Demokratiapäivän rinnakkaisseminaari

Kotoutuminen on kielestä kiinni

Demokratiapäivän viidennen rinnakkaisseminaarin aiheena oli osallistava kotouttaminen – välineinä selkokieli ja visualisointi. Seminaarissa puhuttiin kielestä, joka on olennaisen tärkeä osa kotouttamista, vaikuttamista ja kuulluksi tulemista. Lisäksi kuultiin, millä tavoin työllistymistä ja kotoutumista tuetaan paikallistasolla.

Osallistuva kotouttaminen

Seminaarissa esiintyivät Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä, Helsingin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori Salla Kurhila, Kuntaliiton ruotsinkielinen maahanmuuttokoordinaattori Liselott Sundbäck, Tampereen kaupungin maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja Abdulkadir Hashi ja jäsen Mahmoud Machaal sekä Espoon kaupungin kirjastopalveluiden aluejohtaja Anni Kääriäinen ja suunnittelija Jaakko Tiinanen. Puheenjohtajana toimi Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Virkakieli kotoutumisen väylänä − vai esteenä?

Ulla Tiililä aloitti rinnakkaisseminaarin kertomalla, että Suomessa on vielä verrattain hyvät julkiset palvelut. Monet palveluista ovat kuitenkin byrokraattisen prosessin päässä. Ennen kuin palvelua pääsee käyttämään, sitä on haettava ja viranomaisen on tehtävä asiasta päätös: tarvitaan tekstejä, käytetään kieltä, ja tämä kieli voi itsessään joko muodostua kotoutumisen esteeksi tai madaltaa kynnyksiä.

Puheenvuoron yhteydessä keskusteltiin siitä, voiko Suomessa työllistyä, jos kirjoitettua kieltä ei osaa korrektisti. Kielitaitoon kuuluu muutakin kuin kirjoitetun tekstin osaaminen, mutta nykyään työelämässä ei välttämättä pärjää ilman kirjoitetun tekstin osaamista.

Kielen käyttö ja oppiminen työelämässä

Salla Kurhila esitteli tutkimushanketta Suomi toisena kielenä ja tilanteinen oppiminensekä sitä, miten kielitaito nykyisen käsityksen mukaan saavutetaan.

Autenttiset kielenkäyttötilanteet on saatava mukaan oppimiseen; luokkahuonetilanne on vain yksi monista. Todettiin, että suomenkielisten on siedettävä erilaisia suomen kieliä ja muille ihmisille on osattava antaa paikka puhujayhteisön jäsenenä.

Mahdollisuus kotoutua ruotsiksi?

Suomen virallinen kaksikielisyys mahdollistaa kotoutumisen kaksikielisissä kunnissa myös ruotsiksi. Liselott Sundbäck esitteli ruotsinkielisen kotoutumisen mahdollisuuksia ja haasteita.

Lain mukaan maahanmuuttajalla on oikeus valita kotoutumiskieli. Ruotsinkielisellä alueella suomen kielellä kotoutetut eivät välttämättä tunne itseään osalliseksi ympäristössään, kun ympärillä oleva yhteisö puhuukin ruotsia. Kaksikielinen kotoutuminen voisi olla tällaisella alueella toimivampi tapa.

Ohjelmassa ilmoitettu Lättläst-centerin Solveig Arle joutui perumaan osallistumisensa, joten Sundbäck kertoi Lättläst-centerin perustiedot oman esityksensä lopuksi.

Osallistava kotoutuminen

Maahanmuuttajille maahanmuuttajaneuvosto on hyvä alusta opetella suomalaista demokratiajärjestelmää, osallistumista ja vaikuttamista. Kuntiin on jo perustettu maahanmuuttajaneuvostoja, joissa käsitellään, kuullaan ja kootaan maahanmuuttajiin liittyviä asioita.

Abdulkadir Hashi kertoi, että Tampereella maahanmuuttajaneuvosto on ollut osa yleistä osallistumisjärjestelmää vuodesta 2007. Myös Hashi korosti, että selkeä kieli ja selkokieli ovat oleellisia kotoutumisen onnistumisen kannalta.

Mahmoud Machaal valotti kokemuspuheenvuorossaan maahanmuuttajana kohtaamiaan ongelmia: Harvoin puhutaan hänen oman libanonilaisen kulttuurinsa hyvistä puolista ja liian usein otetaan esiin kysymykset kotimaasta ja uskonnosta. Machaal kaipaisi tutustumistapaa ihminen, ei uskonto tai kansallisuus, edellä. Hän korosti siltojen rakentamisen tärkeyttä, sillä ääripäät aiheuttavat tuhoa yhteiskunnassa.

Case Entresse – töissä ja asiakkaana kirjastossa

Kotouttamisseminaarin lopuksi käytännön esimerkkinä esiteltiin kirjastopalvelut, sillä kuten Jaakko Tiinanen kertoi, maahanmuuttajat käyttävät vapaa-ajan palveluista eniten kirjastoja.

Anni Kääriäinen puhui monikulttuurisuudesta Espoossa: Suomi-palkittu Entressen kirjasto tarjoaa henkilökohtaista palvelua, rakentaa yhteisöllisyyttä ja panostaa sekä fyysiseen että kulttuuriseen saavutettavuuteen. Kirjasto tutustuttaa suomalaiseen kulttuuriin ja tukee maahanmuuttajaa myös oman kielensä ja kulttuurin ylläpitämisessä.

Esitysaineistot

Kaikki tässä ja muissa Demokratiapäivän rinnakkaisseminaareissa pidettyjen esitysten diat on linkitetty Kuntaliiton tapahtumien esitysaineistoja -sivuille.

Videotallenne Demokratiapäivän rinnakkaisseminaareja edeltävästä ohjelmasta on Kunta.tv:ssä.

Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.