Päästökattodirektiivillä halutaan vaikuttaa rikkidioksidin, typenoksidien, ammoniakin, pienhiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden järjestelmälliseen vähentämiseen vuosina 2020-2029 ja vuoden 2030 jälkeen.
Direktiivin keskeisenä sisältönä on tarvittavien päästövähennysten suunnittelu ja toteutus. Tätä selvitetään parhaillaan laajapohjaisessa ympäristöministeriön johtamassa ilmansuojeluohjelmaa valmistelevassa toimikunnassa.
Suomen kannalta erityistä huomiota vaativat päästöt ovat lähinnä typenoksidit, ammoniakki ja pienhiukkaset. Näiden keskeiset päästölähteet ovat liikenne, maatalous ja pienimuotoinen poltto.
Direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää muutoksia ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Niillä ohjataan direktiivin edellyttämien selvitysten toteuttamista ja työnjakoa keskeisten virastojen avulla sekä varmistetaan tarvittava EU-raportointi.
Kunnissa tehtävillä maankäyttöä, liikkumista ja energiantuotantoa koskevilla päätöksillä on suuri vaikutus ilmanlaatuun vaikuttaviin päästöihin. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntasektori on jatkossakin mukana kansallisen ilmansuojeluohjelman seurannassa ja päivittämisessä
Luonnoksessa esitetyt ympäristönsuojelulakia ja -asetusta koskevat muutokset ovat tarkoituksenmukaisia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jarkko Huovinen johtaja, alueet ja yhdyskunnat | Kalevi Luoma energiainsinööri |
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.