Käypä hoito -suositus liikunnasta päivitetty
Liikunta on yksi peruspalveluista, jota kunnat järjestävät asukkailleen. Päivitetty Käypä hoito -suositus liikunnasta korostaa liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille.
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusoireita ja monia syöpäsairauksia.
Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Riskien toteamiseksi liikunnan aloituksessa työryhmä on laatinut interaktiivisen kaavion.
Päivittäinen liikkuminen tärkeää
Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa ainakin 75 minuuttia viikossa. Lisäksi on harjoitettava lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Ikääntyneillä suositellaan myös nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville sekä niille, joilla on liikkumiskykyyn vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.
Liikunta lievittää depressio-oireita
Liikuntaharjoittelu saattaa vähentää depressiopotilaan masennusoireita vähän tai kohtalaisesti. Liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
Iäkkäänäkin aloitettu liikunta tuo terveyshyötyjä
Liikunta hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu, jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi liikunnan pääpainon pitää olla alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa lisäksi parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla.
Liikkuminen suojaa syövältä
Liikunnan määrän kasvaessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää myös syöpäpotilaiden elossa oloaikaa erityisesti paksusuolisyöpää ja vaihdevuosien jälkeen ilmenevää rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.
Vaikka liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset ovat hyvin tiedossa, liikuntahoidon toteutumisessa on edelleen parannettavaa. Terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla on osana elämäntapojen kartoitusta kysyttävä myös potilaan liikuntatottumuksista ja kirjattava ne potilastietojärjestelmään. Potilaalle annetaan myös tietoa kunnan liikuntapalveluista. Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Tässä tarvitaan myös liikunta-alan ja terveydenhuollon yhteistyötä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Liikunnan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi. Työryhmän puheenjohtajana on LKT, LitM, liikuntalääketieteen professori Rainer Rauramaa ja jäseninä ovat LKT, dosentti Katriina Kukkonen-Harjula; LT, dosentti Jari Arokoski; LKT Hannele Hohtari; LT Eeva Ketola; TtT, dosentti Jyrki Kettunen; FT Pirjo Komulainen; LT, liikuntalääketieteen professori Urho Kujala; LT, dosentti Jari Laukkanen; LT, dosentti Liisa Pylkkänen; LT Salla Savela; LT, LitM, TtM, dosentti Kai Savonen ja LT, liikuntafysiologian professori Heikki Tikkanen.
Kirjoittanut:
Jyrki Kettunen, dosentti (terveystieteet)
Yrkeshögskolan Arcada Ab
Puh. +358 20 7699 508
jyrki.kettunen@arcada.fi