Jokainen nuori on väestönmurroksen keskellä entistä tärkeämpi

Väestönmurroksen Suomessa nuorten hyvinvointi ei ole vain nuorisopolitiikkaa, vaan koko yhteiskunnan tulevaisuuskysymys. 

Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan jopa 70 prosenttia nuorista kokee paineita työn saamisesta. Kuntaliiton mukaan tulokset muistuttavat siitä, että nuorten tulevaisuususkoa täytyy rakentaa vahvasti ennen kaikkea arjessa: kouluissa, nuorisotyössä ja paikallisissa yhteisöissä. 

– Kunta kulkee nuoren rinnalla arjessa, sekä hyvinä että huonoina päivinä. Kouluissa, nuorisotyössä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla kohdataan nuoria joka päivä. Myös työllisyyspalvelut ovat kuntien hoidossa. Kunnan tehtävä on olla luotettava kumppani, joka tukee nuorta kasvamaan, löytämään paikkansa ja kukoistamaan, Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius nostaa esille. 

Nuorisobarometrin mukaan työllistyminen on nuorten suurin paineiden aiheuttaja. Myös koulutus aiheuttaa monille nuorille odotuksia ja epävarmuutta. Samalla nuorten usko maailman tulevaisuuteen on heikentynyt. 

Nuorten hyvinvointia on tarkasteltava kokonaisuutena, ja myös politiikkatoimilla on merkitystä.

Nuorten osallisuus tarvitsee monia kanavia 

Nuorisobarometri nostaa esiin myös nuorten kokemuksen siitä, että heidän paineitaan aliarvioidaan. Kuntaliiton mukaan nuorten kuuleminen ja todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat keskeinen osa ratkaisua.  

– Nuorten osallisuutta ei voi rakentaa vain yhden rakenteen varaan. Esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös muita erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Vaikutusmahdollisuuksia on kehitettävä yhdessä nuorten kanssa, eikä aikuisten lähtökohdista käsin, sanoo Kuntaliiton Hyvinvointi ja sivistysyksikön johtaja Susanna Huovinen. 

Koulutuspolut eivät saa kaventua yhteen muottiin 

Nuorisobarometrin mukaan jopa 81 prosenttia nuorista tavoittelee korkeakoulututkintoa. Huovisen mukaan koulutuksen merkitys tunnistetaan nuorten keskuudessa vahvasti, mutta samalla on tärkeää pitää koulutuspolut monipuolisina. 

– Osaamistason nostaminen on tärkeää, mutta nuorten ei pidä kokea, että vain yksi koulutuspolku on arvokas. Myös ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan väylän työelämään ja mahdollisuuden jatkaa myöhemmin korkeakoulutukseen, Huovinen toteaa. 

– On hyvä pysähtyä pohtimaan, miltä aikuisten jatkuva huolipuhe koulutuksesta kuulostaa nuorten korvissa. Keskustelemme paljon Pisa-tuloksista ja koulutustason nostamisesta, mutta nuorille viesti voi näyttäytyä paineena. Siksi meidän on pidettävä huolta siitä, että jokaiselle nuorelle, myös maahanmuuttajataustaisille, avautuu kannustavia koulutuspolkuja, pohtii Huovinen. 

Väestönmurros korostaa nuorten merkitystä 

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus ovat Huovisen mukaan entistä tärkeämpiä myös väestönmurroksen vuoksi. Kun nuorten ikäluokat pienenevät monilla alueilla, jokaisen nuoren mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan ovat koko maan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia. 

– Väestönmurroksen Suomessa nuorten hyvinvointi ei ole vain nuorisopolitiikkaa, vaan koko yhteiskunnan tulevaisuuskysymys, kiteyttää Huovinen. 

– Edellisten sukupolvien mallit eivät aina istu tämän päivän nuorille. Nuoret kokevat usein joutuvansa selittämään valintojaan – miksi opiskelu kestää pidempään, miksi työura ei ole suoraviivainen tai miksi elämä ei etene vanhojen aikataulujen mukaan. On tärkeää, että annamme uudelle sukupolvelle tilaa rakentaa omannäköistään tulevaisuutta, Huovinen sanoo. 

Nuorten arjen palvelut tarvitsevat pitkäjänteistä rahoitusta 

Nuorten hyvinvointi rakentuu monista tekijöistä. Kuntien järjestämät palvelut, kuten koulutus, nuorisotyö, liikunta, kulttuuri ja kirjastot, muodostavat tärkeän perustan nuorten arjelle. 

– Koulujen arki, nuorisotyö ja harrastukset ovat paikkoja, joissa nuoret kohdataan ja joissa heidän turvallisuuden tunnettaan ja hyvinvointiaan voidaan vahvistaa. Jokaisella nuorella pitäisi olla elämässään ainakin yksi turvallinen aikuinen, Salenius korostaa. 

Kuntaliitto muistuttaa, että nuorten hyvinvointia ei voi rakentaa pelkästään lyhytaikaisten hankkeiden varaan. 

– Nuorisotyön, liikunnan, kulttuurin ja kirjastojen rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Nuorten hyvinvoinnin tukeminen vaatii pysyviä rakenteita, ei vain hankkeita, Salenius toteaa. 

Nuorten tulevaisuususko on yhteinen tehtävä 

Nuorisobarometri kertoo myös nuorten kasvaneesta epävarmuudesta maailman tulevaisuudesta. Kuntaliiton mukaan nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. 

– Nuoret tarvitsevat ympärilleen yhteisöjä, joissa heitä arvostetaan, kuunnellaan ja kannustetaan. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus kasvaa omana itsenään ilman kohtuuttomia paineita, Salenius sanoo. 

Kuntaliiton mukaan nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää myös pitkäjänteisiä ratkaisuja esimerkiksi lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. 

– Nuorten arjen turvallisuus rakentuu monien päätösten yhteisvaikutuksesta. Siksi ratkaisuja tarvitaan yli hallinnonrajojen.