Lausunto Valtiokonttorille 13.3.2026 (159/03.01.00/2026) Jari Vaine

VK/5449/2026 Valtiokonttorin laatima arviomuistio koskien sähköisiä liiketoimintatositteita

Lausuntopyyntö: Valtiokonttorin laatima arviomuistio koskien sähköisiä liiketoimintatositteita

 

1. Huomionne verkkolaskuja koskevista ehdotuksista

Tulisiko Eurooppalaisen standardin mukaista verkkolaskutusta mielestänne edistää lainsäädännöllä?

Yhteinen standardi on perusteltu ja kannatettava tavoite, sillä se varmistaa oikeamuotisen rakenteisen tiedon käsittelyn. 

Kuitenkin selvyyden vuoksi voi olla tarpeen todeta verkkolaskutuksen eri näkökulmat. Kullakin toimijalla voi olla osto- tai myyntilaskuja tai molempia. Lisäksi voidaan tarkastella verkkolaskutuksen edistämistä yleisesti tai sovellettavan standardin kautta. 

Kunnissa ostolaskujen keskimääräinen sähköisyysaste on jo nykyisellään yli 90 %. Taso on saavutettu käytännössä osapuolten keskinäisellä yhteistyöllä. Koko määrä ei kuitenkaan vielä noudata eurooppalaista standardia. Kuntasektorin myyntilaskuista taas valtaosa kohdistuu yksityishenkilöihin.   

Tällaisessa tilanteessa lainsäädäntö ei ole paras keino edistämään eurooppalaista standardia eikä osapuolten tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottamista. Lainsäädäntö ei myöskään takaa vaikuttavuutta. 

Eurooppalaisen standardin edistämisen tulisi ensisijaisesti perustua tietoon ja käytäntöjen kautta syntyvään yhteistyöhön. Tietoa tarvitaan eurooppalaisen standardin tavoitteista, roolista ja merkityksestä tulevaisuudessa. Etenkin ViDA (VAT in the digital age)-sääntelyn etenemisen vaikutukset on tarpeen ymmärtää. Yhtä lailla standardin käytön varmistaminen tarvitsee osapuolten yhteisten intressien löytämistä, esimerkiksi sensitiivisen tiedon osalta. 

Yksityishenkilöillä tarpeet ovat moninaiset ja digikyvykkyydet vaihtelevat suuresti. Tässä ryhmässä verkkolaskutuksen edistäminen tarvitsee erilaisia lähestymistapoja, mutta vähintään neuvontaa ja monenlaista vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa.

Jos verkkolaskutusta ei edistetä lainsäädännöllä, miten Eurooppalaisen standardin mukainen verkkolaskutus tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?

Verkkolaskutus on tähän asti edistynyt hyvin markkinaehtoisesti. Arvonlisäverotuksen digitalisoinnin kehittyessä eurooppalainen standardi tulee käyttöön kansainvälisessä kaupassa. Tämä kehitys osaltaan helpottanee standardin käytön etenemistä ja luo perustaa jatkotyölle. 

Standardin käyttö julkisen sektorin kilpailutuksissa ja hankinnoissa on otettava huomioon. Käyttöön otettava hankintatietovaranto sisältää laskustandardiin liittyviä velvoitteita. On siis myös tarpeen huolehtia, ettei synny päällekkäistä sääntelyä. 

2. Huomionne Peppol-hankintasanomia koskevista ehdotuksista

Tulisiko Peppol-hankintasanomien käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?

Peppolin käyttöönottoa ei ole suotavaa eikä käytännössä voi lainsäädännöllä edistää. Hankintasanomissa ja niiden sähköistämisessä korostuvat toimialojen tarpeiden ja tavoitteiden erot. Myös toimialan sisäisillä erityispiirteillä (hankintojen kohteet, järjestelmät, toimintatavat ja prosessimuutokset, valtuudet, resurssit) on keskeinen rooli, kun arvioidaan Peppolin käyttömahdollisuuksia. 

Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon muu mahdollisesti vaikuttava säädäntö ja kehitys, esimerkiksi hankintatietovarantolaki ja digitaalisten lompakoiden rooli. Päällekkäiset velvoitteet eivät ole suotavia.

Jos Peppol-hankintasanomien käyttöä ei edistetä lainsäädännöllä, miten Peppol-hankintasanomien käyttö tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?

Peppol-hankintasanomien käytön etenemisen on perusteltua alkaa toimialoista ja toiminnoista, joissa hyödyt ovat etukäteen arvioiden suurimmat, helposti tunnistettavissa ja joilla pystytään luomaan yhtenäiset soveltamismallit. Lisäksi tulee aktivoida hankintayksiköiden ja toimittajien vuoropuhelua. Hyödyntämällä yhteisiä intressejä ja kokemuksia saadaan paremmin käsiteltyä pullonkauloja. Lisäksi toimialakohtaiset erityispiirteet, resurssi- ja järjestelmätarpeet saadaan käsitellyksi tarkoituksenmukaisemmin kuin suoraviivaisesti pakottamalla. 

