Sosiaalinen kestävyys

Mitä on sosiaalinen kestävyys?

Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalinen kestävyys on kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä mahdollistaa hyvän arjen ja merkityksellisen elämän. Sosiaalinen kestävyys kattaa asiat, joita ilman kenenkään ei tulisi olla.

Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin mahdollistamiseen, eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennalta ehkäisevien palvelujen avulla. ​Sosiaalisen kestävyyden toisena sosiaalisen kestävyyden painopisteenä on turvata asumiskelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.  Muita tärkeitä näkökulmia ovat:

  • riittävä toimeentulo
  • tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
  • turvallisuus sekä
  • palveluissa toteutuva sosiaalinen kestävyys

Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallisuuteen kuntayhteisössä. Sosiaalisesti kestävä kehitys huomioi kaikki väestöryhmät ja toteutuu luonnon kantokyvyn rajoissa.

Sosiaalinen kestävyys on osa YK:n Agenda2030 - viitekehystä ja on vahvasti esillä tämänhetkisessä hallitusohjelmassa.

Kunnat sosiaalisen kestävyyden edistäjinä

Kunnat ovat keskeisiä sosiaalisen kestävyyden edistäjiä. Kunnat edistävät sosiaalista kestävyyttä esimerkiksi edistämällä hyvinvointia, ennaltaehkäisemällä huono-osaisuutta, parantamalla työllisyyttä, tarjoamalla palveluja sekä tekemällä pitkän aikavälin hyvinvointia turvaavia päätöksiä ja investointeja. Kunnat rakentavat sosiaalista kestävyyttä eri toimialoilla esimerkiksi koulutuksen, kulttuuripalveluiden, asumisen, kotouttamisen ja elinympäristön kehittämisen kautta. Paikallisesta näkökulmasta kunta yhteisönä ja arjen hyvinvoinnin turvaajana eri osa-alueilla edistää sosiaalista kestävyyttä, kuten tasa-arvoa, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kuntien rooli kestävän ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mahdollistajana on jatkossakin merkittävä, vaikka sote-palvelut siirtyvätkin hyvinvointialueelle. Sosiaalinen kestävyys vahvistuu eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyönä. Esimerkiksi järjestöjen merkitys yhteistyökumppaneina on keskeinen. Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan kuntalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan hyvään elämään kuntayhteisössään ja osallisuuden toteutumiseen.

Avaa kaikki

Sosiaalisen kestävyyden johtaminen

Sosiaalisen kestävyyden johtaminen on poikkihallinnollista työtä, joka ulottuu eri toimialoille. Sosiaalinen kestävyys linkittyy myös vahvasti kuntien hyvinvoinnin terveyden ja turvallisuuden työhön, jota kunta jo lakisääteisesti tekee esimerkiksi järjestämällä esimerkiksi korkealaatuista koulutusta, vahvistamalla kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja tarjoamalla vuokra-asuntoja ja liikkumismahdollisuuksia kaikille kuntalaisille.

Sosiaalisen kestävyyden kokonaisuus pohjaa kuntatasolla YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteiden huomioonottaminen päätöksenteossa. Agenda tarjoaa johtamisen tueksi kokonaisvaltaisen ja kansainvälisen viitekehyksen, joka mahdollistaa sosiaalisen-, ekologisen - ja taloudellisen kestävyyden huomioimisen samanaikaisesti sekä pitkäjänteisen valtuustokausia ylittävän päätöksenteon. Tähän erinomainen työkalu johtamisen tueksi on vaikutusten ennakkoarviointi, jolla voidaan vahvistaa sosiaalisen kestävyyden huomioimista osana julkista päätöksentekoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Myös muut kunnan keskeiset asiakirjat on hyvä kytkeä tukemaan sosiaalisen kestävyyden näkökulmia. Erityisesti hyvinvointikertomus- ja suunnitelma ovat keskeisiä johtamista tukevia asiakirjoja, joiden kautta kunnan sosiaalista kestävyyttä voi kehittää ja seurata. Keskeistä on myös sitoa sosiaalisen kestävyys mukaan talouden ja toiminnan suunnitteluun sekä esimerkiksi muiden kestävän kehityksen teemojen työstöön, kuten ilmasto-ohjelmaan. Myös esimerkiksi eri suunnitelmien, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman avulla voi edistää agendan tavoitteiden toteutumista. Sosiaalinen kestävyys on hyvä kirjata myös kunnan strategiaan.

