Tilastokeskuksen diaarinumero: TK/1065/00.07/2026
Lausunnonantajan lausunto
Tämä lausuntopyyntö on lähetetty kunnista vain kuuteen suurimpaan kaupunkiin sekä Kuopioon, mikä tullee vaikuttamaan kunnista saatavien lausuntojen määrään. Kuntaliitto on pyrkinyt omassa lausunnossaan huomioimaan kuntien tarpeita laajasti erilaisten kuntien ja koko kuntakentän näkökulmasta. Kuntaliitto laatii myös kuntien käyttöön erilaisia analyyseja, arviointeja ja ohjeita, joissa hyödynnetään tilastotietoa - myös nämä Kuntaliiton omat tarpeet kuntien palvelemiseksi on huomioitu lausunnossa. On hyvä, että vuoden 2024 lausuntokierroksen lausunnot huomioidaan myös tällä lausuntokierroksella.
Tilastot ovat välttämättömiä tiedolla johtamiselle, lakisääteisten tehtävien hoitamiselle ja kuntakentän pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tilastotietoa tarvitaan muun muassa kuntien ja kaupunkien toiminnan suunnitteluun, strategiatyöhön, ennakointiin, vertailuun, tietopohjaiseen päätöksentekoon ja tapahtuneiden muutosten vaikutusten arviointiin. Lausuntopyynnössä kuvattu tilastojen lakkauttaminen, tietosisältöjen supistaminen ja julkaisuaikataulujen harventaminen eivät edistä tiedolla johtamista tai ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa päätöksentekoa.
Kuntaliitto ymmärtää, että Tilastokeskuksen rahoitusleikkaukset edellyttävät tilastotoiminnan priorisointia, mikä voi johtaa tilastojen karsimiseen ja tilastotuotannon laadun heikentämiseen. Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä, että Tilastokeskuksen toimintaprosessien tehostamiseen panostetaan nyt ja jatkossa, jotta vähemmillä panoksilla saataisiin aikaan mahdollisimman hyvät lopputulokset ja vaikutukset tilastotiedon käyttäjille olisivat mahdollisimman pienet.
Priorisointeja tehtäessä valintojen tulisi perustua kokonaisarviointiin siitä, miten heikennykset vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan ja tehokkuuteen mahdollisimman vähän. Lisäksi arvioinnissa tulisi huomioida lainsäätäjän muille viranomaisille asettamat lakisääteiset velvoitteet, joiden toteuttamisessa nojaudutaan keskeisellä tavalla Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin. Vaikka kyseisten tilastojen ylläpito ei olisi Tilastokeskukselle lakisääteinen tehtävä, voi yksittäinen tilasto tai sen sisältämä tieto olla keskeisessä roolissa suhteessa toisen viranomaisen lakisääteisen tehtävän toteuttamiseen tai siinä onnistumiseen. Tämä systeeminen vaikutus tulisi ottaa huomioon tilastotoimintaa uudelleenarvioitaessa. Kuntaliitto pitää parempana sitä, että mahdollisimman moni keskeinen, mutta samalla lakkautusuhan alainen tilasto, saadaan ylläpidettyä aikaisempaa harvemmalla julkistustiheydellä tai suppeammalla tietosisällöllä kuin että ne lopetettaisiin kokonaan.
Aikasarja-aineistojen katkaisu aiheuttaisi pysyvää vahinkoa, jota ei voida myöhemmin helposti korjata. Myös julkaisutiheyden harventaminen ja tietosisältöjen karsinta heikentävät ajantasaista tilannekuvaa. Lisäksi tilastoaineistojen ja rekisteripohjaisten tietojen keräämisen jatkuvuus tulee turvata myös tilanteissa, joissa kaikkia tietoja ei julkaista säännöllisesti tai tilastotuotantoa joudutaan väliaikaisesti supistamaan. Pitkien aikasarjojen arvo syntyy juuri tiedon jatkuvasta kertymisestä, ja myöhemmin syntyviä tutkimus- tai selvitystarpeita on mahdotonta ennustaa etukäteen. Tilaston lakkauttaminen on lopullinen päätös - ei väliaikainen säästö.
