Suomalainen kunnantalo ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Kunnantalo rakennuksena on perinteisesti ollut kunnan toiminnan keskus, jolla on symbolinen, kunnan identiteettiin ja demokratiaan sekä yhteisöllisyyteen liittyvä merkitys. Talot ovat heijastelleet yhteiskunnan ja kunnan kehitystä, demokratiaihanteita ja hyvää arkkitehtuuria.   

Esimerkiksi Säynätsalon kunnantalo on Unescon maailmanperintökohde, kansainvälisesti tunnettu monumentti arkkitehtuurin historiassa sekä yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä. 

Suomessa rakennetaan uusia kunnantaloja, peruskorjataan olemassa olevia rakennuksia ja toteutetaan kunnantalon toimitiloja uusiin monitoimitiloihin. 

Kokonaan uusia kunnan- ja kaupungintaloja on muun muassa Laihialla (2026), Kempeleessä (Kempeletalo, 2025), Vaalassa (2025) ja Kustavissa (moduulirakenteinen kunnantalo 2024). Laihialla uusi kunnantalo on juuri otettu käyttöön. 

Suunnitteilla on uusiakin kunnantaloja. Ruskon uusi kunnantalon ja kirjaston yhdistelmä on rakenteilla, ja sen on määrä valmistua tämän vuoden lopussa. Pyhäjoella vanha kunnantalo purettiin ja uuden rakennustyöt alkoivat vuosi sitten. Taivalkoskella on päätetty investoida kokonaan uuteen kunnantaloon sisäilmaongelmien vuoksi, ja rakennustöiden odotetaan alkavan vielä tänä vuonna. 

Useat suomalaiset kaupungit ovat myös peruskorjanneet tai peruskorjaamassa historiallisia kaupungintalojaan. Lahden kaupungintalo peruskorjattiin kattavasti vuosina 2021–2023. Rovaniemen kaupungintalolla on tarkoitus toteuttaa laaja, noin 30 miljoonan euron peruskorjaus vuosina 2024–2026. Turun kaupunginkorttelia ja kaupungintaloa peruskorjataan vuosina 2025–2028. 

Laajoista toteutuneista peruskorjauksista voi mainita esimerkiksi Oulun kaupungintalon. Se on historiallinen, vuonna 1886 valmistunut talo, joka on valtakunnallisesti arvokas ja poikkeuksellisen vaativa suojelukohde (sr-merkintä). Kohde on suojeltu yleiskaavassa ja asemakaavassa. Peruskorjaus valmistui vuonna 2024. 

Osa kunnantaloista on tänä päivänä sellaisia, joissa korjaustarpeet ja korjauskustannukset ovat todella huomattavia ja vakavia kuntansa taloudelle. Kunnan kokonaistalous ei aina ole mahdollistanut viime vuosikymmeninä pitkän aikavälin korjausten suunnitelman toteuttamista.

Uusia tapoja järjestää kunnantalon toiminta 

Kunnan toimitilojen uudisrakentamisessa haetaan useissa kunnissa kustannusten maltillistamiseksi monipuolisempia, joustavampia palveluyhdistelmiä ja monitoimisia taloja. 

Monet kunnat uudistavat toimitilojaan hybridihankkeina. Kunnan toimitilat sijoittuvat keskeiselle, saavutettavalle paikalle, ja kaupungintalon lisäksi samaan kortteliin sijoittuu myös esimerkiksi erilaisia kaupallisia palveluita tai kolmannen sektorin tiloja. Esimerkiksi Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta ovat päätyneet tällaiseen ratkaisuun. 

Yhtä lailla kunnat ja kaupungit voivat järjestää toimitilansa monipaikkaisesti: yhdessä paikassa voi olla valtuustosali ja kokoustila, muualla hallintoa, toimialat, viranomaispalvelut ja asiakaspalvelua.   

Osa vanhoista kunnantaloista on saanut kokonaan uuden elämän uusien käyttötarkoitusten myötä. Hyvinkäällä kaupunki kunnosti vanhan villatehtaan kaupungintaloksi. Sen jälkeen kaupungintalon aulasta – ja samalla valtuustosalista – kahviloineen saatiin olohuone kaikille kaupunkilaisille. Siitä on tullut suorastaan osa kaupungin brändiä. 

Olipa ratkaisu mikä hyvänsä, kukin kunta arvioi itsenäisesti paikallisten lähtökohtien ja olosuhteiden valossa, miten kunnan toimitilat on parasta järjestää. Tällaisista tärkeistä toimitilahankkeista tehdään luonnollisesti kunnan luottamuselinten päätökset. 

Toimitilojen on mahdollistettava yhdenvertainen palvelu 

Nykyään kunnissa yleisesti työskennellään ja palvellaan asukkaita ja yrityksiä sekä läsnä että etänä. Harvaa kunnan työtä voi kuitenkaan tehdä ainoastaan etänä. Kuntien täytyy tarjota lakisääteiset ja hallintosäännössä määritellyt palvelut. 

Lainsäädäntö velvoittaa turvaamaan kuntien palvelut kaikille asukkaille asuinpaikasta riippumatta. Yhdenvertaisuus edellyttää, että palvelun pitää olla myös tukea tarvitsevien, kuten vanhusten ja vammaisten, saavutettavissa.

Hyvin tärkeitä näkökulmia ratkaisussa ovat kuntatyönantajan velvollisuuksien mukaisesti myös terveelliset ja turvalliset tilat sekä toimitiloista aiheutuvat investointi-, käyttömeno- tai elinkaarikustannukset. 

Kunnantalot eivät siten ole yksistään hallintorakennuksia. Useimmiten kyseessä on laajasti keskitetyt palvelut saavutettavassa ja keskeisesti sijoittuvassa toimitilassa. Tällaisella kunnantalolla voi olla hallinnon ja tukipalveluiden lisäksi vaikkapa kaupunkiympäristötoimialan henkilöstöä, viranomaispalveluita (kuten vaikkapa rakennusvalvonta, ympäristöterveys ja ympäristönsuojelu) sekä elinvoiman toimialan ja sivistyksen toimialan hallinnon henkilöstöä. 

Suomalaisen kunnantalon tulevaisuus on siis monikäyttöinen!