Kunnan tulee määritellä omaan kuntaan soveltuvat ja realistiset agendat. Johtaminen ja niiden toimeenpano edellyttää, että kunnassa on syvä systeemiymmärrys ja yhteisesti jaettu ymmärrys kestävän kehityksen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Johtamisessa tulisi katsoa asiakastarpeita laajasti ja huomioida tahoja, jotka eivät ole asiakkaille entuudestaan selviä sekä ylittää rohkeasti toimialarajoja.  

Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät Agenda2030 tavoitteet

Ensimmäinen tavoite, Ei köyhyyttä (1) pitää sisällään pyrkimyksen vähentää köyhyyttä esimerkiksi sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutuksen turvaamisella heikompiosaisille sekä varmistamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet peruspalveluihin, omistamiseen ja esimerkiksi rahoitukseen. Kansallisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös kansainvälisiä toimenpiteitä esimerkiksi kehitysavun kautta. (YK 2015: 15.)

Tavoitteessa 2) Ei nälkää pyrkimyksenä on tukea heikompiosaisten ja köyhien mahdollisuutta terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. Tavoitteessa pyritään myös kestävään maatalouteen ja antamaan tukea maatalouden kautta tulonsa saavia sekä ohjaamaan tukea tehokkaan ja kestävän maatalouden kehittämiseen. (YK 2015:15–16.)

Terveyttä ja hyvinvointia (3) - tavoite on kolmas kestävän kehityksen tavoite, mikä liittyy erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Tavoitteena on vähentää päihteiden, kuten huume-, alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteessa pyritään myös turvaamaan terveydenhuolto kaikille ihmisille. Hyvinvoinnin edistämisessä laaja-alainen työ on tarpeen. Hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu muun muassa virkistysympäristöt, koulutus, kulttuuri, asuminen, kaavoitus ja infra. Hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen kunnan tehtävä ja sen johtaminen on strategisesti tärkeää.

Hyvä koulutus (4) - tavoite tähtää ilmaiseen, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tavoite on myös tukea kouluttautumismahdollisuuksien turvallisuutta ja työllistymiseen tarvittavien taitojen oppimista.

Tavoitteessa Sukupuolten tasa-arvo (5) päämääränä on kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän lopettaminen. Tavoitteessa olennaista on myös tunnistaa palkaton hoito- ja kotityö sekä turvata naisille tasapuoliset mahdollisuudet taloudellisesti. Sukupuolten tasa-arvo on mukana kuntien päätöksenteossa monessakin erilaisessa päätöksessä.

Eriarvoisuuden vähentäminen (10) - tavoitteessa pyritään kasvattamaan köyhimmän väestönosan tuloja sekä edistämään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta. Tavoite myös tukee syrjinnän poistamista sekä edistää tasapuolisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoa lisäävää päätöksentekoa.

Tavoite Kestävät kaupungit ja yhteisöt (11) pyrkii siihen, että kaikilla olisi riittävä, turvallinen ja edullinen asunto, peruspalvelut sekä liikennejärjestelmä. Tätä tavoitellaan esimerkiksi lisäämällä julkista liikennettä ja huomioimalla huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden erityistarpeet.

Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (16) tavoitteena on väkivallan kaikkien muotojen vähentäminen, lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja kiduttamisen ehkäisy sekä kansallisen oikeusturvan edistäminen.