Lausuntopyynnöstä jää epäselväksi se, koskevatko ehdotetut supistamistoimenpiteet ainoastaan tilastojen julkaisemista, vai onko tarkoitus lakkauttaa täysin myös niihin liittyvä tiedonkeruu. Mikäli myös tiedonkeruu lakkautetaan, ovat vaikutukset peruuttamattomia. Jos tiedonkerääminen katkaistaan kokonaan, syntyvää aukkoa ei voida jälkikäteen korjata. Tämän vuoksi olisi tärkeää erottaa toisistaan tilastojen julkaiseminen ja pohja-aineistojen ylläpito. Samalla Kuntaliitto tunnistaa, että tilastotuotannon laatu ja relevanssi edellyttävät myös aineistojen aktiivista käyttöä, analysointia ja kehittämistä. Pelkkä tiedon passiivinen kerääminen ilman riittäviä resursseja laadunhallintaan ja hyödyntämiseen voi pitkällä aikavälillä heikentää aineistojen käyttökelpoisuutta myöhemmin.
Kuntaliitto huomauttaa, etteivät tilastojen käyttäjämäärät välttämättä korreloi tilaston merkittävyyteen kansantaloudellisesti. Tilaston hyötyarvo voi jollekin tietylle yhteiskunnan tärkeälle toimialalle, palvelulle tai esimerkiksi turvallisuudelle olla merkittävä, jos sen kaltaista tietoa ei ole muualla saatavilla. Tilastoihin voi liittyä myös lakisääteisiä käyttökohteita esimerkiksi kunnille, vaikka tilasto ei olisikaan Tilastokeskukselle lakisääteinen.
Monet ehdotetut säästöt voivat johtaa kustannusten siirtymiseen kunnille, erillisrahoitukseen ja päällekkäiseen työhön, mikä ei ole kansantalouden kokonaisuuden kannalta perusteltua. Kustannukset eivät katoa – ne siirtyvät. Päällekkäinen tilastointi on myös tehotonta ja kansantaloudellisesti kallista. Aiemmin tilastotoimintaa on suunnitelmallisesti siirretty virastoista Tilastokeskukseen juuri tehokkuuden vuoksi ja säästötoimenpiteiden seuraus voi johtaa takaisin vanhaan toimintatapaan, jossa eri toimijat keräävät tietoa omiin tarpeisiinsa. Julkisin varoin kerätyn tiedon tulisi olla mahdollisimman laadukasta, avointa ja laajasti yhteiskunnan hyödynnettävissä. Ei ole järkevää aiheuttaa yhteiskunnalle tilastotoiminnan kustannuksia, mutta hyödyntää tietoa heikosti.
Ehdotetut lakkautukset ja supistukset kohdistuvat usein kaikkein tarkimpaan aluetason tietoon, ts. kuntatasoon. Tämä on paitsi toiminnan ja johtamisen, myös demokratian ja osallisuuden näkökulmasta ongelmallista. Säästötoimien ei tule johtaa tilanteeseen, joka eriyttää kuntia ja heikentää yhdenvertaisia edellytyksiä tietopohjaiseen päätöksentekoon. Kuntaliiton huoli liittyy myös kuntien resurssi- ja kyvykkyyseroihin datan hyödyntämisessä, erityisesti tilanteessa, jossa aiemmin avoimia tietolähteitä lakkautetaan ja/tai siirtyy maksullisiksi. Kehitys eriyttää kuntia ja heikentää yhdenvertaisia edellytyksiä tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Julkisen talouden sopeutus johtaa myös kuntasektorilla tarpeeseen arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta, eivät tiedon saatavuuteen ja hinnoitteluun liittyvät tekijät saisi muodostua esteeksi vaadittaville toimille. Luotettava ja laadukas, hyödynnettävissä oleva, tieto ja data sekä analytiikka ovat tänä päivänä keskeinen osa kuntien johtamista ja mahdollistavat osaltaan asiakastarpeiden ennakoinnin, vaikuttavamman toiminnan ja paremman tuottavuuden kuntien toiminnassa.
