Kuntademokratian suunta - Miten pelastamme kuntademokratian?

Onko kunta enää kunta, jos päättäjät valitaan sopuvaaleilla?

Voidaanko puhua enää edustuksellisuudesta tai demokratiasta, jos vain vähän reilu puolet käyttää äänioikeuttaan?

Miten luottamus kuntaa kohtaan säilyy, jos päätöksenteko etääntyy kuntalaisten arjesta?
 

Kuntademokratian keskeinen haaste on alhainen äänestysaktiivisuus

Kuntavaalien 2025 äänestysaktiivisuus laski ennätyksellisen matalalle. Äänestysprosentti oli vain 54,2 %, mikä on matalin lukema noin 70 vuoteen.

Äänestysaktiivisuudessa on erittäin suuria kuntakohtaisia eroja. Vuoden 2025 vaaleissa korkein äänestysprosentti oli Luodossa 77,7 % ja matalin Kajaanissa 45,3 %.

Kuntavaaliehdokkaiden 2025 määrä väheni voimakkaasti – ongelmia saada ehdokkaita on kaikilla puolueilla. Osassa kuntia on lisäksi vaikeuksia saada riittävästi ehdokkaita ja uusiin toimielimiin kiintiölain edellyttämiä edustajia.

Vain runsas kolmannes kuntalaisista on kiinnostuneita oman kunnan politiikasta ja hyvin harva vaaliehdokkuudesta. Erityisesti nuoret. Epäasiallinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri, häirintä ja uhkailu heijastuu vaaleihin ja työskentelyyn. Joka viides kuntalaisista kokee, että päättäjät kuulevat kuntalaisten mielipiteitä.

Kuntademokratia on pelastettava!

Kuntademokratian tila on huolestuttava. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja toimia kuntademokratian pelastamiseksi myös vaalikausien välillä.

Kuntaliitto muotoilee oman ratkaisuehdotuksensa kuntademokratian pelastamiseksi vuoden 2026 syksyllä. Ratkaisuillamme haluamme sitouttaa yhteiskunnan relevantit toimijat kehittämään kuntademokratiaa. Haluamme myös vahvistaa luottamuksellista ja asiallista keskusteluilmapiiriä.

Keräämme kunnilta ja kaupungeilta jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä kuntalaisten osallistumisen vahvistamiseksi.