Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen suunnitelma (EHO) 2026–2028 korvaa aiemman eläinlääkintähuoltolain mukaisen suunnitelman. Suunnitelma pohjautuu uuteen eläinlääkintähuoltolakiin (2085/2023), joka tulee voimaan 1.1.2026. Lausuntopyyntö koskee suunnitelman toista osaa, joka käsittää valvontatehtävien järjestämisen.
Valtio hankkii kunnilta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää valvontaa ns. valtion toimeksiantotehtävänä. Lausuntoa pyydetään ohjeluonnoksesta, joka koskee kuntien laskutusta eläinlääkintähuoltolain perusteella suoritettavista valvontatehtävistä.
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä laaditaan koko ympäristöterveydenhuollon valvonnan kattava valvontasuunnitelma ja se käsitellään usein yhtenä kokonaisuutena monijäsenisessä toimielimessä. Kuntien valvontasuunnitelmat seuraavalle vuodelle valmistellaan yleensä jo edellisen vuoden syyskuussa. Seuraavan vuoden suunnitelmat pyritään hyväksymään lautakunnassa tai muussa monijäsenisessä toimielimessä viimeistään loka-marraskuussa. Kunnat huomioivat omissa suunnitelmissaan mm. Ruokaviraston laatiman eläinlääkintähuollon valtakunnallisen suunnitelman (EHO) painopisteet. Näin ollen valtakunnallinen suunnitelma vuodelle 2026–2028 tulisi olla kuntien käytettävissä jo elo-syyskuussa 2025.
Ruokaviraston laatima ohjeluonnos koskien laskutusta kuntien suorittamasta eläinlääkintähuoltolain mukaisesta valvonnasta noudattaa pääsoin valtioneuvoston asetusta eläinlääkintähuollosta (351/2025). Kuntien laskutusta koskeva ohje on kuitenkin kirjoitettu muotoon, jossa nostetaan esiin asioita, joita ei korvata kunnille.
Kuntaliitto korostaa, että valtion toimeksiantotehtävänä kunnissa toteutettavan eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti.
Yksi keskeisimmistä kuluista ovat kunnille aiheutuva tietojärjestelmäkulut. Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä (VATI) ei sisällä eläinsuojelu- eikä eläintautivalvontaa. Kunnat tarvitsevat järjestelmän mm. oman toimintansa seuraamiseen sekä laskutusta varten. Koska valtio ei ole tarjonnut kunnille eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan tietojärjestelmää, osa kunnista harkitsee järjestelmän hankkimista kuntajärjestelmätoimittajalta. Kuntaliitto korostaa, että myös eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnasta aiheutuneet tietojärjestelmäkulut on kustannukset korvattava kunnille täysimääräisesti.
Kuntaliitto näkee ongelmallisena ohjeluonnoksen lauseen: Valtion varoista ei korvata sellaisia valvontatehtävän hoidosta aiheutuneita kustannuksia, jotka merkittävällä tavalla ylittävät sen, mitä valvonnan kohtuullisen laatutason katsotaan edellyttävän. Tarkoittaako tämä, ettei esim. valvonnan kehittämiseen kuluvaa työaikaa korvata? Jotta valvontatyötä voidaan tehdä laadukkaasti tulisi kunnilla korvata myös siihen liittyvän esihenkilö- ja kehittämistyön kustannukset.
Ohjeluonnoksen mukaan täysipäiväisen valvontaeläinlääkärin arvioidaan tekevän keskimäärin 15–20 tarkastusta kuukaudessa joko yksin tai parityöskentelynä. Tarkastusten määrä ei ole kuvaava mittari työtehokkuudesta. Ehdotetun tarkastusmäärän sijaan pitäisi tarkastella työtä kokonaisuudessaan eli tarkastusten lisäksi tulee huomioida muun muassa tarkastusyritykset, päätökset kuulemisineen, neuvonta, lausunnot hallinto-oikeuksille, käräjäoikeudessa todistamiset yms.
Yksi ongelmakohdista liittyy perhevapaiden korvaamiseen. Ohjeessa asia jää hiukan epäselväksi. Myös perhevapaista aiheutuneet kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti. Valvontaeläinlääkäreille hankitaan yhä useammin valvontakäyntejä varten leasing auto. Myös tästä aiheutuneet kustannukset on korvattava kunnille.
Varsin laadukasta ja valvontatyötä tukevaa koulutusta tarjotaan nykyisin muidenkin kuin Ruokaviraston toimesta, ja tämä tulisi huomioida laskutusohjeessa. Em. koulutukset tukevat ja täydentävät Ruokaviraston järjestämiä koulutuksia ja osallistumisen kustannukset (käytetty työaika, osallistumismaksut, matkakulut) tulee korvata kunnille.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pirjo Sirèn
Johtaja, ympäristö- ja yhdyskunnat
Kaisa Mäntynen
Erityisasiantuntija, ympäristöterveys
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.