Kuntaliiton mielestä on tärkeää tarkastella tilastotuotannon leikkauksia laajemmassa yhteydessä, osana julkisen sektorin tiedon ja datan ekosysteemiä. On ristiriitaista panostaa julkisen sektorin digitalisaatioon ja tekoälyyn, mutta samalla heikentää tilastojen ja datan tuotannon edellytyksiä - ilman laadukasta data- ja tietoinfrastruktuuria ja palveluita myös digitalisaation hyödyt jäävät saavuttamatta. Leikkausten sijaan valtion tulisikin vahvistaa julkisen sektorin tilastojen ja datan tuotannon koordinointia ja pitkäjänteistä rahoituspohjaa, mikä tukisi sekä tuottavuutta että päätöksenteon laatua pitkällä aikavälillä. Tilastotuotantoa on toki arvioitava ja kehitettävä säännöllisesti, jotta se vastaa muuttuvia tarpeita ja toimii kustannustehokkaasti. Pelkät resurssileikkaukset eivät ole kestävä keino ylläpitää tätä yhteiskunnallisesti keskeistä toimintoa.
Kuntaliitto pitää ongelmallisena kehitystä, jossa yhteisin julkisin varoin kerättyä tilasto- ja rekisteritietoa siirretään enenevästi maksulliseksi tai erillisrahoituksen varaan. Yksittäisten tilastojen hinnoitteluiden muutosten sijaan tilastotiedon ja koko julkisen hallinnon tietovarantojen hinnoittelumalli tulee muuttaa. Tilastojen ja aineistojen yhteiskunnallinen hyöty syntyy niiden laajasta käytöstä päätöksenteossa, tutkimuksessa, arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Tämän vuoksi aineistojen hinnoittelun tulisi perustua ensisijaisesti tiedon avoimuuteen ja maksullisuuden osalta rajakustannusperiaatteeseen: kun aineisto on kerran kerätty julkisin varoin, sen käytöstä aiheutuva lisäkustannus on useimmiten kohtuullisen pieni. Siksi olisi tärkeää pyrkiä sellaiseen rahoitusmalliin, jossa tilastotuotannon perusrahoitus, eli datan kerääminen, prosessointi ja laadunvarmistus turvataan yhteisesti ja aineistojen käyttö mahdollistetaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä pitämällä tiedon hinnoittelu maltillisena. Maltillisesti hinnoiteltu tieto mahdollistaa kansallisten tietovarantojen laajemman käytön niin, että useampi viranomainen, tutkija ja yritys voi hyödyntää julkisia laadukkaita tietovarantoja omiin tarpeisiinsa.
Tilastokeskuksen rahoitusmallissa tulisi nykyistä vahvemmin huomioida tilastojen ja tutkimusaineistojen laaja yhteiskunnallinen hyöty sekä niiden rooli osana kansallista tutkimus- ja tietoinfrastruktuuria. Nykyinen rahoitusmalli johtaa osaoptimointiin, jossa yksittäisen viranomaisen rahoituspaineet ratkaistaan tavalla, joka heikentää tiedon laajaa hyödyntämistä ja kasvattaa kokonaiskustannuksia. Nykyinen malli, jossa yksittäiset kunnat, tutkimuslaitokset tai muut toimijat joutuvat erikseen rahoittamaan tarvitsemiensa aineistojen saatavuutta, johtaa helposti tiedon alikäyttöön, päällekkäisiin selvityksiin ja kokonaiskustannusten kasvuun julkisessa taloudessa. Kuntakentässä mahdollisuudet maksullisten aineistojen hyödyntämiseen ovat rajalliset. Julkisin varoin kerätyn tiedon avoimuutta ja laajaa hyödynnettävyyttä voidaan pitää keskeisenä edellytyksenä tutkimuksen, tiedolla johtamisen, julkisen sektorin tuottavuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiselle. Kun julkisen talouden sopeutus johtaa myös kuntasektorilla tarpeeseen arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta, eivät tiedon saatavuuteen ja hinnoitteluun liittyvät tekijät saisi muodostua esteeksi vaadittaville ja oikein kohdennetuille toimille.
