Kuntaliiton ratkaisuehdotus kunnallisvalituksen väärinkäytön hillitsemiseksi

Johdanto

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua käsiteltävästä lakialoitteesta. 

Eduskunnalle on keväällä 2026 annettu lakialoite laiksi kuntalain 137 §:n muuttamisesta (LA 12/2026 vp). Ehdotuksen mukaan kuntalain (410/2015) 16 luvun mukaista oikeutta tehdä oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus rajoitettaisiin päätöksistä, jotka koskevat kunnan ja yksityishenkilön välistä kiinteistön tai asuinhuoneiston kauppaa, vaihtoa tai vuokrasopimusta. Tällaisesta päätöksestä voisi aloitteen perusteella enää tehdä valituksen vain lain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen, ei kunnan jäsen.

Kuntaliitto tunnistaa lakialoitteessa mainitun ongelman ja kannattaa aloitteen tavoitetta hillitä kunnallisvalituksen väärinkäyttöä.

Kuntalain 135 §:n mukainen kunnallisvalitus on valitusoikeudeltaan laaja: valitusoikeus on kunnan jäsenellä riippumatta siitä, koskeeko päätös hänen omia oikeuksiaan tai etujaan. Sääntely on rakennettu kunnallisen itsehallinnon laillisuusvalvonnan välineeksi, ei ensisijaisesti yksilön oikeusturvakeinoksi.

Laaja valitusoikeus voi avata myös mahdollisuuden tarkoitukselliseen päätösten täytäntöönpanon viivästyttämiseen ja haitantekoon. Eräissä tapauksissa on ollut havaittavissa myös kiristykseen viittaavia piirteitä. Vaikutukset kohdistuvat kolmeen suuntaan:

• Muut asianosaiset kärsivät päätösten täytäntöönpanon viivästymisestä ja oikeudellisen epävarmuuden pitkittymisestä. Tämä aiheuttaa kustannuksia ja investointihankkeiden kaatumisia.
• Kunnan hallinto sitoo merkittävästi työaikaa lausuntojen ja selvitysten laatimiseen.
• Tuomioistuinlaitos kuormittuu asioilla, joissa ei ole todellista oikeussuojan tarvetta tai kuntalaisen kannalta merkityksellistä oikeudellista ulottuvuutta.

Ongelman ratkaisemiseksi on esitetty erilaisia ratkaisuvaihtoja. Yleinen kunnallisvalitusoikeuden rajaaminen yksittäisten valitusoikeuden väärinkäyttäjien hillitsemiseksi kohdistuu pääosin muihin kuin valittajaan.  Kunnallisvalitusoikeuden kieltäminen kaikilta kunnan jäseniltä joidenkin valitusoikeuden väärinkäyttäjien vuoksi on tarpeettoman laaja rajaus.

Kuntalaisten ja kunnan jäsenten kannalta olisi perusteltua arvioida ja etsiä sellaista ratkaisua, jossa vain valitusoikeutta väärinkäyttävän henkilön valitusoikeutta rajoitetaan. 

Kuntaliiton ratkaisuvaihtoehto

Kuntaliitto ehdottaa lakialoitteen jatkovalmisteluun arvioitavaksi sääntelyvaihtoehdoksi:

Säädetään tuomioistuimelle toimivalta rajoittaa määräajaksi yksittäisen henkilön tai yhteisön oikeutta hakea kunnallisvalituksella muutosta hakemuksen tehneen kunnan päätöksiin.

1. Menettely

Aloite. Tuomioistuin voisi määrätä kiellon kunnan hakemuksesta. Näyttötaakka edellytysten täyttymisestä olisi hakijalla.

Kuuleminen. Menettely olisi kontradiktorinen. Henkilölle tai yhteisölle, jota hakemus koskee, olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kiellon asettamista.

Arviointi. Tuomioistuin arvioisi itsenäisesti, täyttyvätkö laissa säädetyt edellytykset kiellolle.

Päätös. Kielto olisi aina määräaikainen ja tulisi voimaan heti. Ylempi tuomioistuin voisi muutoksenhaun yhteydessä kieltää täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi.

