Kuhmon opinnollistamiskokeilut: pitkäaikaistyöttömyydestä yhteiskunnalliseen osallisuuteen

Mitä merkitystä sillä on, onko asiakas palkallisessa työsuhteessa kaupungille vai saako hankeosallisuuden aikana toimeentulonsa tulonsiirtojen muodossa?

– Jos esimerkiksi jo noin 40-vuotiaalla ihmisellä ei ole ollut pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille koko työuransa aikana, voi tällaiselle henkilölle olla huomattavan haastavaa työllistyä suoraan yritykseen.

Tällaisella ihmisellä ei ole pitkäkestoista, omakohtaista kokemusta siitä, mitä säännöllinen työssä käyminen on: miltä se tuntuu, miten se kuormittaa, mitä hän siitä saa ja miltä tuntuu saada palkkaa ilman riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ihmisen oma kokemus kuukausipalkkaa saavana työntekijänä vie häntä eteenpäin työllistymisen polulla, vastaa Kuhmon työllisyyspalveluita ja opinnollistamishankkeita suunnitellut Kuhmon työllisyydenhoidon työllisyysasiantuntija Juha Heinonen.

Osittain Green Care -hankkeen kanssa päällekkäin alkoi ESR-rahoitteinen Hyvä Arki -hanke, joka kesti syyskuusta 2016 joulukuuhun 2018. Aiempien hyvien hankekokemusten myötä Hyvä Arki -hankkeeseen ohjautui paljon asiakkaita. Hankkeessa pyrittiin kohottamaan hankeosallistujien sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta, hyvinvointia sekä osaamistasoa.

Hyvä Arki -hankkeessa alettiin osin Kuhmon Green Care-hankkeessa tehtyjen havaintojen pohjalta kehittää kuhmolaista opinnollistamisen mallia. Hyvä arki -hankkeella Kuhmon kaupunki alkoi ensimmäisenä Kainuun kuntana kehittää opinnollistamista ESR-hankerahoituksella.

Opinnollistamisen kehitys jatkui vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2021 loppuun kestäneessä Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA) -hankkeessa. Nyt mukaan tulivat myös yritykset.

Kolmivuotisen hankkeen aikana 166 hankeosallistujaa osallistui hankkeeseen ja mukana oli yhteensä 71 yritystä. Hanke tuotti 83 palkkatyöpaikkaa, joista peräti 75 oli yrityksistä peräisin. 25 hankeosallistujaa lähti opiskelemaan. Oppimisympäristöjä oli peräti 32, joista 16 oli yrityksessä, 2 yhdistyksessä ja 12 kaupungin yksiköissä. Hankeosallistujista 33 sai osaamistodistuksen ja tutkinnon osia suoritettiin yhteensä 18.

Yritysten osallistuminen työllisyyspalveluihin on pitkään kestäneen verkostoyhteistyön tulosta. Kuhmon kaupunki otti aivan ensimmäisenä kuntana Kainuun maakunnassa vuonna 2013 käyttöön työllisyyden edistämisen kuntalisän. Tällä Kuhmon kaupungin työllistämistuella sekä kaupungin työhönvalmennuksella on vuosien 2013–2021 välillä työllistetty kymmeniin alueen yrityksiin työntekijöitä.

Lisäksi yritykset ovat olleet alusta asti tietoisia hankkeiden suunnitelmista ja saaneet itse vaikuttaa kommentoimalla näitä suunnitelmia.

Mitä opinnollistaminen siis on? Lyhyesti esiteltynä se tarkoittaa osaamisen kehittämistä muulla tavoilla kuin päätoimisena opiskelijana oppilaitoksessa. Sopivien oppimisympäristöjen tarjoamat työtehtävät opinnollistetaan, jolloin asiakas pääsee osoittamaan käytännön työn kautta ammatillisen perustutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia.

Mitä hyötyä tällaisesta lähestymistavasta sitten on? Opinnollistamisen kohteena ovat sellaiset kuntouttavan työtoiminnan ja työllisyyspalveluiden asiakkaat, joiden minäkuva itsestään oppijana ei ole kovin positiivinen. Usko omiin kykyihin puuttuu, ja siksi ammatillinen opiskelu voi tuntua isolta kynnykseltä.