Tähän osuuteen liittyvät tilastot ovat: Kansantalouden tuottavuusmittarit, Tuotannon suhdannekuvaaja, Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa (kokeellinen tilasto), Paikallishallinnon palveluiden järjestäjien tulot, menot ja velka (kokeellinen tilasto), Konkurssit ja yrityssaneeraukset, Teollisuuden uudet tilaukset, Yritystukitilasto, Yrityskaupat (kokeellinen tilasto), Väestöryhmittäinen inflaatio (kokeellinen tilasto), Maarakennuskustannusindeksi, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Korjausrakentaminen, Korjausrakentamisen suhdannekuvaaja, Asuntojen vuokrat ja Asunto-osakeyhtiöiden talous.
Aihealueeseen Talous ja globalisaatio on esitetty lausuntopyynnössä yhteensä 15 muutosehdotusta. Tilastot liittyvät ajantasaisen tilannetiedon tuottamiseen kansantaloudesta ja sen osatekijöistä. Muutosesityksiin sisältyy tilastoja, joita kuntakenttä hyödyntää varsin harvoin. Jotkut muutosesitykset ansaitsevat kuitenkin tarkempaa tarkastelua.
Kuntien elinvoimatehtävä nojaa yhä vahvemmin tietoperustaiseen päätöksentekoon. Tilastot yrityksistä, innovaatioista, konkursseista, investoinneista, tuottavuudesta, koulutuksesta, työmarkkinoista ja väestöstä ovat suoraan yhteydessä kuntien kykyyn ennakoida rakennemuutoksia, kohdentaa elinkeino- ja työllisyyspalveluja, tukea investointeja ja vastata työvoiman kohtaanto-ongelmiin. Tilastojen lakkauttaminen, alueellinen supistaminen tai merkittävä harventaminen heikentää päätöksenteon laatua, lisää epävarmuutta ja kasvattaa virheellisten investointi- ja palveluratkaisujen riskiä. Elinvoimapolitiikassa viive tiedossa tarkoittaa heikentyvää suunnitelmallisuutta ja viivettä toimenpiteissä elinvoiman vahvistamiseksi.
Tuotannon suhdannekuvaajan päivitystiheyden muuttaminen neljännesvuosittaiseksi olisi valitettava muutos, sillä tilastoa on hyödynnetty kunnissa antamaan tilannekuvaa kansantalouden viimeisimmästä kehityssuunnasta. Kunnat tukeutuvat näihin tietoihin laatiessaan verotuloennusteita ja talousarvioita tuleville vuosille. Tilannekuvan muodostamiseen tarvitaan myös monia muita tietoja, joten tämän yhden tilaston varassa kunnat eivät budjetoinnissaan ole.
Kokeellinen tilasto paikallishallinnon palveluiden järjestäjien tuloista, menoista ja veloista on Kuntaliiton elinvoima- ja talousyksikössä paljon hyödynnetty tilasto, sillä se antaa tarkempaa tietoa paikallishallinnon rakenteesta huomioiden myös Helsingin kaupungin eritysroolin suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviin. Tämä on tärkeää, koska virallista sektoriluokitusta hyödyntävistä kansantalouden tilinpidon muun paikallishallinnon tilastoista ei saa eroteltua Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen osuutta pois, joten tilastojen perusteella tehdyt analyysit herättävät tyypillisesti lisäkysymyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Toisaalta muu paikallishallinto on muutenkin eri järjestäjätahoista koostuva, monimuotoinen kokonaisuus, joten kuntahallinnon osalta edes kyseinen kokeellinen tilasto ei ole tulkinnoiltaan yksiselitteinen. Valtaosa kunnista hyödyntää omissa materiaaleissaan Valtiokonttoriin raportoitavien kuntien ja kuntayhtymien tilastotietoja.
