksellisen suurista siirtohintojen korotuksista.
Suuriin hinnankorotuksiin ei ole totuttu monopoliluonteen ja hinnoittelultaan vakaana pidettyjen sähkönjakeluyritysten taholta. Esillä olleista ainakin parissa tapauksessa taustalla oli myös hiljakkoin tapahtunut jakelutoiminnan yrityskauppa, jonka mahdollisista vaikutuksista hintojen korotuksiin ei ole tietoa.
Kotitaloudet ja yritykset eivät olleet voineet varautua muutaman kuukauden sisällä tapahtuviin huomattaviin korotuksiin. Korotukset synnyttivät siksi suuren kohun ja valituksia kuluttajaviranomaisille. Kuluttajaviranomaisen ja toiminnanharjoittajan käymien neuvottelujen tuloksena suurimpia hinnankorotuksia kohtuullistettiin ainakin vuodeksi. On huomattava, että kuluttajansuojalainsäädäntö ei koske yrityksiä.
Sähkönjakelu on keskeinen osa koko maata ja yhteiskuntaa palvelevaa perusinfrastruktuuria. Jakelusta vastaavilta ja yksinoikeudella toimivilta yhtiöiltä voi odottaa kohtuutta ja vastuullisuutta myös hinnoittelun osalta.
Ehdotukset rajaisivat vuotuisen hinnankorotuksen siirron ja jakelun verollisesta kokonaishinnasta enintään 15 prosenttiin lisäämällä sähkösähkömarkkinalakiin (588/2013) uusi 26 a § ja maakaasumarkkinalakiin 27 a § (28 §).
Sähkö- ja maakaasumarkkinalain ja niiden nojalla toimivien monopoliluonteen omaavien jakeluyhtiöiden valvovana viranomaisena toimii Energiavirasto. Se valvoo jakeluhinnoittelun kohtuullisuutta nelivuotisjaksoittain. On katsottu, että mahdollisuus puuttua hinnoitteluun ei toteudu riittävän nopeasti nelivuotiskaudella. Energiavirasto ylläpitää jo nyt ajantasaista palvelua ja seurantaa sähkön hintatietojen osalta. Tässä yhteydessä myös erikokoisten kuluttajien jakeluhinnoissa tapahtuvia muutoksia on periaatteessa mahdollista seurata.
Sähkömarkkinalakia muutettaessa vuonna 2013 yhtenä tärkeänä tekijänä oli sähköverkon jakeluvarmuuden parantaminen useiden myrskyjen ja lumen aiheuttamien pitkien sähkökatkojen takia.
Tässä yhteydessä jakeluverkon toimitusvarmuuden kohentamiselle annettiin aikaa viimeistään vuoden 2028 loppuun asti, kuitenkin niin, että kuluttajamäärissä toimitusvarmuuden parantamisvelvoite porrastettiin 50 % vuoden 2019 ja 75 % kuluttajamäärissä vuoden 2023 loppuun saakka. Verkkoyhtiöltä edellytetään jakeluvarmuuden parantamissuunnitelmaa ja sen päivitystä joka toinen vuosi.
Sähkönjakelun pitkistä keskeytyksistä kuluttajille maksettavia korvauksia nostettiin samassa yhteydessä.
Sähkömarkkinalain muutoksen yhteydessä vuonna 2013 ei jäänyt epäselväksi se, että jakeluvarmuuden parantamistavoite johtaa väistämättä myös hintojen nousuun. Tavoitteen kokonaiskustannusarvioksi arvioitiin tuolloin 2,5- 3,5 miljardia euroa. Jakeluyhtiön tuoton kohtuullisuutta valvovan Energiaviraston ohjeistuksissa jakeluvarmuuden parantaminen kaudella 2016-2019 on otettu huomioon. Tässä jakeluyhtiöille mahdollistettiin sijoitetun pääoman kaksinkertainen tuottomahdollisuus, vajaa 6 %.
Jakeluhintojen korotusten rajoittaminen on tarpeen. Esitettyyn 15 prosentin verollisen hinnan vuotuiseen korotuskattoon sisältyy kuitenkin se mahdollisuus, että jo kahden peräkkäisen enimmäiskorotuksen jälkeen jakeluhinnat voivat olla kohtuuttomia. Tulisi harkita joko 24 kuukauden aikaväliä tai vaihtoehtoisesti rajata vuotuinen enimmäiskorotusprosentti pienemmäksi kuin ehdotettu 15 prosenttia. Mikäli jakeluyhtiöllä on tarve suurempiin kuluttajahintojen korotuksiin, voisi se tehdä tästä perustellun hakemuksen Energiavirastolle.
Sähkön jakelun kuluttajahinta muodostuu kiinteästä perusmaksusta ja siirretystä energiasta sekä läpilaskutusluonteisista maksuista ja veroista. Näiden päälle tulee vielä arvonlisävero. Muutokset lakisääteisissä maksuissa ja veroissa voidaan viedä hintoihin sellaisenaan. Sähkön pienkuluttajan voi edelleen olla vaikea hahmottaa jakelun kustannusrakennetta ja niissä tapahtuvia muutoksia.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää sähkönjakeluyrityksen hinnankorotuksia koskevaan kuluttajatiedottamiseen riittävän ajoissa ja kuluttajien kannalta selkeästi.
Lakimuutoksen perustelujen 4.1 Taloudelliset vaikutukset toiminnanharjoittajille, yrityksille ja kuluttajille todetaan useassa eri kohdassa, että …korottamista koskeva rajoitus ei vaikuttaisi siirron ja jakelun hintatasoon…, yritysten tai kotitalouksien… maksamiin kustannuksiin valvontajakson mittaisella tarkasteluvälillä.
Rajoitus vaikuttaa aina hintatasoon ja kustannuksiin. Korotuksen rajaaminen voi vaikeuttaa sähkönjakeluyrityksen kykyä selviytyä verkon parantamisvelvoitteista (yritys velkaantuu) tai yritysten ja kotitalouskuluttajien taloudet eivät kestä hinnankorotuksia. Rajoitus voi siten samanaikaisesti paitsi hidastaa jakeluyhtiön verkon parantamisinvestointien toteutumista ja hillitä asiakkaan maksaman sähkön hinnannousua. Taloudelliset vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Lainmuutoksen etu on se, että sekä jakeluyhtiö että kuluttaja tietävät, missä rajoissa lähivuosina voidaan toimia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ritva Laine
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Kalevi Luoma
energiainsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.