Kasvupalvelu-uudistus ei muuta kuntien aktiivisen elinkeinopolitiikan tarvetta

Kunnissa on oltu epätietoisia siitä, miten työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kasvupalvelu-uudistus vaikuttaa kuntien mahdollisuuksiin tehdä elinkeinopolitiikkaa. Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Huovisen mukaan lakiesitys tarkoittaa lähinnä työ- ja elinkeinoministeriön alaisten yritys- ja työllisyyspalveluiden uudelleen organisointia ja sen suoranaiset vaikutukset kuntien elinkeinopolitiikkaan ovat vähäiset.

Työ- ja elinkeinoministeriö viimeistelee parhaillaan kasvupalvelulain luonnosta. Sen on tarkoitus määritellä julkisen paljon kokonaisuus sekä erottaa viranomaistehtävät ja julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat palvelut toisistaan.

– Viranomaistehtävät tulevat maakuntauudistuksen linjausten mukaan suurelta osin maakuntien toteutettaviksi. Palvelut on tarkoitus tuottaa pitkälti yritysten toimesta, Jarkko Huovinen sanoo.

Kasvupalvelu-uudistus ei lisää valtion elinkeinopoliittista rahoitusta

Kasvupalvelu-uudistus ei ole lisäämässä valtion rahoitusta yritysten kasvupalveluihin.

– Nykyisen kaltaiset kuntien kehittämisyhtiöt toimivat sidosyksikköasemassa omistajakuntiinsa. Ne eivät voi tästä syystä toimia markkinoilla kilpailutettavien kasvupalveluiden tuottajina menettämättä tätä perustehtävänsä kannalta keskeistä sidosyksikköasemaansa, Huovinen toteaa.

Kunnat tai niiden kehittämisyhtiöt eivät tähänkään mennessä ole tuottaneet valtion rahoittamia palveluja, joita nyt kasvupalvelu-uudistuksessa ollaan järjestelemässä uudelleen.

– Kunnat ovat toimineet elinkeinotoiminnan edistämisessä kuntien rahoituksella sekä hankkeiden toteutukseen saadulla hankerahoituksella. Tarve kuntien omalle elinkeinopoliittiselle työlle ei muutu kasvupalvelu-uudistuksen myötä, Huovinen korostaa.

Kasvupalvelu-uudistus ei rajoita kuntien ja niiden kehittämisyksiköiden toimintaa

Kasvupalvelu-uudistus ei aseta rajoitteita kuntien omalle elinkeinopoliittiselle työlle tai kehittämisyhtiöiden toiminnalle, jota kunnat toteuttavat yleisen toimialan puitteissa. Tähän mennessä esillä olleiden lakiluonnosten mukaan se ei tuo mukanaan myöskään instrumentteja, jotka tukisivat kuntien ja maakuntien keskinäistä yhteistyötä elinkeinopolitiikassa.

– Kuntien kehittämisyhtiöiden rooli sen sijaan korostuu etenkin yritysten yleisneuvonnassa, kehittämishankkeiden kokoon juoksemisessa, kokonaisten toimialojen tai yritysryhmien kehittymistä tukevien selvitysten tekijänä sekä esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten edellyttämien toimien käynnistäjänä ja toteuttajana.

– On vaikeaa nähdä yritysverkostojen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisen kehittämisen varaan rakentuvan innovaatiotoiminnan kehittymistä ja laajenemista ilman kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden aktiivista roolia.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.