USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen 2015-2016 -verkostoprojekti

Sote- ja maakuntauudistus sekä tulevaisuuden kunnan roolit keskustelussa USO-verkostossa

USO-verkostoprojekti kokoontui syys-lokakuun vaihteessa pienten, keskisuurten ja suurten kuntien vertaisryhmissä seminaareihin. Syyskauden vertaisseminaareissa käsittelyyn otettiin sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti sekä maakuntauudistuksen ennakkovaikutusten arviointi. 

​Kuntaliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Kaija Majoinen kertoi avauspuheenvuorossaan keväällä 2016 toteutetun kuntien tulevaisuutta kartoittaneen verkkoaivoriihen tuloksia. Kuntalaisten vastauksissa lähipalvelujen ja turvallisuuden merkitys nousevat tärkeiksi tekijöiksi. Etenkin asiantuntijat, mutta myös kuntalaiset näkevät avoimuuden ja tiedonkulun, ennaltaehkäisyn sekä uudenlaisen johtamisen korostuvan kunnissa tulevaisuudessa.

- Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä vuorovaikutteisempaa ja osallistavampaa johtamista, summasi Majoinen.

Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta avasi seminaareissa luonnosta Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta. Lausuntoluonnoksen tarkoitus on tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan ja antaa kunnille mahdollisuus vaikuttaa Kuntaliiton lausuntoon.

Kuntien edustajat kertoivat seminaareissa omasta lausuntovalmistelustaan ja siitä mitä kunnat aikovat lausua lakipaketista. Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Hollolasta, kaupunginjohtaja Jukka Alkio Laitilasta, kunnanjohtaja Vesa Rantala Taivassalosta ja kehityspäällikkö Silja Ässämäki Jyväskylästä kertoivat millaisin ajatuksin lausuntoja kunnissa on lähdetty työstämään. Yhteinen mielipide kuntien kesken tuntui olevan, että kokonaisuus johon pitää ottaa kantaa on hyvin laaja ja samalla mietitytti, onko kuntien vastauksilla todellista merkitystä.

Kuntaliiton erityisasiantuntijat Arto KoskiSini Sallinen ja Soile Paahtamakertoivat seminaarissa Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmän luonnoksesta maakuntauudistuksen ennakkovaikutusten arvioinnista sekä haastoivat osallistujat yhteiseen pohdintaan tulevaisuuden kunnan rooleista ja kehittämistarpeista.

Seminaareissa kuultiin myös kuntien esimerkkejä hyvinvoinnin edistämistyöstä ja tulevaisuuden kunnan rakentamisesta. Hallinto- ja talousjohtaja Antti Peltola kertoi toimintaympäristön muutoksen vaikutuksista Järvenpään kaupunkiin ja käynnistyvästä Uusikunta-hankkeesta. Järvenpää tähtää kokeilevaksi kaupungiksi, jossa asukkaat, kolmas sektori ja yritykset ovat vahvasti osallisina kehittämässä kaupunkia.

Koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen esitteli Järvenpäähän suunnitteilla olevaa hyvinvointikampus-hanketta, joka on ihmisiä ja ikäryhmiä yhdistävä asuin- ja toiminta-alue. Hyvinvointikampusalueella yhdistyvä esteetön asuminen ja hyvinvointipalvelut.

Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi ja hyvinvointivastaava Hannele Karhukertoivat kuntansa hyvinvoinnin edistämistyöstä. Utajärvi sai vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiteko tunnustuksen hyvinvoinnin toimintamallistaan. Toiminta hyvinvoinnin edistämiseksi Utajärvellä on aktiivista ja innovatiivisia kokeiluja hyvinvoinnin saralla on runsaasti.

Kuopio on yksi hyvinvoinnin edistämisen edelläkävijäkaupungeista Suomessa ja kaupunki kuuluu maailmanlaajuiseen WHO Healthy Cities -verkostoon. Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kuopion kaupungilta kertoi, että hyvinvointi on nostettu yhdeksi strategiseksi painopisteeksi kaupungin toiminnassa. 
- Kuopiolaisten hyvinvointia edistetään moniammatillisena yhteistyönä ja järjestöjen ja kuntalaisten tuella, kertoi Vähäkangas.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.