Lainsäädäntö itsessään ei myöskään Peppol-hankintasanomien osalta takaa vaikuttavuutta tai tuottavuuden paranemista. 

3. Huomionne eKuittia koskevista ehdotuksista

Tulisiko eKuitin käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?

Kuntien toiminnassa eKuittia ei ole arvioitu kovin tarpeelliseksi tai oleelliseksi tekijäksi. eKuitin vastaanottamisen esteiksi tai hidasteiksi on mainittu kuittien pieni määrä ja tarjoavien yritysten vähyys. Myöskään palveluntuottajien järjestelmät ja keskitetyt palveluratkaisut eivät tue vastaanottamista. eKuittien tarjoamisen esteinä ja hidasteina puolestaan mainitaan niin ikään kuittien pieni määrä ja vähäinen tarve (kuluttajilla ei tunnu olevan tarvetta), mutta myös järjestelmäratkaisut, henkilöresurssit ja kustannukset suhteessa hyötyihin. 

Velvoittaminen eKuitin käyttöön lailla ei poista edellä kuvattuja ongelmia. Tarvitaan kattavia keskusteluja monien osapuolten kesken, pyrkien löytämään etuja, jotka ovat todennettavissa ja saavutettavissa mielellään jopa organisaatiokohtaisesti. Pelkkä toimialan laskennallisiin volyymeihin perustuva potentiaali ei ole riittävä peruste. Vaikuttavuus tulisi voida todentaa käytännön tasolla. 

Jos eKuitin käyttöä ei edistetä lainsäädännöllä, miten eKuitin käyttö tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?

Tälläkin osa-alueella on perusteltua aloittaa niistä toimijoista, joilla on suurimmat volyymit, intressit ja hyödyt selkeimmin todennettavissa. Yhteisten intressien löytämisen kautta käyttöä on mahdollista edistää. 

4. Valtionhallinnon rooli sähköisten liiketoimintatositteiden kehittämisessä

Minkälainen rooli valtionhallinnolla tulisi mielestänne olla sähköisten liiketoimintatositteiden käytön edistämisessä ja kehittämisessä?

Valtionhallinnolle sopii yrityksen digitaloushankkeessa ja sen seurantatyössä toteutetun kaltainen rooli. Toisin sanoen ohjaaminen, neuvonta sekä yhteistyön, vuoropuhelun ja kehittämisen mahdollistaminen. Tukea tarvittaneen muutoksen johtamisessa.

Lisäksi valtionhallinto voi auttaa sähköisten liiketoimintatositteiden infrastruktuurin koordinoinnissa, markkinoiden ja kehitystyön seurannassa sekä valvomassa, että mahdolliset eturistiriidat vältetään. 

5. Muut huomiot

Muut mahdolliset huomionne arviomuistiosta?

Lainsäädäntöön perustuvien euromääräisten säästöjen tai tuottopotentiaalin arvioiminen pääsääntöisesti kohdistuu esimerkiksi sektoriin tai toimialaan. Tällöin potentiaali on laskennallista ja suuntaa antavaa, sillä se ei erittele jakaumaa sektorin tai toimialan sisällä. Yksittäiset toimijat joutuvat arvioimaan hyötyjä ja kustannuksia organisaationsa tasolla. Lopputulema voi olla epäsuotuisa, eikä asetelma muutu lailla. 

Toinen huomioitava seikka on, että verkkolaskut, eKuitit ja hankintasanomat pitkälti kytkeytyvät toisiinsa. Yksittäisen organisaation onkin perusteltua ja välttämätöntä kyetä tarkastelemaan taloushallinnon digitalisaation järjestelmätarpeita, resursseja ja kustannus / hyöty - suhteita kokonaisuutena, ei osa-alue kerrallaan. 

Liiketoimintatositteiden sähköistämisen tulee olla osa vaikuttavuutta ja tuottavuuden edistämistä. Lainsäädäntö kohdistuen osa-alueisiin erikseen ei tue näitä tavoitteita. Parhaiten edesauttaa osapuolten yhteisten intressien tunnistaminen ja työstäminen, ei suoraviivainen pakottaminen. 

Mikäli sähköistämistä ryhdytään edistämään lainsäädännöllä, sen tulee olla mahdollistavaa ja kannustavaa, myös toimijoiden erilaisuuden näkökulmasta, sekä ottaa huomioon vaikuttavuuden ja tuottavuuden tavoitteet. 

On myös syytä tarkastella lainsäädännön muita ulottuvuuksia. Lainsäädäntö edellyttää yleistä valvonta- ja ohjaustehtävää. On tarpeen pohtia, miten tehtävä käytännössä toteutetaan, miten se näkyy valvottaviin ja miten tehtävän kustannukset määräytyvät ja katetaan. Lisäksi etenkin taloushallintoon liittyvän, niin EU-tasoisen kuin kansallisenkin, digitalisaatiokehityksen ja säädännön mahdolliset kytkennät liiketoimintatositteisiin on tunnistettava ja vaikutukset analysoitava.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jari Vaine
Erityisasiantuntija

 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista