E 106/2017 vp: Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2018

Kuntaliiton lausunnossa tarkastelun teemoina ovat koheesiopolitiikka, muuttoliikkeeseen vastaaminen ja kotouttaminen:

Koheesiopolitiikka:

Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa koheesiopolitiikkaa koskevat tavoitteet ovat osa kasvun ja kilpailukyvyn tavoitteiden kokonaisuutta. Linjaukset vaikuttamisessa EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen vaikuttavat myös koheesiopolitiikkaa koskeviin tavoitteisiin. Tästä johtuen Kuntaliiton lausunnossa viitataan myös EU-vaikuttamisstrategiassa esitettyihin tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskeviin vaikuttamislinjauksiin.

EU: komissio on tuonut vahvasti esille koheesiopolitiikan uudistamisen tarpeen. Tämän vuoksi sekä monivuotista rahoituskehystä että koheesiopolitiikkaa koskevassa vaikuttamisessa tulee miettiä sitä, millaisilla uudistuksilla viedään eteenpäin talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Köyhimmät EU-alueet ovat pystyneet nostamaan BKT-tasoaan nykyisellä ohjelmakaudella ja tämä tulisi huomioida mm. suuntaamalla uudelleen koheesiopoliittisen rahoituksen saantoa (suurimpien nettosaajien ja nettomaksajien rahoitussaantojen tasaaminen) sekä kasvattamalla hankkeiden omarahoitusosuuksia korkeimman tukitason koheesiomaissa.

Koheesiopolitiikan tulee myös jatkossa tukea kilpailukyvyn vahvistamista, laaja-alaista, innovatiivisuutta ja työllisyyden edistämistä. Koheesiorahoitus on tärkeä väline mm. alueellisen innovaatiokapasiteetin vahvistamiseksi: rakennerahastohankkeiden avulla vahvistetaan mm. yritysten kyvykkyyksiä hyödyntää EU:lta suoraan haettavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Osaamisen vahvistaminen ja työllisyyden edistäminen ovat myös keskeisiä koheesiopolitiikan tavoitteita, samoin syrjäytymisen ehkäisy.

Koheesiopolitiikan sisältöjen ja varojen jakoperusteiden uudistamiseksi tulee olla selkeät kansalliset tavoitteet. Keskeisenä tavoitteena tulee olla, että koheesiopolitiikan toteutuksella voidaan tukea koko Suomen kaikkien alueiden elinvoiman kasvattamista. Tämä edellyttää Suomen rahoitussaannon pysymistä mahdollisimman korkeana seuraavalla EU:n ohjelmakaudella.

Koheesiopolitiikan toteutuksen tulee jatkossa lähteä entistä vahvemmin paikallisista ja alueellisista lähtökohdista ja tarpeista. Kehittämistoiminnan on pohjauduttava enemmän vaikuttavuuteen ja ohjelmatyön on oltava joustavampaa.

Maahanmuutto on tunnistettu yhdeksi merkittäväksi EU:n tulevaisuuden haasteeksi. Kotouttamisen toimet soveltuvat hyvin erityisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen piiriin ja eri tyyppisiä kehittämishankkeita on jo nykyisellä ohjelmakaudella rahoitettu Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Muuttoliikkeen kustannuksia ei kuitenkaan tule sisällyttää katettavaksi koheesiopolitiikan rahoituksesta.

Muuttoliikkeeseen vastaaminen

Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategian mukaan muuttoliikkeeseen vastaamiseksi tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla hallita ja vähentää. Toimien tulee perustua ihmisoikeuksien täysmääräiseen turvaamiseen ja kunnioittamiseen kansainvälisten ja EU-velvoitteiden mukaisesti.

Kuntaliitto pitää valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategian lähtökohtia oikeina. Suomi muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi sekä työperusteisen että humanitaarisen maahanmuuton vuoksi. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat ovat nykyisin useissa Suomenkin kunnissa varsin moninaiset. Kuntaliitto korostaa, että Suomen tulee antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Suomessa valtiolla on päävastuu maahanmuuttopolitiikasta, johon myös pakolais- ja turvapaikkapolitiikka sisältyy. Myös kunnat ovat keskeisessä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa.

EU:n muuttoliikepolitiikka vaikuttaa kuntien toimintaan lähinnä maahanmuuttajien kotouttamisen näkökulmasta. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnilla on tärkeä tehtävä myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemisessa. Kunnissa on tarpeen suunnitella maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä etukäteen osana kunnan strategista kehittämistä. Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Valtion kunnille maksamien laskennallisten korvausten jälkeenjääneisyys on jo pitkään vaikeuttanut kuntien kotouttamistoimia.

Valtioneuvoston strategiassa todetaan, että Suomi toimii aktiivisesti kotouttamiseen liittyvässä EU-yhteistyössä muun muassa hyviä käytäntöjä kehittäen ja hyödyntäen. Myös kunnat tekevät yhteistyötä muiden jäsenmaiden paikallis- ja alueviranomaisen kanssa kotouttamiskäytäntöjen tehostamiseksi. Komissio myöntää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta tukea jäsenvaltioille, jotta ne voivat kehittää kotoutumista edistäviä toimiaan muun muassa koulutuksen alalla, työmarkkinoille suuntaamisessa, peruspalvelujen saatavuudessa ja osallisuuden edistämisessä. Myös Euroopan sosiaalirahaston tuella on voitu toteuttaa merkittäviä kotouttamishankkeita. On tärkeää, että kunnat voivat hyödyntää EU-rahoitusta kotouttamistoimissa myös tulevalla rahoituskaudella. Kotouttamispolitiikan tulee jatkossakin kuulua kansalliseen toimivaltaan.

Valtioneuvoston mukaan keskeinen osa muuttoliikkeen hallintaan liittyviä toimia on laittomasti maassa oleskelevien palauttaminen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen. Kuntaliitto kiinnittää huomiota ongelmiin, joita kunnille aiheutuu järjestettäessä palveluja kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, jotka eivät vapaaehtoisesti palaa tai joita ei saada palautettua. Kunnat tarvitsisivat valtiolta selkeän ohjeistuksen siitä, mitä palveluja ja missä laajuudessa ko. henkilöille tulee järjestää.  

SUOMEN KUNTALIITTO

Annukka Mäkinen
erityisasiantuntija, alueellinen kehittäminen