Julkinen sektori on tuntuvien sopeutuspaineiden edessä tulevien vuosikymmenten aikana. Yritystuet ovat toistaiseksi jääneet toteutettujen rahoitusleikkausten ulkopuolelle. Kun tulevalla hallituskaudella leikkauskohteita joudutaan etsimään koko julkisesta sektorista, yritystukitilaston lakkauttaminen ajoittuisi yhteiskunnallisesti huonoon hetkeen. Kunnat eivät hyödynnä yritystukitilastoja juurikaan omassa taloushallinnossaan.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että maarakennuskustannusindeksi julkaistaan maksuttomana vapaasti jatkossakin. Indeksi on säännöllisesti kuntien infrahankkeissa käytössä ja tärkeä apuväline budjetoinnissa ja kustannusmuutosten seurannassa. Indeksi on muodostanut luotettavan tietoperustan infrarakennuttajille, jotka eivät voi suoraan soveltaa esimerkiksi rakennuskustannusindeksiä, koska infrarakentamisen panoskustannukset muodostuvat talonrakentamisesta olennaisesti poikkeavalla tavalla. Indeksin lakkauttaminen vaikuttaisi kielteisesti mahdollisuuksiin tehostaa julkisten varojen käyttöä, koska kuten Tilastokeskuskin on tunnistanut, tietoa ei ole saatavissa muista lähteistä. On huomioitava, että vaikka maarakennuskustannusindeksin käyttäjämäärät saattavat olla monia muita indeksejä vähäisemmät, käyttäjien indeksin tarjoamaan tietoon osin nojautuvat taloudelliset päätökset ovat kansantaloudessa huomattavan suuria ja indeksi voi tukea hankintayksiköitä ajoittamaan investoinnit järkevästi suhteessa suhdannesykliin. Maanrakennuskustannusindeksin kansallinen arvo on siten merkittävä riippumatta sen käyttäjämääristä.
Lisäksi parhaillaan valmistelussa olevan uuden yhdyskuntakehittämislain HE-luonnoksessa esitetään säädettäväksi, että kiinteistönomistajalta asemakaavan toteutuskustannusten kattamiseksi perittävä kehittämiskorvaus sidottaisiin maarakennuskustannusindeksiin, mitä pidetään oikeudenmukaisena tapana määritellä korvaus, jonka maksuajankohta voi olla vuosien päässä kehittämiskorvauspäätöksestä.
Tähän osuuteen liittyvät tilastot ovat (digitalisaatio): Innovaatiotoiminnan tilinpäätösindikaattorit (kokeellinen tilasto).
–
Tähän osuuteen liittyvät tilastot ovat (Väestö ja yhteiskunta, oikeus ja vaalit, työ, palkat ja toimeentulo, koulutus ja tutkimus, kulttuuri, media ja ajankäyttö): Adoptiot, Väestöennuste, Kuolleet viikoittain (kokeellinen), Eduskuntavaalit, Aluevaalit, Kuntavaalit, Europarlamenttivaalit, Presidentinvaalit, Ulosottovelalliset, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset, Rikos- ja pakkokeinotilasto, Velkajärjestelyt, Työtaistelutilasto, Ansiotasoindeksi, Tulorekisterin palkat ja palkkiot (kokeellinen tilasto), Perinnöt ja lahjat (kokeellinen tilasto) ja Koulutukseen hakeutuminen.
Kansallisia koulutusta koskevia tiedonkeruita ja tietovarantoja on pyritty kehittämään koulutusjärjestelmän ja koulutusjatkumoiden vahvistamiseksi. Tietoa kerätään myös erikseen kunnilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä, jolloin saadaan tarkempaa tilastotietoa. Tilastokeskus on ollut tärkeässä roolissa laadukkaan koulutusta koskevien tilastotietojen julkaisijana. Työhön on kuulunut myös useista tilastolähteistä saatavien tietojen yhdistäminen, jota useat tahot ovat voineet maksutta hyödyntää. Nyt keskeytys- tai lakkautushan alla olevia koulutusta koskevia tilastoja hyödynnetään laajalti koulutuskentällä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä tutkijoiden toimesta. Ko. tilastot antavat tietoa mm. oppivelvollisuuden kehittymisestä, koulutusjatkumoista ja opintojen kulusta sekä koulutuksesta työmarkkinoille siirtymästä ja työllistymisestä.
