8.12.2016
Tietosuoja

Työntekijän tietokoneen valvonnasta; mitä jälkiä verkkoon jää?

Internetin käyttäminen työssä on yleistynyt nykyaikana. Netin käyttöön liittyvät säännöt voivat silti olla työpaikalla epäselviä. Mitä jälkiä verkon käytöstä jää? Onko työntekijän nettisurffailua mahdollista valvoa?

​Työntekijän teknisessä valvonnassa ovat usein vastakkain työntekijän yksityisyyden suoja ja työnantajan intressit seurata työn sujuvuutta, työpaikan sääntöjen noudattamista sekä työn laatua ja määrää. 

Lähtökohtana on, ettei työnantaja voi jälkikäteen seurata, millä nettisivuilla työntekijä on käynyt. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus laatia säännöt tietoverkon käytöstä tai estää tietyille sivuille pääsyn. 

Yksityiselämän suoja ja luottamuksellisen viestinnän salaisuus turvataan perustuslaissa

Työnantajan johto- ja valvontaoikeuteen on katsottu kuuluvan oikeus määrätä mitä, missä, milloin ja miten työtä tehdään. Työn johto- ja valvontaoikeuden sisältö määräytyy sen mukaan, mitkä asiat voidaan ymmärtää työpaikkaa koskeviksi ja samalla työnantajan ja työntekijän välisiksi. Työnantaja voi puuttua johto- ja valvontaoikeuden perusteella tällaisia asioita koskevien velvollisuuksien rikkomiseen, kunhan asioilla katsotaan olevan riittävä yhteys työpaikkaan.

Työnantaja omistaa työvälineet

Jokaisen kansalaisen yksityiselämän suoja ja luottamuksellisen viestinnän salaisuus on turvattu Suomen perustuslaissa. Työntekijälle kuuluu perustuslain 10 §:n takaama yksityisyyden ja viestin luottamuksen suoja, johon työnantaja ei voi kajota edes sopimalla asiasta työntekijän kanssa. Työntekijän yksityisyyteen voidaan puuttua ainoastaan laissa säädetyillä edellytyksillä.

 

Työnantajalla on toisaalta oikeus päättää, mihin työnantajan omistamia työntekoon tarkoitettuja välineitä voidaan käyttää. Työnantaja voi esimerkiksi määrätä, että työpaikan viestintävälineitä tai tietokonetta voidaan käyttää ainoastaan työasioiden hoitamiseen. Työnantaja voi myös kieltää tietyillä nettisivuilla käymisen tai estää sivun kokonaan.

Nettisurffailu jättää jälkeensä välitystietoja

Välitystiedoilla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka perusteella verkko- ja viestintäpalvelun käyttäjään voidaan yhdistää tietoa tai käyttäjä voidaan tunnistaa. Välitystietoja ovat puheluista, tekstiviesteistä, sähköpostiviesteistä, www-yhteyksistä ja vastaavista syntyvät lähettäjä-, vastaanottaja- ja aikatiedot. Välitystiedot voivat olla myös henkilötietoja.

Lokitieto puolestaan tarkoittaa tietojärjestelmän muistiin automaattisesti kirjautuvaa tapahtumatietoa. Niiden avulla pyritään selvittämään ja ratkaisemaan tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöitä tai virheitä. Lokitieto voi sisältää erilaisia välitystietoja. Lokitieto voi koskea muun muassa sitä, kuka järjestelmää on käyttänyt tai miten ja milloin järjestelmää on käytetty. 
Esimerkiksi henkilötietolain mukaisten henkilörekistereiden lainmukaista käsittelyä voidaan valvoa lokitiedoilla. Lokitietojen avulla tapahtuva henkilötietojen käsittelyn valvonta edellyttää kuitenkin käyttäjien yksilöimistä ja tunnistamista. 

Netin käyttöä ei voi valvoa keräämällä tai katsomalla verkkoselailusta syntyviä välitystietoja

Työntekijän tekninen valvonta on lain mukaan lähtökohtaisesti mahdollista sähköpostiviestien käsittelyn sekä kulun- ja kameravalvonnan osalta. Muukin tekninen valvonta on mahdollista, mutta lainsäädäntö voi estää tällaisen menettelyn.

Nettisurffailusta kertyneet välitystiedot ovat lähtökohtaisesti luottamuksellisia. Välitystiedoista muodostunee myös henkilörekisteri siltä osin kuin niistä tallentuu tunnistettavia luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietolain 3 § 1 kohdan tarkoittamia henkilötietoja.

Tietosuojavaltuutettu on ohjeistanut, että työntekijän netin käyttöä ei voi valvoa keräämällä tai katsomalla verkkoselailusta syntyviä välitystietoja. Työnantaja voi kuitenkin estää tietyille nettisivuille pääsyn.

Työnantajalla voi kuitenkin olla oikeus hyväksyttyjen ja lain tarkoittamalla tavalla käsiteltyjen ohjeiden antamisen jälkeen selvittää muutoin salaisia välitystietoja tietoverkon väärinkäytön selvittämiseksi. Tietoyhteiskuntakaaren 18 luvussa säädetään työnantajan oikeudesta selvittää ja käsitellä välitystietoja viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön selvittämiseksi.

Työelämän tietosuojalain mukaisesti teknisen valvonnan perusteista tulee sopia yhteistoimintamenettelyssä. Niissä työpaikoissa, jotka eivät kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, työnantajan on kuultava henkilöstöä ja tiedotettava valvonnan käyttötarkoituksesta ja siihen käytettävistä menetelmistä. 

****

ICT- ja tietoyhteiskuntakysymyksissä Kuntaliiton asiakkaita palvelevat tietoyhteiskuntayksikön asiantuntijat palvelusähköpostinsa ja työnantajakysymyksissä KT-Kuntatyönantajat palvelusähköpostiensa kautta.

 

Linkit:

Tietokoneen käytön valvonta työpaikalla

Muuta valvontaa työpaikalla