Seurasimme ihmisoikeustyötä paraatipaikalla Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressissa – Tässä ovat Suomen uudet jäsenet

Täysistuntoviikolla Strasbourgissa puolustettiin ihmisoikeuksia ja sananvapautta. Suomen vaaliraportti hyväksyttiin, ja Ukrainaa sekä pidätettynä ollutta nuorisodelegaattia tuettiin. Osallistuminen tähän työhön on nyt kriittisen tärkeää, kansainvälisten asioiden päällikkö sanoo.  

Kuntaliiton kansainvälinen tiimi ja Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuivat lokakuun viimeisellä viikolla Strasbourgissa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistuntoon.  

Tänä vuonna Suomen valtuuskunnassa oli mukana uusia jäseniä ja Kuntaliitolta entistä isompi delegaatio.  

– Suomi näkyi kokouspaikalla poikkeuksellisen paljon. Se oli upeaa! Kansainvälisten asioiden päällikkö Laura Parsama summaa.  

Suomen valtuuskunnassa tapahtui muutoksia kunta- ja aluevaalien jälkeen. Seuraavalla viisivuotiskaudella mukana ovat: 

Valtuuskunnan puheenjohtaja 

Jani Kokko, SDP, Muuramen kunnanvaltuusto (kuntakamari, monitorointikomitea) 

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja 

Christa Carpelan, KOK, Kouvolan kaupunginvaltuusto (kuntakamari, Social Inclusion -komitea) 

Jäsenet 

• Olli Rainio, KESK, Tornion kaupunginvaltuusto (kuntakamari, hallintokomitea)
• Aaron Michelin, KOK, Satakunnan aluevaltuusto (aluekamari, monitorointikomitea)
• Emmi Lintonen, SDP, Hämeen aluevaltuusto (aluekamari, Social Inclusion -komitea) 

Varajäsenet 

• Mikko Aaltonen, VAS, Pirkanmaan aluevaltuusto (aluekamari, Social Inclusion -komitea)
• Hermanni Backer Johnsen, VIHR, Raaseporin kaupunginvaltuusto (kuntakamari, hallintokomitea)
• Johanna Karimäki, VIHR, Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto (aluekamari, Social Inclusion -komitea)
• Jenny Kasongo, VAS, Helsingin kaupunginvaltuusto (kuntakamari, monitorointikomitea)
• Petra Schulze Steinen, KESK, Pirkanmaan aluevaltuusto (aluekamari, monitorointikomitea) 

Suomi näkyi erityisen isosti lokakuun täysistunnossa 

Täysistunnon käsittelyssä oli monia ajankohtaisia demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kuntaliitolle erityisen tärkeää oli kongressin vaalitarkkailuraportti Suomen viime kevään kunta- ja aluevaaleista. Järjestimme myös Suomen pysyvän edustuston kanssa sivuohjelmat varautumisesta ja lasten osallistumisesta demokratiaan. 

– Rauha ja sananvapaus eivät ole itsestäänselvyys Euroopassa. Suomen delegaation työ demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen eteen on tässä maailmanpoliittisessa tilanteessä kriittisen tärkeää, Parsama pohtii.   

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi 

• Kuntien ääni pääsee esille kansainvälisessä keskustelussa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kautta.  
• Euroopan neuvosto on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja moniarvoista demokratiaa.  
• Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin päätavoitteena on vahvistaa Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista itsehallintoa. 
• Kongressi kokoontuu täysistuntoihin Strasbourgissa keväisin ja syksyisin. Komiteat kokoustavat noin 3–4 kertaa vuodessa.  
• Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989.  
• Kuntaliitto toimii Suomen valtuuskunnan sihteeristönä kuntiin ja alueisiin liittyvissä asioissa. Käytännössä tuemme jäseniä, jaamme tietoa ja varmistamme, että Suomen näkökulmat tulevat esiin.  

Kevään kunta- ja aluevaaleja tarkkaili neuvoston delegaatio – miten Suomi pärjäsi?  

Keväällä 2025 suomeen matkusti 19 hengen delegaatio Euroopan neuvostosta. He vierailivat yli sadassa satunnaisesti valitussa äänestyspaikassa eri puolilla Suomea tarkkaillen paikallisdemokratian toteutumista ja vaalien luotettavuutta. 

– Poliittinen ilmapiiri Suomessa on kunnioittava ja kohtelias, totesi raportin koonnut ruotsalainen kongressin jäsen Kristoffer Tamsons täysistunnon puheenvuorossaan.  

