Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kaikenkokoisissa kunnissa, sanovat talousjohtajat

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometrin (30.3.) tulos yllätti myös kokeneemman kuntatalousammattilaisen.  

Neljännes kyselyyn vastanneista 203 kuntien talousjohtajasta kertoi, että oman kunnan talouden sopeutustarpeesta yli 25 prosenttia on mahdollista saada aikaiseksi tuottavuutta parantamalla. Vastausten mukaan tuottavuuspotentiaalin hyödyntämismahdollisuus on alueellisesti suurinta Keski-Suomessa ja kuntakokoluokista 20 000 - 100 000 asukkaan kunnissa. Tämän kuntakokoluokan kunnissa asuu 1,8 miljoonaa suomalaista. 

Tulos on merkittävä tilanteessa, jossa korkea työttömyys, sakkomaksut ja laahaavat verotulot rasittavat eri kokoisten ja eri puolella Suomea sijaitsevien kuntien taloutta. Lisäksi jo nyt on tiedossa, että kuntien valtionosuutta leikataan taas lisää vähintään -120 miljoonaa toimeentulotukimenojen kasvun takia ensi vuonna 2027 (Mikko Mehtosen blogi 20.3.2026). Viimeistään nyt kuntien itse on aika ottaa kaikki keinot käyttöön talouden kestävyyden turvaamiseksi. 

Monipuolinen keinovalikoima käyttöön tuottavuuden parantamiseksi 

Tuottavuus paranee, kun samalla rahalla saadaan aiempaa enemmän tai vaikuttavampaa aikaseksi, tai kun vähintään aiempaa vastaava tuotos onnistutaan saamaan aikaiseksi aiempaa pienemmillä kustannuksilla.  

Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että kunnan tulee tarkistaa palvelujensa laajuus, laatu ja rakenteet tulevaisuuden resurssien tasolle. Kun valtiontalouteen kohdistuu mittava sopeutustarve tulevilla hallituskausilla, kunnan omien verotulojen merkitys korostuu. 

Tyypillistä on, että kuntapalveluissa tuottavuus määritellään yksikkökustannuksen kautta ja tuottavuuden parantamisen keinona yleisimmin käytetään suoraa henkilöstömenojen tai ostojen vähentämistä (KT tiedote 10.2.)  

Kuntaliiton Älykäs kuntatuottavuus -ohjelman tavoitteena on laajentaa ja syventää kuntien tuottavuuskeskustelua niin mittaamisen, johtamisen, osaamisen kuin digitalisaation näkökulmiin. Tuottavuuden parantaminen edellyttää kustannusten hillinnän lisäksi omien tulojen lisäämistä, toimintatapojen uudistamista, talouden johtamisen parantamista ja uusia kumppanuuksia.  

Vahva sääntely hankaloittaa tuottavuuden mittaamista

Etla selvitti alkuvuonna Kuntaliitolle tuottavuusmittauksen tilaa kunnissa. Tutkimuksen mukaan vahva arvostus kuntapalveluja kohtaan näkyy korkeaan laatuun tähtäävänä ja alati kiristyvänä säätelynä. Toisaalta tiedämme sen (KT 10.2.), että tiukat kelpoisuusehdot ja mitoitukset sekä ministeriöiden tiukka ohjaus vaikeuttavat palvelujen järjestämistä kunnissa. Erityisesti tämä korostuu varhaiskasvatuksessa.  

Etlan tutkijoiden mukaan varhaiskasvatuksen tapaisessa vahvasti säädellyssä julkisessa palvelussa tuottavuuden mittaaminen on hankalaa erityisesti siksi, että palvelun lopputulosta on vaikea muuttaa rahalliseen muotoon. Myös perusopetuksessa tavoitteita on paljon, ne ovat laajoja ja toisiinsa sidoksissa, jolloin niiden saavuttamisen mittaaminen on mahdollista vain osittain. 

Paremmalla tiedon hallinnalla, rekisterien kehittämisellä ja toiminnanohjausjärjestelmien datan hyödyntämisellä tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamisen edellytyksiä voitaisiin kuitenkin vahvistaa. Tämä antaisi mahdollisuuksia tutkia esimerkiksi opettajien pätevyyden ja ryhmäkokojen kausaalivaikutusta koulutuksen tuotoksiin. 

Potentiaalia tuottavuuden parantamiseen siis kunnissa on, kuten Kuntaliiton kevään 2026 talousbarometrin tulokset osoittavat.  

Keskustelu kuntapalvelujen tuottavuudesta jatkuu Kuntaliiton tuottavuusseminaarissa 7.4.2026. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille julkisen sektorin tuottavuudesta kiinnostuneille - siis meille kaikille.