Kuhmon opinnollistamiskokeilut: pitkäaikaistyöttömyydestä yhteiskunnalliseen osallisuuteen

Miten sosiaalisen osallisuuden ja minäkuvan kohentamisella voidaan saada pitkään työelämän ulkopuolella olleita asiakkaita takaisin työelämään? Ja millä keinoilla Kuhmo sai yritykset ja kunnalliset organisaatiot mukaan prosessiin kehittämään yhdessä oikeasti tuloksellisia jatkopolkuja työttömille työnhakijoille? Mitä ihmettä ne siellä Kainuussa oikein puuhailevat ja miksi se toimii?

Lisätiedot:

Juha Heinonen, työllisyysasiantuntija, Kuhmon kaupunki, juha.heinonen@kuhmo.fi, p. 044 7255 231

Avaa kaikki

Kuhmon opinnollistamisen ja työllisyyspalveluiden kehitys

Kuhmossa oli 1990-luvun laman jälkeen yksi Suomen korkeimmista työttömyysprosenteista ja vielä myöhemminkin korkea rakenteellinen työttömyys. Nämä lähtökohdat asettivat raamit työllistämismallien kehitykselle. Näistä lähtökohdista Kuhmo on järjestänyt omaa työhönvalmennustaan ja työllisyysohjaustaan vuodesta 2013 asti.

Vuonna 2014 Kuhmo lähti oma-aloitteisesti kehittämään kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin omana palveluna. Samassa yhteydessä vuosien 2014 ja 2015 aikana kehitettiin Kuhmon kaupungin työllisyydenhoidon työkalupakki.

Tämän metaforamaisen työllisyydenhoidon työkalupakin periaatteena ovat omat työllisyydenhoidon työkalut, joiden täytyy lisäksi olla yksinkertaisia, toimivia ja erilaisiin tarpeisiin muuntautuvia. Toisin sanoen omilla työkaluilla tarkoitetaan omassa käytössä ja jatkuvasti saatavilla olevia resursseja.

Yksinkertaisuus ja toimivuus ovat välttämättömiä, kun työllisyyden edistäminen itsessään on muutenkin hyvin sirpaleinen ja moninainen kenttänsä. Työkalujen erilaisuus huomioi sen, että työllistyjillä ja kuntoutujilla on keskenään erilaisia tarpeita.

Ensimmäisenä Kuhmon kaupungin 2010-luvun ESR-rahoitteisena työllisyyshankkeena toimi ESR-rahoitteinen Green Care vuosina 2015–2018. Hankeosallistujat olivat sosiaalisin perustein työllistettyinä kaupungille ja kunta-alan työehtosopimuksella palkkatyösuhteessa. Kun hankeosallistujat ovat työsuhteessa kaupunkiin, heillä on ollut käytössään kaupungin työntekijöille kuuluva erikoislääkäritasoinen työterveyshuolto. Tämä on vaikuttanut merkittävästi asiakkaiden työkyvyn edistämiseen.

Hankkeessa toteutetut Ikolan pappilan puutarhapalstan ja alueen Lintumetsän polun puutarhatyön tulokset ovat olleet kaikkien kuntalaisten käytössä, jonka ansiosta kaupungin omat työllisyyspalvelut ovat saaneet laajaa hyväksyntää kuntalaisten parissa.

Jatkuva hankekehitys ja sosiaalisen osallisuuden kokemus

Mitä merkitystä sillä on, onko asiakas palkallisessa työsuhteessa kaupungille vai saako hankeosallisuuden aikana toimeentulonsa tulonsiirtojen muodossa?

– Jos esimerkiksi jo noin 40-vuotiaalla ihmisellä ei ole ollut pysyvää kiinnittymistä työmarkkinoille koko työuransa aikana, voi tällaiselle henkilölle olla huomattavan haastavaa työllistyä suoraan yritykseen.

Tällaisella ihmisellä ei ole pitkäkestoista, omakohtaista kokemusta siitä, mitä säännöllinen työssä käyminen on: miltä se tuntuu, miten se kuormittaa, mitä hän siitä saa ja miltä tuntuu saada palkkaa ilman riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ihmisen oma kokemus kuukausipalkkaa saavana työntekijänä vie häntä eteenpäin työllistymisen polulla, vastaa Kuhmon työllisyyspalveluita ja opinnollistamishankkeita suunnitellut Kuhmon työllisyydenhoidon työllisyysasiantuntija Juha Heinonen.

Osittain Green Care -hankkeen kanssa päällekkäin alkoi ESR-rahoitteinen Hyvä Arki -hanke, joka kesti syyskuusta 2016 joulukuuhun 2018. Aiempien hyvien hankekokemusten myötä Hyvä Arki -hankkeeseen ohjautui paljon asiakkaita. Hankkeessa pyrittiin kohottamaan hankeosallistujien sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta, hyvinvointia sekä osaamistasoa.