Kuntaliitto sosiaalisen kestävyyden edistäjänä

Kuntaliitto on valinnut yhdeksi strategiateemakseen sosiaalisen kestävyyden. Teematyöskentelyä tukemaan on muodostettu ratkaisutiimi, jonka tehtävänä on tukea kuntia sosiaalisen kestävyyden edistämisessä ja etsiä yhdessä kuntien kanssa vaikuttavia ratkaisuja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviin haasteisiin. Työskentelylle asetetaan vuosittain painopisteet. Ratkaisutiimi toimii toimialarajat ylittäen mm. toteuttaen teemoitettuja tilaisuuksia, tuottaen tukimateriaalia ja kehittämisaloitteita.  

Työvälineitä sosiaalisen kestävyyden edistämisen tueksi

Kuntastrategia on kuntien tärkein dokumentti, johon kirjataan pitkän tähtäimen tärkeimmät painopisteet ja hankkeet. Kestävän kehityksen kokonaisuuden huomioiminen tarkasteltavana viitekehyksenä on tärkeää huomioida ainakin strategian valmistelussa. Samalla sosiaalisen kestävyyden näkökulman huomioiminen strategian painopisteissä on tärkeää. Tähän työhön on käytettävissä Amsterdamissa kehitetty donitsitalouden soveltamisohje

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tukevat hyvinvoinnin johtamista ja sosiaalisen kestävyyden edistämistä kokoamalla yhteen tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja suuntaamalla toimenpiteitä. Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan tietoon perusten hyvinvoinnin kehittymisen nykytilaa ja suuntaa. Hyvinvointisuunnitelman avulla johdetaan, kehitetään ja ohjataan kunnassa tehtävää hyvinvointityötä. Sähköinen hyvinvointikertomus -työväline tukee hyvinvointikertomuksen laadintaa.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on tärkeä arvioida etukäteen, miten päätös vaikuttaa niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Kuntalaisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tukee sosiaalisesti kestäviä päätöksiä. Lisätietoa: Kuntaliiton sivu

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon Lisätietoa: https://www.kuntaliitto.fi/osallistuva-budjetointi

Erillisohjelmat ja suunnitelmat, esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla voidaan ohjata johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä. Suunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja koskee se lapsen ja nuoren kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja.

Sukupuolitietoinen budjetointi on tasa-arvon edistämistä kunnan budjettiprosessissa, sillä talousarvio ja muut julkisen talouden päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin joko heikentämällä tai edistämällä tasa-arvoa. Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa huomio kohdistuu tavoitteiden ja toimenpiteiden sukupuolivaikutuksiin, resurssien kohdentumiseen sukupuolen mukaan, tasa-arvotoimenpiteisiin.

Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa toimenpiteen, päätöksen tai uudistuksen arviointia ennakoivasti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Sosiaalisen kestävyyden indikaattorit - esim. Toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, työttömyys, ylipainon osuus 8. ja 9. luokan oppilaista

Esimerkkejä kuntien sosiaalisesti kestävistä ratkaisuista

Kototori Tampereella

Kototori on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat saavat neuvontaa ja ohjausta. Toiminta pyrkii ennaltaehkäisevää, pystyvyyttä tukevaan ja paikalliseen yhteisösosiaalityöhön. Lisätietoja löytyy Innokylän sivuilta.

Pohjois-Pohjanmaan liikuntakaveri toiminta

Liikuntakaveri toiminnassa saa tukea liikunnan aloittamiseen ja sen harrastamiseen. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa vähän liikkuvien osallisuutta liikunnan harrastamiseen kaverin avulla.

Muotialan asuinalueen suunnittelu / Tampere

Ohjelmassa rakennettiin alueelle harmoninen asuinalue, jossa tavoitteina oli turvallisuus, alueen omaleimaisuuden tukeminen, huomioida asukkaiden arkielämän turvallisuus ja elinympäristön viihtyisyys.

