ARTTU2-Päättäjäkysely:

Pienempi valtuustokoko jakaa mielipiteitä

Kuntien luottamushenkilöille sekä johtaville viranhaltijoille toteutetun päättäjäkyselyn mukaan kysymys valtuustokoon pienentämisestä jakaa vastaajat. Yhteensä 40 prosenttia vastanneista suhtautuu valtuustokoon pienentämiseen kielteisesti ja 36 prosenttia myönteisesti. Eniten tukea valtuustokoon pienentäminen saa johtavien viranhaltijoiden keskuudessa, heistä 61 prosenttia tukee pienentämistä, ilmenee Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselystä.

​Kyselyyn vastasi 1578 kuntapäättäjää (johtavat viranhaltijat, valtuutetut, hallituksen ja lautakuntien jäsenet) 42 kunnasta loppuvuodesta 2015. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

 

Uuden kuntalain johdosta jokaisen kunnan on ennen vuoden 2017 kuntavaaleja päätettävä valtuuston koosta, joka voi olla kunnan koosta riippuen joko pienempi tai suurempi kuin nykyinen valtuusto.

 

- Valtuustokoon suurentaminen ei saa paljoakaan kannatusta kyselyyn vastanneilta, riippumatta siitä, toimivatko he luottamustehtävissä tai johtavina viranhaltijoina. Myönteisesti valtuustokoon suurentamiseen suhtautuvia on koko aineistossa ainoastaan 7 prosenttia, sanoo aineiston analysoinut tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista.

Valtuuston valitsema pormestari ei saa kannatusta

Kuntalaki mahdollistaa tällä hetkellä pormestarimallin, jossa mukaan valtuusto voi valita pormestarin ja apulaispormestarit valtuuston toimikaudeksi. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana sekä kunnan hallinnon ylimpänä johtajana. Pormestarimalli on tällä hetkellä käytössä Tampereella ja Pirkkalassa. Helsinki ja Tuusula ovat siirtymässä pormestarimalliin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.

 

- Kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 47 prosenttia suhtautuu valtuuston valitsemaan pormestarimalliin kielteisesti, 24 prosenttia neutraalisti ja 29 prosenttia myönteisesti. Suhtautuminen on myönteisintä valtuutettujen ja hallituksen jäsenten keskuudessa ja kielteisintä johtavien viranhaltijoiden keskuudessa, kuvaa Siv Sandberg.

 

- Kyselyn mukaan Vihreiden edustajat suhtautuvat myönteisimmin ajatukseen valtuuston valitsemasta pormestarista, heistä yhteensä 51 prosenttia kannattaa mallia. Sen sijaan Vasemmistoliitto ja sitoutumattomat edustajat suhtautuvat kielteisimmin valtuuston valitsemaan pormestariin, heistä lähes 60 prosenttia suhtautuu kielteisesti.

Myös Keskustan ja Kristillisdemokraattien edustajista noin puolet suhtautuu kielteisesti valtuuston valitsemaan pormestarimalliin.

 

- Kyselyn mukaan vain vajaa kolmannes, yhteensä 31 prosenttia vastaajista suhtautuu teoriassa myönteisesti pormestarin suoralla kansanvaalilla. Tämä vaihtoehto ei toistaiseksi ole lainsäädännöllisesti mahdollinen, huomauttaa Sandberg.

 

- Myönteisimmin suoraan pormestarivaaliin suhtautuvat lautakuntajäsenet, joilla ei ole valtuustopaikkaa. Kielteisimmin suoralla vaalilla valittuun pormestariin suhtautuvat johtavat viranhaltijat, joista 65 suhtautuu vaihtoehtoon kielteisesti. Johtavien viranhaltijoiden mielestä valtuuston valitsema pormestari toimisi hiukan paremmin kuin suoralla kansanvaalilla valittu.

Lisätietoja:
tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 040 532 9035
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

 

Aiempia tuloksia päättäjäkyselyn sivulla:
http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/arttu2/osaprojektit/paattajatutkimus/Sivut/default.aspx

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

 

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

 

ARTTU2-tutkimuskunnat:
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

 

Tutkimusohjelman verkkosivut:

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.