Hyvä Arki -hankkeessa alettiin osin Kuhmon Green Care-hankkeessa tehtyjen havaintojen pohjalta kehittää kuhmolaista opinnollistamisen mallia. Hyvä arki -hankkeella Kuhmon kaupunki alkoi ensimmäisenä Kainuun kuntana kehittää opinnollistamista ESR-hankerahoituksella.

Hankeosaamisella kohti opinnollistamista

Opinnollistamisen kehitys jatkui vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2021 loppuun kestäneessä Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA) -hankkeessa. Nyt mukaan tulivat myös yritykset.

Kolmivuotisen hankkeen aikana 166 hankeosallistujaa osallistui hankkeeseen ja mukana oli yhteensä 71 yritystä. Hanke tuotti 83 palkkatyöpaikkaa, joista peräti 75 oli yrityksistä peräisin. 25 hankeosallistujaa lähti opiskelemaan. Oppimisympäristöjä oli peräti 32, joista 16 oli yrityksessä, 2 yhdistyksessä ja 12 kaupungin yksiköissä. Hankeosallistujista 33 sai osaamistodistuksen ja tutkinnon osia suoritettiin yhteensä 18.

Yritysten osallistuminen työllisyyspalveluihin on pitkään kestäneen verkostoyhteistyön tulosta. Kuhmon kaupunki otti aivan ensimmäisenä kuntana Kainuun maakunnassa vuonna 2013 käyttöön työllisyyden edistämisen kuntalisän. Tällä Kuhmon kaupungin työllistämistuella sekä kaupungin työhönvalmennuksella on vuosien 2013–2021 välillä työllistetty kymmeniin alueen yrityksiin työntekijöitä.

Lisäksi yritykset ovat olleet alusta asti tietoisia hankkeiden suunnitelmista ja saaneet itse vaikuttaa kommentoimalla näitä suunnitelmia.

Opinnollistaminen – osaamisen tunnistamisen ja osallisuuden voimauttava vaikutus

Mitä opinnollistaminen siis on? Lyhyesti esiteltynä se tarkoittaa osaamisen kehittämistä muulla tavoilla kuin päätoimisena opiskelijana oppilaitoksessa. Sopivien oppimisympäristöjen tarjoamat työtehtävät opinnollistetaan, jolloin asiakas pääsee osoittamaan käytännön työn kautta ammatillisen perustutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia.

Mitä hyötyä tällaisesta lähestymistavasta sitten on? Opinnollistamisen kohteena ovat sellaiset kuntouttavan työtoiminnan ja työllisyyspalveluiden asiakkaat, joiden minäkuva itsestään oppijana ei ole kovin positiivinen. Usko omiin kykyihin puuttuu, ja siksi ammatillinen opiskelu voi tuntua isolta kynnykseltä.

Opinnollistaminen madaltaa tätä kynnystä, kun asiakas työelämän kautta ikään kuin huomaamattaan tulee suorittaneeksi ammatillista osaamista vaativia ammatillisen perustutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia.

Toisin sanoen opinnollistamisella osoitetaan ja tunnustetaan asiakkaan osaaminen sekä tulevaisuuden työnantajalle, mahdolliselle tutkinto-opiskelupaikalle että asiakkaalle itselleen. Onnistumisen kokemukset johtavat siihen, että yhteiskunnallista osallisuutta edellyttävät työ-, ammatti- ja opiskeluidentiteetit pääsevät kehittymään.

Käytännössä opinnollistaminen toteutetaan niin, että aluksi sopivan työpaikan työympäristö on tunnistettava ohjelmaan sopivaksi. Apuna tässä toimii ammatillinen opettaja, jonka avulla kartoitetaan työ- ja toimintaympäristön soveltuminen ammatillisen perustutkinnon perusteisiin.

Selvityksen jälkeen laadittavassa raportissa kerrotaan tarkasti, millaisia tutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia kyseisessä työympäristössä voidaan osoittaa. Asiakkaan osaamista puolestaan tunnistetaan havainnoimalla sitä työpaikassa. Osaamista verrataan ammatillisen perustutkinnon osaamisvaatimusten perusteisiin.

Tavoitteena on siis se, että opinnollistamiseen osallistuvan asiakkaan osaaminen tehdään näkyväksi kaikille osapuolille. Se tapahtuu osaamistodistuksella, jossa tunnistettu ja havaittu osaaminen tuodaan ilmi.

