Kuntademokratian suunta – Miten pelastamme kuntademokratian?

Äänestysaktiivisuus on laskenut pitkäjänteisesti kaikissa vaaleissa, samalla kun vaalien toimittaminen nykyisessä muodossaan on kunnille hallinnollisesti raskas ja resurssi-intensiivinen tehtävä. Vaalien järjestäminen nojaa laajamittaiseen manuaaliseen työhön, tilapäiseen henkilöstöön ja monimutkaisiin käytännön järjestelyihin, joiden kuormittavuus kasvaa vaali vaalilta. 

Vuonna 2017 tehdyn oikeusministeriön selvityksen jälkeen sähköistä äänestämistä ei ole arvioitu uudelleen niin, että se ottaisi huomioon nykyistä teknologista kehitystä, digitaalista toimintaympäristöä ja kansalaisten arjen digitalisoitumista.

Kuntaliitto ehdottaa hallitusohjelmatavoitteissaan sähköisen äänestämisen kokeilua kuntavaaleissa 2029.

Suomen kuntavaalien äänestysaktiivisuus on jo pitkään ollut muita valtakunnallisia vaaleja matalampi. Edellisissä kuntavaaleissa (2025) äänesti vain 54,2 % äänioikeutetuista (vrt. vuoden 2023 eduskuntavaalit 71,9 %, vuoden 2024 presidentinvaalit 70,7 %). 

Demokratian kehittämisessä yhtenä tarkastelun näkökulmana on, millaisia mahdollisuuksia vaalijärjestelmä antaa äänestäjien tahdon ilmaisemiseen ja kuinka hyvin valtuuston kokoonpano heijastaa kunnan eri alueita sekä kuntalaisten erilaisia näkemyksiä. Yksi vaihtoehtoisista vaalitavoista nykyiselle suhteelliselle vaalitavalle on siirtoäänivaali, jossa äänestäjä voi ilmaista näkemyksensä useammasta ehdokkaasta asettamalla heidät mieluisuusjärjestykseen.

Lasten ja nuorten vaalit vahvistavat demokratiataitoja, osallisuuden kokemusta ja kiinnostusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Äänestäminen ja ehdokkaisiin tutustuminen auttavat ymmärtämään demokratian toimintaa käytännössä. Vaikka vaalien tuloksilla ei ole suoraa päätösvaltaa, ne tuovat esiin nuorten näkemyksiä ja osoittavat, että heidän mielipiteillään on merkitystä.

Kuntaliitto on Nuorisoala ry:n yhteistyökumppani eduskuntavaalien yhteydessä järjestettävissä Nuorten vaaleissa keväällä 2027. Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kunnat ja kaupungit pyrkivät järjestämään Nuorten vaalit mahdollisimman monissa kouluissa ja oppilaitoksissa Nuorten vaalien äänestysaikana 22.3.-2.4.2027.

Katso myös: Demokratiaa harjoitellaan tekemällä: Kuntapäättäjiltä vahva tuki lasten ja nuorten vaalien järjestämiseen

Yksi toistuvasti esiin nousevista mahdollisista demokratiauudistuksista on äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen. Keskusteluissa sitä on perusteltu erityisesti nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisella sekä pyrkimyksellä lisätä kiinnostusta yhteisiin asioihin jo varhaisessa vaiheessa. Useissa maissa 16-vuotiailla on jo äänioikeus ainakin osassa vaaleja, mutta Suomessa äänestysikäraja on ollut 18 vuotta vuodesta 1972 lähtien. Uudistuksen hyödyistä ja haasteista käydään edelleen keskustelua. Yksi havainto on kuitenkin selkeä: toteutuessaan uudistus edellyttäisi erityisiä panostuksia demokratiakasvatukseen ja kansalaistaitoihin.

Vaikuttamistoimielimet, kuten nuorisovaltuustot, vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot, ovat tärkeä osa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnat voivat niiden lisäksi perustaa myös vapaaehtoisia toimielimiä, kuten lapsiparlamentteja, monikulttuurisuusneuvostoja tai kylätoimikuntia. Toimielinten vaikutusmahdollisuudet ja toimintatavat vaihtelevat kuitenkin kunnittain, ja haasteena on varmistaa, että myös kaikkein heikoimmin tavoitettavien kuntalaisten ääni tulee kuuluville.

