Kuntaliitto: Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen puututtava, kuntien sakkomaksuja kevennettävä

Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.

Suomen talouskasvu ja työn tuottavuus ovat polkeneet paikallaan jo useita vuosia, ja julkinen talous on syvästi alijäämäinen. 

– Todellinen ja pysyvä sopeutus syntyy vain rakenteellisista uudistuksista ja tuottavuuden vahvistamisesta, ei palvelujen laajentamisesta ilman rahoitusta tai mekaanisesta säästämisestä, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen toteaa.

– Taloustilanne säilyy hallittavana vain, jos valtio pidättäytyy uusista päätöksistä, jotka heikentävät kuntien rahoituspohjaa tai lisäävät velvoitteita ilman täysimääräistä kompensaatiota.

Ilmari Nurminen painottaa, ettei julkisessa taloudessa ole varaa näennäissäästöihin, jotka heikentävät kuntien peruspalveluja.

– Uudet valtionosuusleikkaukset kohdistuisivat väistämättä sivistys- ja työllisyyspalveluihin ja johtaisi osaamistason heikentymiseen. Osaaminen on kuitenkin talouskasvun perusta.

Kuntien rahoitusjärjestelmä on liiton mukaan uudistettava kokonaisuutena osana parlamentaarista tulevaisuustyötä. Samalla sote-uudistukseen liittyvistä valtionosuuksia vääristävistä eristä on edettävä hallitusti eroon ja negatiiviset valtionosuudet korjattava.

Työttömyyden hintalappu on käymässä kunnille kohtuuttomaksi

TE-uudistus on muodostumassa kunnille huomattavasti odotettua kalliimmaksi. Työllisyyden edistämisen ja kotoutumisen palvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta.

Heikko suhdannetilanne ja työttömyyden pitkittyminen siirtävät kustannuksia kunnille tavalla, johon kunnat eivät voi vaikuttaa omilla toimillaan. TE-uudistuksen lisälasku ylittää valtion kompensaation noin 300–400 miljoonalla eurolla, kun mukaan lasketaan työllisyyspalvelujen ohella työttömyysturvan ja toimeentulotuen rahoitusvastuut.

Vaalikauden viimeisessä kehysriihessä on välttämätöntä keventää kuntien sakkomaksutaakkaa ja luoda kannustimia vaikuttaviin työllisyystoimiin, Ilmari Nurminen edellyttää.

Kuntaliitto esittää, että palkkatuki kerryttäisi jatkossa työssäoloehtoa ja että työttömille mahdollistettaisiin määräaikainen tutkintoon johtava opiskelu työttömyysetuudella siten, että vastuu etuudesta olisi valtiolla. Tutkimusten mukaan yksityiselle sektorille kohdistuva palkkatuki on kustannustehokas keino edistää työllisyyttä.

Kuntaliitto muistuttaa, että onnistunut kotoutuminen tukee työllistymistä ja vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Vaikka kuntien roolia kotoutumisessa on vahvistettu, rahoitusta on samanaikaisesti leikattu merkittävästi.

Liiton mukaan kotoutumisen edellytyksiä ei tule enää heikentää uusilla leikkauksilla, sillä vaikutukset näkyvät viiveellä työmarkkinoilla ja talouskasvussa.

Kiinteistöverouudistus maaliin, matkailuvero mahdollisuudeksi

Kuntaliitto edellyttää, että kiinteistöverouudistus saatetaan päätökseen hallitusohjelman mukaisesti niin, että maapohjan verotusarvot päivitetään markkinahintoja vastaaviksi. Kunnille tulee myös antaa mahdollisuus ottaa käyttöön matkailuvero.

Normien keventämistä on jatkettava kaikilla hallinnonaloilla, jotta kuntien kustannuksia voidaan hillitä ilman palvelutason heikkenemistä.

Lisätietoja:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175