Suurten lukiokoulutuksen järjestäjien merkitys on kasvanut

Lukiokoulutus on eriytynyt voimakkaasti eri puolella maata opiskelijamäärien mukaan. Tämä näkyy sekä lukioiden että lukiokoulutuksen järjestäjien opiskelijamäärien eriytymisenä. Lokakuun 2025 blogikirjoituksessani tarkastelin oppilaitosten polarisoitumista 2000-luvulla: pienet lukiot ovat pienentyneet ja suuret lukiot kasvaneet. Lukioiden pieneneminen liittyy ennen kaikkea useimmissa kunnissa ja seutukunnissa jo pitkään jatkuneeseen nuorten ikäluokkien pienenemiseen. Se näkyy myös lukioiden mediaanikoon pienenemisenä noin 50 opiskelijalla 2000-luvun aikana.

Vastaavasti lukioiden opiskelijamäärän kasvun taustalla on kaksi eri tekijää. Osassa kuntia ja kaupunkeja nuorten määrä on edelleen lisääntynyt. Vaikka useimmissa seutukunnissa 16-vuotiaiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt, on määrä kasvanut edelleen joka kuudennessa seutukunnassa. Toinen, edellistä merkittävämpi tekijä on ollut se, että suuremmat koulutuksen järjestäjät ovat yhdistäneet lukioitaan suuremmiksi yksiköiksi. Näin lukioiden keskimääräinen koko on kasvanut myös kaupungeissa, joissa kokonaisopiskelijamäärä on pysynyt ennallaan tai laskenut.

Kuva 1: Tutkintotavoitteisten lukio-opiskelijoiden jakautuminen (%) 17 suurimman ja muiden lukiokoulutuksen järjestäjien kesken 20.9.2025.

Suuret lukiokoulutuksen järjestäjät vastaavat tänä päivänä huomattavasta osasta Suomen lukiokoulutusta. Vaikka Helsingissä toimii yhteensä 22 lukiokoulutuksen järjestäjää, opiskelee niiden opiskelijoista lähes 60 prosenttia pelkästään Helsingin kaupungin lukioissa. Helsingin kaupunki onkin Suomen suurin lukiokoulutuksen järjestäjä, joka vastaa kymmenestä prosentista lukio-opiskelijoista. Kymmenen suurimman koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa opiskelee 42 prosenttia tutkintotavoitteisista lukio-opiskelijoista. Useampi kuin joka toinen lukiolainen opiskelee 17 suurimman lukiokoulutuksen järjestäjän – kaikki kunnallisia eli kuntia tai kuntayhtymiä – oppilaitoksissa. Suurimmilla koulutuksen järjestäjillä on siis merkittävä rooli lukiokoulutuksessa.

Kaikilla kymmenellä suurimmalla lukiokoulutuksen järjestäjällä järjestämislupa koskee vain yhden kaupungin aluetta – on järjestäjänä sitten suoraan kunta tai kuntayhtymä. Ne eivät ole kuitenkaan keskenään täysin samanlaisia. Useimmilla on sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutusta. Espoon kaupunki järjestää kuitenkin vain nuorten lukiokoulutusta, sillä se on omistajana aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa. Myöskään Lahden kaupunki ei järjestä aikuisten lukiokoulutusta. kun taas Mikkelin kaupungilla opiskelijoiden enemmistö opiskelee aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti.  

Kuva 2: Opiskelijamäärältään kymmenen suurinta lukiokoulutuksen järjestäjää 20.9.2025.

Kymmenen suurimman olosuhteet ja tilanteet poikkeavat muutenkin huomattavasti toisistaan. Niin vieraskielisten opiskelijoiden osuus kuin opiskelijamääräkehitys yleensäkin on eriytynyt. Kun Espoossa opiskelijamäärä on 2000-luvulla kasvanut yli 50 prosenttia, on vastaavasti Kuopiossa jo tällä hetkellä viidennes vähemmän lukiolaisia kuin vuosituhannen alussa. Kasvavat kaupungit ovat olleet kasvavan opiskelijamäärän haasteiden edessä. Tämä on näkynyt erilaisten tilajärjestelyjen lisäksi myös uusina rakennushankkeina. Yhtenä merkkinä kasvavan kaupungin ratkaisuista on Vantaalla syksyllä 2026 aloittava kokonaan uusi Aviapoliksen lukio.