Luottamushenkilötyö on kuntademokratian ydintä. Se edellyttää vastuullisuutta, perehtymistä, yhteistyökykyä ja kuntalaisten kokonaisedun huomioimista. Rakentava keskustelu ja asiallinen erimielisyys vahvistavat demokratiaa, kun huomio kohdistuu asioihin eikä henkilöihin. Yhteisesti sovitut toimintatavat tukevat päätöksentekoa ja auttavat käsittelemään myös ristiriitatilanteita.

Nuorten äänestysaktiivisuus vaaleissa on muita ikäluokkia alhaisempi. Demokratiakasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille tietoa demokratiasta sekä taitoja ja valmiuksia toimia osallistuvina, tasa-arvoisina sekä vastuullisina yhteiskunnan jäseninä nyt ja tulevaisuudessa. Demokratiakasvatusta tarjotaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Myös kuntien nuorisopalveluilla ja kirjastoilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten tutustuttamisessa demokratian merkitykseen ja toimintatapoihin. Lisäksi kuntien sivistyspalveluiden rinnalla kotien ja vapaa-ajan toimijoiden rooli on tärkeä. 

Järjestöt, yhdistykset ja muut asukkaiden yhteenliittymät ovat keskeinen osa paikallista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Ne vahvistavat osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä tuovat esiin erilaisten väestöryhmien tarpeita ja näkökulmia.

Kuntien väestörakenne on muuttunut nopeasti. Väestö monimuotoistuu, kieliryhmät lisääntyvät ja kuntalaisilla on aiempaa moninaisempia tarpeita ja valmiuksia osallistua ja vaikuttaa. Tämä edellyttää, että kuntademokratia ja osallistumisen keinot tavoittavat nykyistä paremmin kunnan monimuotoisen väestön. 

Viimeisimmissä kuntavaaleissa esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset kuntalaiset olivat aliedustettuina kuntademokratiassa sekä äänestäjinä että valittuina päättäjinä. Erot kertovat siitä, että osallistumisen mahdollisuudet eivät vielä tavoita kaikkia kuntalaisryhmiä. Tulevaisuuden kuntademokratian keskeinen tehtävä on vahvistaa eri kuntalais- ja kieliryhmien osallisuutta sekä varmistaa, että jokainen asukas voi osallistua yhteisten asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Kuntien maankäyttöpolitiikkaa (maapolitiikka ja kaavoitus) koskevat ratkaisut vaikuttavat pitkäaikaisesti kuntalaisten elinympäristöön, asumiseen, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan ja palveluihin. Vaikka lainsäädäntö sisältää jo nykyisin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyitä kaavoituksen eri vaiheissa, osallistuminen tapahtuu usein vasta siinä vaiheessa, kun hankkeen keskeiset linjaukset on jo käytännössä määritelty. 

Selkeä, aktiivinen ja vuorovaikutteinen kuntaviestintä on vahvan kuntademokratian perusedellytys. Demokratia toimii parhaiten silloin, kun kuntalaiset tietävät, mitä kunnassa valmistellaan, ymmärtävät päätösten taustoja ja voivat osallistua niiden valmisteluun. Avoin viestintä vahvistaa osallisuutta, luottamusta ja päätöksenteon legitimiteettiä sekä tukee kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Tiedon merkitys demokratian vahvistamisessa kasvaa jatkuvasti, mutta nykyiset kuntaviestinnän resurssit sekä mediakentän murros, niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, eivät kaikilta osin vastaa tähän tarpeeseen. 

Toimiva yhteistyö sekä hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vahvistavat kunnan toimintakykyä, uudistumiskykyä ja kuntalaisten luottamusta. Luottamushenkilötyö on vaativa kansalaistehtävä, jossa yhdistyvät tiedon arviointi, arvojen yhteensovittaminen, yhteistyö erilaisten näkemysten välillä sekä julkinen vastuu päätöksistä.

Kunnat ovat suurten muutosten edessä. Väestönmuutos, lasten määrän väheneminen, elinkeinojen kehitys ja julkisen talouden paineet haastavat kuntien tulevaisuutta samalla, kun myös kuntademokratian tila herättää huolta. Näihin kysymyksiin etsitään ratkaisuja parlamentaarisessa työssä, jossa tarkastellaan, miten kuntaperusteinen järjestelmä voi turvata toimivat palvelut, vahvan demokratian ja kestävän kehityksen myös tulevaisuudessa.

