Päästökattodirektiivillä halutaan vaikuttaa rikkidioksidin, typenoksidien, ammoniakin, pienhiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden järjestelmälliseen vähentämiseen vuosina 2020-2029 ja vuoden 2030 jälkeen.
Direktiivin keskeisenä sisältönä on tarvittavien päästövähennysten suunnittelu ja toteutus. Tätä selvitetään parhaillaan laajapohjaisessa ympäristöministeriön johtamassa ilmansuojeluohjelmaa valmistelevassa toimikunnassa.
Suomen kannalta erityistä huomiota vaativat päästöt ovat lähinnä typenoksidit, ammoniakki ja pienhiukkaset. Näiden keskeiset päästölähteet ovat liikenne, maatalous ja pienimuotoinen poltto.
Direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää muutoksia ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Niillä ohjataan direktiivin edellyttämien selvitysten toteuttamista ja työnjakoa keskeisten virastojen avulla sekä varmistetaan tarvittava EU-raportointi.
Kunnissa tehtävillä maankäyttöä, liikkumista ja energiantuotantoa koskevilla päätöksillä on suuri vaikutus ilmanlaatuun vaikuttaviin päästöihin. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntasektori on jatkossakin mukana kansallisen ilmansuojeluohjelman seurannassa ja päivittämisessä
Luonnoksessa esitetyt ympäristönsuojelulakia ja -asetusta koskevat muutokset ovat tarkoituksenmukaisia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jarkko Huovinen johtaja, alueet ja yhdyskunnat | Kalevi Luoma energiainsinööri |
Onneksi on kunnat! -livelähetykset pureutuvat keväällä 2026 väestönmurroksen teemoihin. Haluatko ymmärtää, miten Suomen kunnat voivat menestyä murroksen keskellä – ja miksi yhteistyö yli puoluerajojen on tärkeämpää kuin koskaan?
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.