Opinnollistaminen madaltaa tätä kynnystä, kun asiakas työelämän kautta ikään kuin huomaamattaan tulee suorittaneeksi ammatillista osaamista vaativia ammatillisen perustutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia.

Toisin sanoen opinnollistamisella osoitetaan ja tunnustetaan asiakkaan osaaminen sekä tulevaisuuden työnantajalle, mahdolliselle tutkinto-opiskelupaikalle että asiakkaalle itselleen. Onnistumisen kokemukset johtavat siihen, että yhteiskunnallista osallisuutta edellyttävät työ-, ammatti- ja opiskeluidentiteetit pääsevät kehittymään.

Käytännössä opinnollistaminen toteutetaan niin, että aluksi sopivan työpaikan työympäristö on tunnistettava ohjelmaan sopivaksi. Apuna tässä toimii ammatillinen opettaja, jonka avulla kartoitetaan työ- ja toimintaympäristön soveltuminen ammatillisen perustutkinnon perusteisiin.

Selvityksen jälkeen laadittavassa raportissa kerrotaan tarkasti, millaisia tutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia kyseisessä työympäristössä voidaan osoittaa. Asiakkaan osaamista puolestaan tunnistetaan havainnoimalla sitä työpaikassa. Osaamista verrataan ammatillisen perustutkinnon osaamisvaatimusten perusteisiin.

Tavoitteena on siis se, että opinnollistamiseen osallistuvan asiakkaan osaaminen tehdään näkyväksi kaikille osapuolille. Se tapahtuu osaamistodistuksella, jossa tunnistettu ja havaittu osaaminen tuodaan ilmi.

Oppimisympäristönä voivat toimia yritysten työpaikat, nuorten työpajat, kuntouttavan työtoiminnan työpaikat, työpajat tai vaikka vankiloiden toimintaympäristöt. Osaamisen virallisen tunnustamisen taas hoitavat ammattioppilaitokset. Osaaminen voidaan jopa lukea osaksi ammatillista perustutkintoa.

Mikäli asiakas päätyisi lähtemään opiskelemaan perusammattitutkintoa, opinnollistamisen avulla saavutettu osaaminen voidaan sisällyttää osaksi tutkintoa. Osaamisen näkyväksi tekemisen lisäksi opinnollistaminen voi siis jopa lyhentää ammatillisen tutkinnon opiskeluaikaa.

Hyväksi havaittua opinnollistamisen mallia jatketaan edelleen. Koko Kainuun maakunnan laajuinen ESR-rahoitteinen Opinnollistamisella osaamista Kainuuseen - OK-hanke alkoi tammikuussa 2022 ja kestää elokuun 2023 loppuun saakka. Hankkeen hallinnoijana toimii Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Tällä hetkellä opinnollistaminen onkin Kuhmon työllisyyspalveluiden tärkein keino asiakkaiden osaamisen vahvistamiseen. Kaupunki käynnisti itse syyskuussa 2021 oman opinnollistamiseen liittyvän Tahko-hallin työllistämisprojektinsa. Vuoden 2023 loppuun jatkuvassa hankkeessa toteutetaan pajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Sen lisäksi projektissa pystytään tarjoamaan palkkatyötä asiakkaille, joiden työttömyys on pitkittynyt.

Projektin tarkoituksena on saada asiakkaat työllistymään tai löytää muita toimivia tapauskohtaisia ratkaisuja. Vahvan yksilöllisen kohtaamisen ja osallistamisen kautta on saavutettu näkyviä työllistämistuloksia, kuten ELSA-hanke jo osoitti.

– Totuus löytyy niiden ihmisten tarpeista, jotka ovat työttömyystilastoissa merkittyinä luvuksi. Pitää katsoa ihmistä itseään. Kuhmossa pienenä paikkakuntana ihmiset tuntevat toisensa ja siten työllisyysohjaajatkin tuntevat asiakkaansa hyvin. Osittain näistä syistä Kuhmossa on pystytty yksilöllisesti räätälöimään asiakkaille eteenpäin vieviä polkuja. Kuntoutumispolut ovat voineet olla pitkiä: on esimerkiksi 3–4 vuoden pituisia kuntoutumisen polkuja, joilla on eri hankkeisiin osallistumisen jälkeen saatu työllisyyspalveluiden asiakkaita työllistymään yrityksiin, Juha Heinonen muistuttaa.