Ehdotus ei sisällä vaikutusten arviointia siitä, johtaako lakkautukset supistuneeseen tietojen julkaisuun Opetushallituksen ylläpitämän opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen osalta tai painetta muille viranomaistahoille, kuten Opetushallitukselle koota koulutusta koskevaa tilastotietoa Tilastokeskuksen sijaan, jolloin julkiseen talouteen ei välttämättä synny tavoiteltua kustannussäästöä. Myös Opetushallituksen toimintaan on kohdistettu säästötoimia. Huolestuttavaa on myös, jos koulutuksen järjestäjiltä kansallisiin tietovarantoihin lakisääteisesti kerättyä tietoa ei koota julkisiin ja maksuttomiin tilastoihin. Näin kerätty tieto ei enää palaudu riittävän laajalti koulutusjärjestelmän kehittämisen tueksi. Oppivelvollisuuden laajentuminen on lisännyt perusopetuksen jälkeiseen koulutuksen kiinnittymisen seurantatarpeita. Myös valtakunnalliset tavoitteet osaamistason ja koulutustason nostamisesta, työmarkkinoiden ja koulutuksen kohtaannosta edellyttävät tilastotiedon hyödyntämistä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kuntaliitto pitää tilastotuotannon keskeyttämisen tai lakkauttamisen sijaan parempana vaihtoehtona julkaisutiheyden muuttamista ja mahdollisesti tietosisältöjen supistamista.
Valtiollisiin vaaleihin liittyvän datan lakkautusuhka iskisi suoraan suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian ytimeen. Vaalidatat ovat ainoita keskitetysti tuotettuja tilastoja, joiden avulla demokratian tilaa ja ajallista kehitystä voidaan seurata luotettavasti Suomessa sekä kansainvälisessä kontekstissa – ja kuntavaalidatat kuntademokratian tilan ja kehityksen seuraamiseksi.
Vaikka demokratia- ja kuntademokratiatutkimusta tehdään maassamme runsaasti, (erityisesti kuntaotoksiin ja gallupkyselyihin perustuvaa tietoa) meillä ei juurikaan ole muuta kaikkia Suomen kuntia kattavaa tutkimus- ja tilastotietoa, jolla voitaisiin seurata (kunta)demokratian tilaa ja kehitystä.
Näin ollen demokratiaa koskevan perustilastotiedon lakkautus tai tuottaminen erillisrahoituksella rapauttaisi suomalaisen demokratian peruskiviä. Vaikka oikeusministeriö julkaisee vaalit.fi -sivustollaan arvokasta ehdokasrekisteriin perustuvaa tietoa ehdokkaista ja valituista, se ei päivity lopulliseen muotoonsa eikä sen kautta päästä kaikkeen Tilastokeskuksen analyysien kautta tuotettavaan tietoon (esim. äänestysaktiivisuus ikäryhmittäin, vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten edustus jne.)
Kuntavaalitilastoista saadaan luotettavaa vertailukelpoista tilastotietoa äänestysaktiivisuudesta samoin kuin ehdokkaista ja valituista valtuutetuista ja heidän taustoistaan kunnittain sekä myös erittäin arvokasta tietoa kunnista äänestysalueittain. Esimerkiksi äänestysalueittainen äänestysaktiivisuuden seuranta on erittäin tärkeätä suuremmissa kaupungeissa. Tilastokeskuksen raportoimat äänenkäyttötiedot mahdollistavat äänestysaktiivisuuden seurannan esim. ikäryhmittäin.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että väestöennusteiden tuottamista ei keskeytetä tai lakkauteta. Kyseessä on huomattavan tärkeä tilasto kunnille julkisten palveluiden järjestäjinä eri väestöryhmille. Kunnat hyödyntävät väestöennusteita mm. kuntien lakisääteisten palveluiden kehityksen ennakoinnin, tietojohtamisen ja päätöksenteon tukena. Kunnat järjestävät muun muassa varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta ikäluokkakehityksen pohjalta. Palveluiden tarpeiden hyvällä ennakoinnilla edistetään taloudellisesti tehokasta toimintaa, jotka ovat julkisrahoitteisia.