Oppimisympäristönä voivat toimia yritysten työpaikat, nuorten työpajat, kuntouttavan työtoiminnan työpaikat, työpajat tai vaikka vankiloiden toimintaympäristöt. Osaamisen virallisen tunnustamisen taas hoitavat ammattioppilaitokset. Osaaminen voidaan jopa lukea osaksi ammatillista perustutkintoa.

Mikäli asiakas päätyisi lähtemään opiskelemaan perusammattitutkintoa, opinnollistamisen avulla saavutettu osaaminen voidaan sisällyttää osaksi tutkintoa. Osaamisen näkyväksi tekemisen lisäksi opinnollistaminen voi siis jopa lyhentää ammatillisen tutkinnon opiskeluaikaa.

Kuhmon työllisyyspalveluiden nykyiset kuulumiset ja tulevat suunnitelmat

Hyväksi havaittua opinnollistamisen mallia jatketaan edelleen. Koko Kainuun maakunnan laajuinen ESR-rahoitteinen Opinnollistamisella osaamista Kainuuseen - OK-hanke alkoi tammikuussa 2022 ja kestää elokuun 2023 loppuun saakka. Hankkeen hallinnoijana toimii Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Tällä hetkellä opinnollistaminen onkin Kuhmon työllisyyspalveluiden tärkein keino asiakkaiden osaamisen vahvistamiseen. Kaupunki käynnisti itse syyskuussa 2021 oman opinnollistamiseen liittyvän Tahko-hallin työllistämisprojektinsa. Vuoden 2023 loppuun jatkuvassa hankkeessa toteutetaan pajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa. Sen lisäksi projektissa pystytään tarjoamaan palkkatyötä asiakkaille, joiden työttömyys on pitkittynyt.

Projektin tarkoituksena on saada asiakkaat työllistymään tai löytää muita toimivia tapauskohtaisia ratkaisuja. Vahvan yksilöllisen kohtaamisen ja osallistamisen kautta on saavutettu näkyviä työllistämistuloksia, kuten ELSA-hanke jo osoitti.

– Totuus löytyy niiden ihmisten tarpeista, jotka ovat työttömyystilastoissa merkittyinä luvuksi. Pitää katsoa ihmistä itseään. Kuhmossa pienenä paikkakuntana ihmiset tuntevat toisensa ja siten työllisyysohjaajatkin tuntevat asiakkaansa hyvin. Osittain näistä syistä Kuhmossa on pystytty yksilöllisesti räätälöimään asiakkaille eteenpäin vieviä polkuja. Kuntoutumispolut ovat voineet olla pitkiä: on esimerkiksi 3–4 vuoden pituisia kuntoutumisen polkuja, joilla on eri hankkeisiin osallistumisen jälkeen saatu työllisyyspalveluiden asiakkaita työllistymään yrityksiin, Juha Heinonen muistuttaa.

Henkilöstökokoonpano

Noin 8000 asukkaan Kuhmon työllisyyspalveluiden henkilöstökokoonpano:

  • 1 TE-hallinnosta siirtynyt työllisyysohjaaja
  • 3 Kuhmon kaupungin omaa työllisyysohjaajaa (joista yksi 100 % työajalla ja kaksi 50 % työajalla)
  • Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita Kuhmon työllisyyspalveluissa on noin 330
  • noin 110 asiakasta / työllisyysohjaaja
  • 1 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja (vuoden 2022 loppuun asti, jolloin kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueelle)
  • 1 työllisyysasiantuntija (kehittämis- ja esihenkilötehtävät)

Opinnollistamisen parissa työskentelee osaltaan tällä hetkellä myös Mikko Keijonen Kuhmon Työvire Ry:stä 0,25 HTV:lla. Kajaanin ammattikorkeakoulun kautta työskentelee Opinnollistamisella osaamista Kainuuseen - OK-hankkeen parissa Anne Huotarinen Kuhmossa työpaikkavalmentajana. Projektipäällikkönä koko hankkeelle toimii Virpi Heikkinen, joka työskentelee hankkeen parissa Kuhmon lisäksi kaikkien muidenkin Kainuun kuntien parissa.

ESR-hankkeissa on ollut erikseen oma henkilöstönsä. Esimerkiksi ELSA-hankkeessa oli Juha Heinonen hankepäällikkönä 50 % työajalla, hankekoordinaattori Virpi Heikkinen 100 % työajalla, hankesihteeri Anne Huotari 100 % työajalla. Yhteensä heiltä kertyi 2,5 HTV:ta. Sen lisäksi hankkeessa oli mukana sen osatoteuttajan Kuhmon Työvire Ry:n puolesta 25 % työajalla Ritva Juntunen hankekehittäjänä ja -ohjaajana.