EU:n Itämeristrategiaa, arktista yhteistyötä ja rahoitusmahdollisuuksia
Huhtikuussa ympäristöministeriössä järjestetyssä kaksipäiväisessä tilaisuudessa oli tarjolla laaja kattaus Itämeren alueen, arktisen alueen ja Suomen raja-alue-yhteistyötä sekä eri rahoitusohjelmia koskevaa informaatiota. Ensimmäinen päivä käsitteli EU:n Itämeri-strategiaa ja toinen päivä keskittyi paitsi koko Euroopan laajuiseen alue- ja paikallisviranomaisten yhteistyöhön myös arktiseen ja Venäjän suuntaiseen yhteistyöhön.
Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka läpi EU:n Itämeri-strategian ajankohtaista tilannetta. V. 2012 uudistetulla EU:n Itämeri-strategialla on kolme päämäärää, joita viedään eteenpäin 13 eri politiikka-alan ja 4 horisontaalisen toimen kautta. Neuvotteleva virkamies Leena Anttila MMM:stä valotti politiikka-alojen Biotalous ja Nutri ajankohtaista toimintaa ja esitteli käytännön hanke-esimerkkejä. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin EU:n Itämeri-strategiaa toteuttavia hankkeisiin EnviSum (Sari Repka, Turun yliopisto, MKK) sekä IWAMA ( Björn Grönholm, Itämeren kaupunkien liitto).
Koordinaattori Satu Hietanen Turun INTERACT-toimistosta antoi katsauksen EU:n Itämeri-strategian toteutukseen soveltuviin rahoitusinstrumentteihin ja korosti mm. yhteistyöverkostojen roolin merkittävyyttä. Eeva Rantama Itämeren alueen Interreg-ohjelman sihteeristöstä kävi läpi ohjelman ensimmäisen rahoitushaun tuloksia sekä kertoi kaksivaiheisen haun aikatauluista: 1. vaiheen eli hankeideoiden esittämisen määräpäivä on 1.6.2016, tämän jälkeen seuraa toinen vaihe jossa valitut hankeideat muutetaan lopullisen rahoitushakemuksen muotoon loppuvuodesta. Toisen hakukierroksen tarkkoja määräaikoja ei ole vielä päätetty.
Suomen kansallisesta vastinrahoituksesta Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan sekä sen määräajoista kertoi TEM:n aluekehitysneuvos Harry Ekestam ja ylitarkastaja Harri Ahlgren puolestaan avasi Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian kannalta.
INTERREG EUROPE-ohjelman osalta saatiin ohjelmasihteeristön edustajan Verena Priemin johdolla perusteellinen kuvaus niin ohjelman perusrakenteesta ja -tavoitteista kuin myös tarkemmat tiedot ohjelman käynnissä olevasta toisesta hakukierroksesta (hakemusten viimeinen päivämäärä 13.5.). EU-erityisasiantuntija Christine Chang Uudenmaan liitosta jakoi arvokkaita kokemuksiaan INTERREG EUROPE-ohjelman ensimmäisestä hakukierroksestaan teemalla ”How to make a successful INTERREG EUROPE project application”. Erityisasiantuntija Annukka Mäkinen Kuntaliitosta kertoi vielä kansallisen vastinrahahaun menettelyistä.
Arktista yhteistyötä käsittelevän osion käynnisti erityisasiantuntija Tuuli Ojala UM:stä antaen katsauksen arktisen yhteistyön tilaan. Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden ensi vuonna. Kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Lapin liitosta kävi läpi arktisen alueen erilaisia rahoitusohjelmia ja niiden välistä yhteistyötä sekä Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa ja sen eteenpäin viemistä mm. Arctic Smartness Klusterin kautta.
Valtioiden välistä yhteistyötä rahoittava Pohjoisen Periferia ja Arktis-ohjelma on jo edennyt neljänteen hakukierrokseen. Kokemuksia tähänastisista hakukierroksista sekä eväitä menestyksellisen hakemuksen laatimiseen oli tarjoilemassa ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Paula Mikkola Lapin liitosta. Valtion vastinrahoitusta on tarjolla myös Pohjoisen Periferian ja Arktiksen ohjelman suomalaistoimijoille ja menettelyistä oli kertomassa Harry Ekestam TEM:stä.
Venäjän suuntaiset EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat ovat vihdoin käynnistymässä syksyllä 2016. Kaikista kolmesta Suomen Venäjän suuntaisesta yhteistyöohjelmasta - Kolarctic, Karelia sekä Kaakkois-Suomi-Venäjä - ja niiden rahoituksesta ja sisällöistä oli kertomassa ylitarkastaja Laura Quist TEM:stä.
Kiinnostus niin Itämeren alueen kuin arktisen ulottuvuuden yhteistyöhön on suurta ja rahoitusmahdollisuuksia erilaisiin kehittämishankkeisiin löytyy. Ajankohtaisin strateginen linjaus on EU:n komission 27.4.2016 antama tiedonanto uudesta arktista aluetta koskevasta yhdennetystä EU:n politiikasta. Asiakirjassa esitetyillä toimilla keskitytään ilmastonmuutokseen, ympäristön suojeluun, kestävään kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kaikilla painopistealoilla kiinnitetään erityistä huomiota tutkimukseen, tieteeseen ja innovointiin.
Linkkejä: