Selvitys: Työperusteinen maahanmuutto keskittyy vain harvoille alueille – osaajien jäämistä tuettava

Työperusteinen maahanmuutto keskittyy Suomessa harvoihin kuntiin ja maakuntiin, selviää Kuntaliiton teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee ensimmäistä kertaa työperusteista maahanmuuttoa kunta- ja aluetasolla.

Vuosien 2018–2025 aikana Suomessa tehtiin 92 500 myönteistä ensimmäistä työperusteista oleskelulupapäätöstä tai EU-rekisteröintiä. Vuositasolla määrät vaihtelivat 10 000–18 000 välillä.

Lähes 45 prosenttia kaikesta tästä työperusteisesta maahanmuutosta kohdistui Uudellemaalle, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Toiseksi eniten työperusteista maahanmuuttoa suuntautui Varsinais-Suomeen, 15 prosenttia kaikesta työperusteisesta maahanmuutosta. Kolmannella jaetulla sijalla ovat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Pirkanmaa, joihin kaikkiin suuntautui viisi prosenttia kaikesta työperusteisesta maahanmuutosta.

– Työperusteisesta maahanmuutosta on toivottu lääkettä Suomen elinvoimaan, osaajapulaan ja väestökehitykseen, mutta tällä hetkellä sen hyödyt keskittyvät vain harvoille alueille. Meidän on onnistuttava sekä houkuttelemaan että pitämään kiinni kansainvälisiä osaajia huomattavasti nykyistä paremmin, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Selvityksen tulosten mukaan kansainväliset osaajat keskittyvät muutamalle alueelle niin voimakkaasti, että koko Suomen tasolla työperusteisen maahanmuuton hyöty jää tällä hetkellä vähäiseksi.

– Työperusteista maahanmuuttoa vetävät alueet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa on jo entuudestaan keskimääräistä suurempi vieraskielisten asukkaiden määrä tai alueita, joissa on esimerkiksi suurempia rakennushankkeita ja teollisuutta. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Uusikaupunki, Närpiö ja Rauma, kiteyttää kansainvälisen rekrytoinnin edistämisen projektipäällikkö Maija Niskavirta.

Niskavirta muistuttaa, että kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi, kotoutuminen ja pitovoima ovat osaltaan kuntien elinvoimakysymyksiä.

Etenkin erityisasiantuntijat muuttavat pääkaupunkiseudulle

Koko maassa työperusteiset oleskeluluvat painottuvat harvoille toimialoille, kuten rakentamiseen, siivoukseen, teollisuuteen ja ohjelmistoalalle.

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Siinä missä Uudellamaalla korostuu tieto- ja viestintäala, matkailuvetoisissa maakunnissa kuten Lapissa työperusteinen maahanmuutto painottuu tukipalveluihin.

Varsinais-Suomessa oleskelulupia myönnettiin eniten teollisuuden ja alkutuotannon aloilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus työperusteisissa luvissa on selvityksen mukaan suhteellisen pieni.

Kaikesta maahanmuutosta työperusteista oli noin kolmannes

Työperusteiset oleskeluluvat eivät muodosta enemmistöä maahanmuutosta, vaan selittävät 20–33 prosenttia kaikesta maahanmuutosta.

Monissa maakunnissa, kuten Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa, työperäisen maahanmuuton osuus jäi noin 10 prosenttiin, ja joihinkin myönnettiin vain joitakin kymmeniä lupia tai rekisteröintejä vuodessa.

Lapissa puolestaan lähes puolet maakunnan maahanmuutosta oli työperusteista, ja erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapissa työperusteisten lupien määrä oli korkea suhteessa työpaikkoihin ja muuhun maahanmuuttoon.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa noin kolmannes maahanmuutosta oli työperusteista.

–  Alueiden elinvoiman ja työllisyystilanteen kannalta onkin tärkeää edistää myös muiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistä, Maija Niskavirta korostaa.

Maahanmuuttopolitiikka kaipaa pitkäjänteisyyttä

Kuntaliiton mukaan väestökehityksemme edellyttää pitkäjänteistä maahanmuutto-, kotoutumis- ja oleskelulupapolitiikkaa, jotta voimme houkutella ja pitää kiinni osaajista, joita Suomi ja kunnat ja työnantajat tarvitsevat. Esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan väylää tulee kehittää.

– Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Tarvitaan toimia, jotka vahvistavat yhteiskunnan ja työelämän vastaanottavuutta ja myönteistä asenneilmapiiriä, toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa.

– Maahanmuuttopolitiikassa tarvittaisiin pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Osaajien Suomeen jäämistä on helpotettava ja kuntien mahdollisuuksia onnistua kotouttamisessa kehitettävä. Jos näissä ei onnistuta, työperäisen maahanmuuton hyödyt jäävät jatkossakin heikoiksi.

Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston aineistoon vuosilta 2018–2025. Selvityksessä on tarkasteltu ensimmäistä työperusteista oleskelulupapäätöstä tai EU-rekisteröintiä sekä myönteistä jatkolupaa ja kohdistuu työpaikan sijaintikuntaan.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Maija Niskavirta, Kuntaliitto, p. 050 564 7892