Velkajärjestelyjä ja ulosottovelallisia koskevia tilastoja voidaan hyödyntää kuntien lakisääteisessä hyvinvointityössä tunnistettaessa hyvinvointia haastavia ilmiöitä, kuvattaessa hyvinvoinnin tilannetta ja asetettaessa tulevia toimenpiteitä. Erityisesti aikuisväestön hyvinvoinnin tilaa koskevaa tilastotietoa on jo nyt saatavilla hyvin rajallisesti, joten näiden tilastojen lakkauttamien heikentäisi tilannetta entisestään. Velkahaasteiden kasvaessa tilannekuvan seurantaa voidaan pitää erityisen tärkeänä.
Tähän osuuteen liittyvät tilastot (Energia, ympäristö ja luonto, Maa-, ja metsä- ja kalatalous, liikenne ja matkailu): Energian hinnat ja Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto.
Kuntaliitto huomauttaa, että muistiossa mainitut liikennettä koskevat tilastot ovat liikenteen perustilastoja, joita hyödynnetään yhteiskunnassa laajasti ja niiden tuottaminen tulee turvata jatkossakin.
Tietilasto ja moottoriajoneuvokanta palvelevat valtakunnallista, alueellista ja myös kuntakohtaista suunnittelua, seurantaa ja päätöksentekoa. Kunnille tietilasto tarjoaa tietoa valtion maantieverkon liikennemääristä ja suoritteesta eri aluetasoilla ja myös arvion kuntien katuverkon liikennesuoritteesta. Moottoriajoneuvokanta kokoaa tieliikenneajoneuvojen tiedot ajoneuvomääristä ja ominaisuuksista kuten käyttövoimasta, ikärakenteesta, autotiheydestä ja aluejaosta. Kunnat hyödyntävät näitä tilastoja liikenneselvityksiin, liikennemallinnuksiin ja -ennusteisiin, kaavoituksen ja maankäytön liikennevaikutusten arviointiin, liikenteen kehityksen seurantaan, päästöjen arviointiin ja pysäköinnin ohjauskeinojen lähtötietona.
Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit on yksi taloudellista suhdannetta kuvaava tilasto. Tilastoa hyödyntävät valtionhallinto (esim. autoverotuksen seuranta), elinkeinoelämän ja autoalan toimijat sekä kunnat, sillä tietoa julkaistaan kuntatasolle asti. Ensirekisteröinteihin perustuvia päästötilastoja käytetään uusien ajoneuvojen CO₂-päästökehityksen seurannassa.
Tieliikenneonnettomuustilasto muodostaa vertailukelpoisen perustan liikenneturvallisuuden tilannekuvalle, tavoitteiden seurannalle ja kansainväliselle raportoinnille sekä mahdollistaa kehityksen seurannan tienkäyttäjäryhmittäin ja olosuhteittain. Kunnille tämä tieto on päätöksenteon lähtökohta-aineistoa, jonka avulla tunnistetaan riskikohteita ja onnettomuuskasaumia sekä kohdennetaan katuverkon ja liikenneympäristön parannuksia. Riistaonnettomuustilasto on tärkeä tietolähde alueellisessa liikenneturvallisuustyössä, jota tekevät yhteistyössä elinvoimakeskukset, Väylävirasto, kunnat, poliisi ja hyvinvointialueet.
Kauppalaivatilasto sisältää Suomen kauppalaivastoon kuuluvat kaupalliset rahti‑, matkustaja‑ ja erikoisalukset, joita käytetään ammatillisessa merenkulussa. Kuntien osalta tilaston merkitys korostuu satama- ja rannikkokunnissa (elinkeinopolitiikka, satamien kehittäminen).
SUOMEN KUNTALIITTO
Markus Pauni
strategia- ja kehitysjohtaja
Elisa Kettunen
johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta
Viikon aikana kolme päivää etäohjelmaa ja kaksi livepäivää Kuntatalolla. Livepäivien ohjelmaa ja ilmoittautuminen on julkaistu!
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.