Kuntaliitto allekirjoitti energiatehokkuussopimuksen – tavoitteena saada kaikki kunnat ja kuntayhtymät mukaan

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina allekirjoitti kunta-alan energiatehokkuussopimuksen Säätytalolla yhdessä elinkeinoministeri Olli Rehnin sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa perjantaina 14. lokakuuta. Samalla Reina kutsui kaikki kunnat ja kuntayhtymät mukaan liittymään sopimukseen energiatehokkuuden lisäämiseksi.

– Ilmastonmuutos on valtava haaste koko yhteiskunnalle. Kunnat ovat itse merkittäviä energiankäyttäjiä, jotka voivat vaikuttaa paitsi omaan energiatehokkuuteensa, myös näyttää esimerkkiä mm. kunnan asukkaille, taloyhtiöille ja yrityksille kiinnittämällä huomiota omaan energiankäyttöönsä ja energiakustannuksiin, Timo Reina toteaa.

Sopimus on ennen kaikkea käytännön työkalu, jolla kunnan vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevat energia-asiat voidaan ottaa määrätietoisesti haltuun. Määrätietoisuus voi poikia uusia kaivattuja innovaatioita, yritysmahdollisuuksia ja siten myös uudenlaista elinvoimaa kuntaan.

Edellisellä sopimuskaudella oli mukana 122 kuntaa ja 14 kuntayhtymää. Tähän mennessä uuteen sopimukseen on sitoutunut 16 kuntaa.

Kunnan energiapäätöksillä on väliä

Energiatehokkuussopimus on hyvä tapa jäsentää kunnan oman energiankäytön hallintaa.

Käyttämättä jätetty energia ja tehokas energiankäyttö ovat uusiutuvista energioista parhaimmat. Aina ensimmäiseksi tulee arvioida, paljonko energiaa tosiasiassa tarvitaan ja vasta tämän jälkeen miettiä, millä uusiutuvalla energiamuodolla se tuotetaan.

Kuntien ja kuntayhtymien omasta energiankäytöstä valtaosa kuluu kouluissa, päiväkodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, lämpönä ja valona. Katuvalaistus on sähkönkuluttajana yksi merkittävimmistä.

Yhdyskuntatekniset palvelut kuten vesi- ja jätevesi sekä kaukolämpö tarvitsevat sähköä pumppauksiin. Polttoainekäytöistä taas kuljetukset ja katujen kunnossapitokalusto ovat keskeisiä.

– Kalusto- ja rakennushankinnoissa jo suunnitteluvaiheessa määritellään energiatehokkuuden perustaso. Arkipäivän käyttötilanteissa joka päivä säädetään kulutus parhaalle mahdolliselle tasolle. Erilaisiin ostopalveluihin sisältyy taas piileviä energiapanoksia, joista palvelun tarjoaja vastaa, Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma kuvaa.

Kuntaliitto on ollut tiiviisti mukana sopimustoiminnan kehittämisessä yhdessä kuntien kanssa aina ensimmäisistä sopimuskausista alkaen 20 vuoden takaa.

– Sopimus on aina pakkoa parempi. Se mahdollistaa paitsi vaihtoehtoisia, myös innovatiivisia ratkaisuja.

 

Linkit:

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.