Keskustelussa on noussut esiin kolme keskeistä rakenteellista vaihtoehtoa: kuntayhteistyön lisääminen, kuntarakenteen uudistaminen ja kuntien tehtävien eriyttäminen. Mikään ratkaisu ei kuitenkaan yksin ratkaise tilannetta tai vahvista kuntademokratiaa, vaan kaikki vaihtoehdot edellyttävät kuntalaisten ja luottamushenkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien uudelleentarkastelua.

Digitalisaatio voi vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta, mutta vain silloin, kun sen rinnalla huolehditaan saavutettavuudesta, luottamuksesta, digiosaamisesta ja aidosta mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Digitaaliset palvelut mahdollistavat esimerkiksi osallistumisen kunnan kehittämiseen etänä, tehokkaamman viestinnän sekä uudenlaisten analyysien hyödyntämisen. Ne kuitenkin tuovat esiin myös kysymyksiä digiosaamisesta, saavutettavuudesta, tietoturvasta, luottamuksesta ja teknologian nopeasta kehityksestä. 

Yhteiskunnallisen osallisuuden toteutuminen edellyttää luottamusta digitaalisiin palveluihin. Onnistuminen edellyttää paikallisten tarpeiden tuntemista, monipuolisia osallistumiskeinoja ja myös ei-digitaalisten vaihtoehtojen säilyttämistä.

Kuntademokratia ei ole ainoastaan hallinnon järjestämisen tapa, vaan strateginen voimavara, joka vahvistaa kunnan elinvoimaa. Se rakentaa luottamusta, lisää osallisuutta, parantaa päätöksenteon laatua ja tukee alueen vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Elinvoimainen kunta on ennen kaikkea yhteisö, jossa asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja rakentaa yhdessä kestävää tulevaisuutta. Tämän vuoksi kuntademokratian vahvistaminen on samalla investointi kunnan pitkän aikavälin menestykseen ja elinvoimaisuuteen.

Demokratian tulevaisuus ratkaistaan yhä enemmän kunnissa. Siksi kuntien toimintaedellytyksien, paikallisdemokratian ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen on samalla investointi eurooppalaisen demokratian kestävyyteen. Demokratian legitimiteettiä ei vahvisteta yksin kansallisella tai eurooppalaisella tasolla, vaan siellä, missä ihmiset kohtaavat julkisen vallan arjessaan. Kunnat eivät ole vain palvelujen järjestäjiä, vaan demokratian tärkeimpiä toteutumisympäristöjä.

Selvitämme, miten kunnat edistävät demokratiaa muun muassa kehittämällä osallisuutta, demokratiakasvatusta ja asukasviestintää. Kokoamme esimerkkejä hyvistä käytännöistä jaettaviksi inspiraatioksi muille kunnille.

Onko sinulla hyviä esimerkkejä kuntasi tavoista edistää paikallisdemokratiaa? Jaa ne meille! 

Kyseessä voi olla esimerkiksi:

• asukkaiden kanssa viestiminen saavutettavalla ja osallistavalla tavalla
• eri kuntalaisryhmien ja ikäryhmien osallistaminen: keskustelutilaisuuksien järjestäminen, digitaalisten alustojen hyödyntäminen mielipiteiden kuulemiseen tai muiden innovatiivisten tapojen kehittäminen, jotta eri asukasryhmille voidaan tarjota mahdollisuuksia keskusteluun ja osallistumiseen
• panostaminen erityisesti lasten ja nuorten tietämykseen kunnasta, yhteiskunnasta, vaaleihin osallistumisesta, äänestämisestä sekä muista yhteiskunnallisista ilmiöistä
• luottamushenkilöiden välisen sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen yhteistyön parantaminen uusilla keinoilla, jotka vahvistavat luottamusta ja avointa vuoropuhelua kunnan päätöksenteossa

Voit lähettää esimerkin tai esimerkkejä kunnastasi helposti täyttämällä lyhyen lomakkeen viimeistään 31.12.2026. (Huom! Vastausaikaa pidennetty, alun perin 30.10).  Lyhyt kuvaus ja yhteystietosi riittävät – otamme yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Mikäli haluat jakaa useamman esimerkin, täytä ne erillisille lomakkeille.

Lomakkeen löydät täältä.

Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla ([email protected]) tai soittamalla, mikäli käytännön selittäminen lomakkeen kautta tuntuu haastavalta. 

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö p. +358 50 337 5634

Johanna Lindholm, asiantuntija (ruotsin kieliset) p. +358 50 436 7595

Kaisa Pasonen, projektikoordinaattori p. +358 50 525 9998