Eurooppalaiset digitaaliset identiteettilompakot ja yrityslompakot tuovat tullessaan mullistavia mahdollisuuksia - haasteena konkretian puute ja lisäarvon tunnistaminen

Kuntaliitto toteutti syksyllä 2025 esiselvityksen koskien eurooppalaisia digitaalisia identiteettilompakoita (EUDI-lompakko) Kuntaliiton EU:n digi- ja datasääntely kuntasektorille -projektin yhteydessä. Esiselvitykseen osallistui yhteensä 11 kuntaa yhdeksän eri maakunnan alueelta, joista seitsemän on yli 100 000 asukkaan kaupunkeja. Keskusteluja käytiin yhteensä 71 kuntien työntekijän kanssa. 

Esiselvityksen tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta EUDI-lompakoista, selvittää kuntien ja kaupunkien suhtautumista EUDI-lompakkoon sekä kartoittaa vaikuttaviksi tai kiinnostaviksi koettuja käyttökohteita. Esiselvitys toteutettiin käymällä keskusteluja kuntien ja kaupunkien kanssa elo-lokakuun aikana.

EUDI-lompakoissa on kyse mobiilisovelluksesta, joka mahdollistaa mm. henkilöllisyyden ja erilaisten käyttäjää koskevien vahvistettujen tietojen osoittamisen sähköisesti. EUDI-lompakon käyttäjä voi tunnistautua, tehdä sähköisiä allekirjoituksia ja päättää omien tietojen jakamisesta fyysisen käyntiasioinnin tai sähköisen asioinnin yhteydessä. Tarkoitus on helpottaa viranomaisasiointia kotimaassa ja EU:n jäsenvaltioissa. 

EUDI-lompakot ovat eIDAS-asetuksen mukaisia vaihtoehtoja digitaalisille lompakoille, mikäli kansalainen sellaista haluaa käyttää. Kuntien tulee hyväksyä EUDI-lompakko vähintään vahvan sähköisen tunnistautumisen välineenä. Esiselvityksessä kuvataan tarkemmin, mitä EUDI-lompakoiden käyttöönotto tarkoittaa kunnille ja mistä niissä on kyse.

Suurelle osalle EUDI-lompakot ja niiden toiminta-ajatus ei ollut vielä tuttua. Kuntien suhtautuminen uuteen digitaaliseen työkaluun on pääosin kiinnostunutta, mutta hyötyjen arviointi suhteessa vaadittuihin investointi- ja muutostarpeisiin aiheuttaa haasteita. 

Potentiaalisimpina kohteina lompakoiden hyödyntämiselle erottuivat 

• työllisyys,
• maahanmuutto ja kotoutus,
• henkilöstöhallinto sekä
• kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. 

Erityisesti kuntia kiinnosti tunnistautumisen mahdollisuudet ja tietojen valikoiva osoittaminen, jolla voidaan välttyä ylimääräisen tiedon käsittelyltä ja helpottaa tietosuojaan liittyvää tietojen käsittelyä. Todisteiden myöntämisen ja hyödyntämisen osalta erityisesti alennusperusteet, kuten opiskelijuus, eläkeläisyys, ikäryhmän todistaminen ja työttömyys, nähtiin mahdollisesti vaikuttavina, sillä niissä tiedetään olevan käyttövolyymia. Pohdintaa aiheutti myös, mahdollistaisiko lompakoiden hyödyntäminen uudella tavalla kuntalaisten osallistamista, suostumuksen hallinnointia sekä tietojen jakamista muun muassa palvelujen kehittämistä varten. Myöntävänä osapuolena erityisesti nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut korostuivat.

Keskusteluissa sivuttiin myös EU:n yrityslompakkoa, mutta käytyjen keskustelujen aikaan ei ole ollut vielä tiedossa tuoreen EU:n yrityslompakoita koskevan asetusehdotuksen sisältämiä velvoitteita ja tarkempaa kuvausta yrityslompakoiden toiminnasta. Yrityslompakoilla EU pyrkii vastaamaan yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin, ja niiden perusidea on sama kuin EUDI-lompakoilla: yrityslompakoilla on mahdollista tunnistautua organisaationa, tehdä allekirjoituksia sekä säilyttää ja jakaa tietoja varmennetusti, myös kansainvälisesti. Yrityslompakko soveltuu myös yksilön EUDI-lompakkoa monimutkaisempiin tietojenvälityksen ja hallinnoinnin tarpeisiin, kuten hankelupien kokonaisuuden hallintaan. 

Asetusehdotuksessa asetetaan yrityslompakkojen hyväksymiseen EUDI-lompakkoa laajempi velvoittavuus. Julkisen sektorin toimijoiden tulisi sen mukaan hyväksyä yrityslompakoiden perustoiminnot (mm. tunnistautuminen ja todentaminen, allekirjoittaminen, dokumenttien välitys) organisaatioiden käytössä. EU ajaa yrityslompakoiden laajaa käyttöönottoa merkittävänä yhteentoimivuuden ja digitalisaation edistämisen välineenä. 

EUDI-lompakoiden ja kuntalaisten asioinnin näkökulman lisäksi katsetta tuleekin kohdistaa myös yrityslompakoiden tulevaan sääntelyyn sekä sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin toimintatavoissa ja tietojen välityksessä ja hallinnassa organisaaatioiden kontekstissa. Esiselvityksessä on tiiviisti kuvattu myös yrityslompakkoja.

Keskustelujen perusteella oleelliset huomiot kuntien EUDI-lompakoiden hyödyntämismahdollisuuksien selkeyttämiseksi ja varmistamiseksi ovat:

1. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen erilaisista digitaalisista lompakkoratkaisuista ja niiden tuomista mahdollisuuksista sekä yrityslompakon velvoitteista.
2. Näkyvä tahtotila ja aktiiviset toimet kansallisella tasolla digitaalisten lompakoiden hyödyntämiseen yhteiskunnassa laajasti.
3. Oppien ja konkreettisten kokeilujen hyötyjen (mukaan lukien säästölaskelmat) osalta tulosten jakaminen kunnille, jotta vaikuttavuutta ja muutostarpeita on helpompi arvioida sekä perustella.
4. Toimialakohtainen arviointi vaikuttavimmista käyttötavoista, joista lähteä liikkeelle (esim. kuntien hyvinvointitehtäviin ja työllisyyteen liittyvät toimet).
5. Aktiivinen hakeutuminen yhteistyöhön eri todisteita myöntävien tahojen tai todisteisiin luottavien tahojen kanssa, ja yhteisistä tarpeista keskustelu.

Lisäksi tärkeää on huomion kiinnittäminen myös yrityslompakoihin merkittävänä yhteentoimivuuden ja digitalisaation edistämisen välineenä.

Julkaisu Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko kuntien näkökulmasta löytyy Kuntaliiton julkaisuista.