Yleisarvio Suomesta oli myönteinen: demokratia on vahva ja vakaa. Raportissa nousi kuitenkin esiin myös huolenaiheita ja kehitettävää: 

Tuplavaalit aiheuttivat jonkin verran hämmennystä. Erityisesti hyvinvointialueiden tehtävät vaikuttivat jääneen epäselviksi monille äänestäjille ja ehdokkaille.   

Suuri määrä mitätöityjä ääniä huolestutti kongressia. Raportin mukaan määrät johtuivat todennäköisesti äänestysprosessiin liittyneistä epäselvyyksistä.  

Kongressin mukaan vaalirahoituksen raportoinnin tulisi olla pakollista kaikille ehdokkaille.  

Täysistunnossa Suomen delegaation puheenjohtaja Jani Kokko kiitti tarkkailijoita erinomaisesta työstä ja suosituksista.   

– Neljä prosenttia annetuista äänistä hylättiin. Olen tarkkailijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että se on liikaa. Hyödynnämme raportin konkreettisia suosituksia tämän asian korjaamiseksi.  

Miten epävakaisiin tilanteisiin varaudutaan, ja mitä Ukrainassa tapahtuu?  

Ukrainan tilannetta on käsitelty vakioasiana jokaisessa istunnossa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Lokakuun täysistunnossa varautuminen oli keskeinen teema muutenkin. 

Ukrainalaisilla paikallis- ja aluehallinnoilla on paljon osaamista kriisinkestävyydessä ja varautumisessa, mistä heidän edustajansa kertoivat eurooppalaisille kollegoille. 

Suomessa kunnat ovat keskeisiä varautumisen onnistumisessa. Tämä kiinnosti myös neuvostossa. Kuntaliitto edisti aiheen nostamista täysistuntoon kunta- ja aluehallintokongressin pääsihteeri Mathieu Morin viime kevään Suomen-vierailulla. Asiasta käytiinkin rakentava ja kiinnostava ajatustenvaihto istuntosalissa.  

Ukrainan edustajat nostivat esiin droonipuolustuksen ja energiajärjestelmän kriisinkestävyyden tärkeyden. Varautumisessa tulee huomioida sairaaloiden ja koulujen toiminta kriisitilanteissa. Myös kyberturvallisuudesta, mis- ja disinformaation torjunnasta sekä selkeästä kommunikaatiosta kansalaisten kanssa keskusteltiin.  

Kuntaliiton on tärkeä olla mukana tukemassa tätä työtä paikallis- ja aluetasolla.  

– Voisi ajatella, että näiden teemojen ydin on itsestään selvää, mutta näin ei ole. Tämä vaatii jatkuvaa dialogia jäsenten kesken, Laura Parsama sanoo.  

Lapset osana demokraattista elämää  

Täysistuntojen välissä keskusteltiin lasten demokraattisesta osallistumisesta. Tapahtuman järjesti Suomen delegaatio yhdessä Suomen Euroopan neuvoston pysyvän edustuston kanssa.   

Tapahtuman avasi Euroopan neuvoston demokratia ja ihmisarvo -yksikön pääjohtaja Marja Ruotanen: 

– Jos lapsia kuunnellaan, heistä kasvaa itsevarmoja ihmisiä. 

Paneelikeskustelussa kuultiin kiinnostavia ajatuksia siitä, miten lapset voisivat olla isommassa roolissa demokraattisessa elämässä. Keskustelussa korostui demokratiaan osallistumisen keskeisyyttä jo lapsena; muuten ei se välttämättä nouse tärkeäksi asiaksi aikuisena. Osallistuminen tulee aloittaa varhaislapsuudesta, ja neuvosto voi tarjota työkaluja tämän varmistamiseksi. 

Nuorisodelegaatin pidätys herätti keskustelua sananvapaudesta 

Täysistunnossa käytiin myös tärkeä keskustelu sananvapaudesta ja sen puolustamisesta. Teema oli keskeisesti esillä kongressissa, sillä kevään istunnossa Turkin nuorisodelegaatti Enes Hocaoğulları piti vahvan puheen Turkin demokraattisesta rapautumisesta, minkä jälkeen hänet pidätettiin Ankarassa valheellisen tiedon levittämisestä.  

Euroopan neuvosto toimi vahvasti Hocaoğulların vapauttamisen puolesta, ja Suomen valtuuskuntakin otti aktiivisesti kantaa Hocaoğulların vapauttamisen ja syytteiden hylkäämisen puolesta. Hocaoğulları pääsi vapaaksi ja osallistui syyskauden istuntoon, mutta häntä vastaan nostetut syytteet ovat edelleen voimassa.  

Seuraava Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunto pidetään maaliskuussa 2026.