Suurimpien lukioiden koko on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Kun vielä vuonna 2000 kymmenesosassa lukioita oli vähintään 506 opiskelijaa, on lukioiden suurimman kymmenesosan opiskelijamäärän alaraja kasvanut 2000-luvulla yli kahdella sadalla opiskelijalla. Tämän lisäksi myös suurten lukioiden määrä on kasvanut tasaisesti. Yli 700 opiskelijan lukioiden määrä on noin nelinkertaistunut 2000-luvulla ja tällä hetkellä jo noin viidessätoista lukiossa on yli tuhat opiskelijaa. Suuren lukion määritelmän sisältö onkin muuttunut ajan kuluessa. 

Kuva 3: Vähintään 500 opiskelijan lukioiden määrän kehitys vuosina 2000–2024.

Opiskelijamäärältään suurimat lukiot sijaitsevat Uudellamaalla ja maakuntakeskuksissa. Vastaavasti sama maantieteellinen sijainti koskee luonnollisesti suurimpia lukiokoulutuksen järjestäjiä. Niillä on myös suhteellisesti enemmän erityisiä koulutustehtäviä. Kaikkiaan 58 prosenttia lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän mukaisista opiskelijoista opiskelee kymmenen suurimman koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa, vaikka osuus kokonaisopiskelijamäärästä on vain 42 prosenttia. 

Suuret lukiokoulutuksen järjestäjät vetävät opiskelijoita keskimääräistä enemmän sijaintikuntansa ulkopuolelta. Esimerkiksi vuonna 2024 kaikkiaan 32 prosenttia eli lähes kolmannes kymmenen suurimman järjestäjän uusista lukio-opiskelijoista tuli oppilaitoksen sijaintikunnan ulkopuolelta. Koko maassa vastaava osuus oli 27 prosenttia. Myös suurten koulutuksen järjestäjien lukioiden opiskelijat tulevat kuitenkin pääsääntöisesti lähialueelta, sillä maakunnan ulkopuolelta tulevien osuus ei ole juuri maan keskiarvoa suurempi. Ainoastaan Mikkelin kaupunki on Nettilukionsa takia tässä poikkeus. 

Eriytyvän Suomen haasteet näkyvät myös suurilla järjestäjillä 

Kuntaliitto julkaisi toukokuussa 2026 laajan selvityksen seutukunnallisesta näkymästä 2030-luvun lukiokoulutukseen. Selvitysraportin mukaan lukiokoulutuksen opiskelijamäärän ennakoidaan laskevan 2030-luvulla koko maassa ja kaikissa seutukunnissa. Kehitys tullee olemaan kuitenkin alueellisesti hyvin erilaista. Se ei kosketa ainoastaan pienempiä kuntia vaan myös suuria lukiokoulutuksen järjestäjiä sekä suoraan että välillisesti. On todennäköistä, että sekä järjestäjä- että oppilaitosverkossa tapahtuu lähivuosina muutoksia.

Opiskelijamäärien muutokset vahvistavat koulutuksen järjestämiskustannusten ja rahoituksen eriytymistä entisestään toisistaan. Valtion lukiokoulutukseen joka vuosi kohdistama yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkaus on käytännössä pakottanut lukiokoulutusta järjestävät kunnat lisärahoittamaan lukiokoulutustaan lakisääteisen asukasperusteisen rahoitusosuuden lisäksi. Valtion rahoitusleikkaus on siis johtanut kuntien välisen eriarvoisuuden kasvamiseen, joka uhkaa yltyä, jollei rahoitusleikkausta poisteta. Tämä vaikuttaa kaikkiin lukiokoulutusta järjestäviin kuntiin, mutta erityisesti suuriin järjestäjiin.