Hyvät eväät - hanke / Hämeenlinna

Hankkeessa lapsiperheille tarjottiin puistolounas ja mahdollisuus ulkoilla yhdessä. Ruokailun yhteydessä perheet saivat tavata kaupungin sosiaaliohjaajia ja yhdistysten vapaaehtoisia sekä kohdata muita perheitä. Hankkeella myös työllistettiin nuoria ravintola- ja cateringalasta kiinnostuneita. Lisää voit lukea Hämeenlinnan kaupungin sivuilta

Kävelevät kaupunkilabrat nuorille / Kangasala

Kävelevät kaupunkilabrat työkalussa nuoret pääsivät analysoimaan reittien ja julkisten paikkojen käveltävyyttä. Nuoret oppivat kaupunkisuunnittelusta ja osallisuuden perustaitoja. Työkalu lisää nuorten osaamista, osallisuutta sekä tarjoaa liikennesuunnittelijoille ja kaavoittajille uusia näkökulmia.

Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen asuinympäristönsä kehittämiseen / Helsinki

Vieraskielisen väestön parempi tavoittaminen kaupunkihankkeissa

Osallistuvan budjetoinnin käyttö Sipoon Nikkilän keskuspuiston suunnittelussa ja toteutuksessa / Sipoo

Tavoitteena oli saada kunnan asukkaat mukaan suunnitteluun. Asukkaat pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan valintoihin. Kuntalaisille järjestettiin työpajoja ideointeja varten ja ideoita sai äänestää. Lisää toteutuksesta ja tuloksista löytyy Sipoon kaupungin sivuilta.

Hiedanrannan skeittiparkki / Tampere

Toiminnan avulla tuettiin aktiivisen yhteisön toiminnan kehittymistä. Skeittiparkin rakentamisella mahdollistettiin harrastusympäristö skeittariyhteisölle sekä työllistettiin ja koulutettiin työttömänä olevia skeittaajia. Toiminta tarjosi myös mahdollisuuden asukkaille vaikuttaa omaan kaupunkiympäristöönsä.

NääSMaaS: Tampereen alueen koululaisten kyydityspalvelu / Tampere

Kokeilu, jossa järjestettiin 3.–9.- luokkalaisille yhteiskuljetuksia harrastusten pariin. Pyrittiin tarjoamaan lapsille tasapuolisempia mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin matalalla kynnyksellä sekä vähentämään harrastusten tuomia kustannuksia. Kokeilu tarjoaa myös mahdollisuuden eri toimijoiden yhdistymiselle.

Kuntastrategia esimerkit:

Närpiön kuntastrategiassa sosiaalinen kestävyys on huomioitu seuraavasti:

Närpiö haluaa tulla kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Painotamme sekä sosiaalisia että ekologisia seikkoja. Sosiaalista kestävyyttä vahvistetaan osallisuutta luovilla toimenpiteillä. Närpiö vahvistaa osallisuutta luomalla tilaisuuksia ja kohtaamispaikkoja kaikille. Integraatiota lisätään monikulttuurisella osaamisella. Kaupunki pyrkii avoimeen ja aktiiviseen vuoropuheluun, monialaiseen työtapaan ja kuntayhteistyöhön lähikuntien kanssa. Lisää tietoa löytyy Närpiön sivuilta.

tags
Ville Nieminen

Ville Nieminen

Asiantuntija
Strategiayksikkö, Kuntajohtaminen, demokratia ja kestävä kehitys
+358 9 771 2749, +358 50 564 6622
Vastuualueet
  • tulevaisuuden kunta
  • kestävyyden johtaminen ja kuntaliitosten seuranta
  • vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa, EVA
Sami Niemi

Sami Niemi

Erityisasiantuntija
Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö
+358 50 589 9187
Vastuualueet
  • kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittäminen ja johtaminen