Välitön voimaantulo on perusteltu sillä, että ilman sitä kiellon vaikutus siirtyisi vuosilla eteenpäin ja instrumentti menettäisi merkityksensä juuri niissä tilanteissa, joita varten se säädetään. 

2. Aineelliset edellytykset

Kiellon asettaminen edellyttäisi, että muutoksenhaku on luonteeltaan selkeästi valitusoikeuden väärinkäyttöä. Arviointi perustuisi objektiivisiin tunnusmerkkeihin, kuten esimerkiksi:

• valitusten lukumäärä ja ajallinen tiheys;
• valituksissa ei ole oikeudellista perustetta tai valitukset ovat toistuvasti perusteettomia;
• muutoksenhaun kohdistuminen laajasti kunnan toimintaan ja motiivina on kunnallisen päätöksenteon hidastaminen tai estäminen;
• valituksiin liittyy kiristysluonteisuutta, valittaja on valmis luopumaan valituksestaan vastiketta vastaan tai 
• muutoksenhaun tosiasiallinen vaikutus päätösten täytäntöönpanoon ja kunnan toimintaedellytyksiin.

3. Soveltamisala

Rajaus on ehdotuksen kannalta keskeinen. Asianosaisen muutoksenhakuoikeus liittyy suoraan perustuslain 21 §:n oikeusturvatakeisiin, eikä siihen esitetä puututtavaksi. Kunnan jäsenen valitusoikeus sen sijaan on lainsäätäjän luoma laillisuusvalvontakeino, jonka reunaehtoja voidaan harkita väljemmin.

4. Kiellon oikeusvaikutukset

Kiellon vastaisesti tehty kunnallisvalitus jätettäisiin tutkimatta. Ratkaisun tekisi se tuomioistuin, jolle valitus on osoitettu, ilman asiaratkaisua. Ilman tätä säännöstä kielto jäisi vaikutuksettomaksi. 

Lopuksi

Kuntalain 135 §:n mukainen kunnallisvalitus on valitusoikeudeltaan laaja ja linkittyy kunnalliseen itsehallintoon. Sääntely on rakennettu kunnallisen itsehallinnon laillisuusvalvonnan välineeksi, ei ensisijaisesti yksilön oikeusturvakeinoksi. Kunnan jäsenen oikeus kuntalain mukaiseen muutoksenhakuun liittyy kunnallishallinnon läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja lainalaisuuden valvontaan, minkä vuoksi kunnan jäsenen muutoksenhakuoikeutta on pidettävä tärkeänä elementtinä kunnallisessa itsehallinnossa. Kunnan jäsenen muutoksenhakuoikeus kytkeytyy usein myös kunnan jäsenen mahdollisuuteen vaikuttaa useisiin perusoikeuksiin, kuten esimerkiksi ympäristöllisiin kysymyksiin ja toteuttaa siten perustuslain 20 § 2 momentin mukaista ympäristöperusoikeutta. Kunnan jäsenen muutoksenhakuoikeudella on keskeinen merkitys osana kunnallista itsehallintoa, joka tunnustetaan perustuslain 121 §:ssä. 

Kuntaliitto tunnistaa lakialoitteessa mainitun ongelman ja kannattaa aloitteen tavoitetta hillitä kunnallisvalituksen väärinkäyttöä. Kuntaliitto pyytää lakialoitteen käsittelyn yhteydessä arvioimaan myös vaihtoehtoisia sääntelyvaihtoehtoja, joiden oikeusvaikutukset ovat rajatumpia ja kohdistuvat täsmällisesti rajoituksen perusteena olevaan toimijaan, turvaten samalla kunnallisen itsehallinnon, kansanvaltaisuuden ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeuden. 

Kuntaliitto esittää, että periaatteellisesti merkittävä kunnallisvalitusoikeuden rajaamista koskevat hallintovaliokunnan päättämät sääntelyvaihtoehdot tulisi arvioida perustuslakivaliokunnassa.
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Juha Myllymäki                          
lakiasiainjohtaja                          

Kirsi Lamberg
juristi