Eduskunta hyväksyi lain ammatillisesta koulutuksesta - toimeenpano haasteellista

Eduskunta on tänään hyväksynyt lain ammatillisesta koulutuksesta. Kuntaliitto on pitänyt ammatillisen koulutuksen uudistamista tarpeellisena ja osallistunut aktiivisesti lain valmisteluun.

Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä kuntien ja alueiden elinvoiman edistämisessä sekä nuorten ammattikasvatuksessa ja -sivistyksessä. Kuntaliitto on kannanotoissaan korostanut perusopetuksen päättävien nuorten jatko-koulutusmahdollisuuksien varmistamista. Kuntaperusteisella järjestelmällä voidaan parhaiten vastata erilaisten alueiden nuorten ja aikuisten ammatillisen osaamisen kehittämiseen työelämän tarpeita vastaavasti.

Uuden lain toimeenpano vaatii ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä ennakkoluulotonta uudistumista ja kunnilta linjakasta omistajaohjausta.

Kuntien vastuu ammatillisen koulutuksen järjestämisessä kasvaa

Uuden lain myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat järjestämislupansa puitteissa vapaammin kohdentaa koulutusta kuntien ja alueen väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavasti. Kunnat toimivat jatkossakin pääasiallisina ammatillisen koulutuksen rahoittajina ja järjestäjinä. Kunnat järjestävät ammatillista koulutusta omana toimintana tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa kuntayhtymissä tai kunnallisissa osakeyhtiöissä.

Lisääntyneiden vapausasteiden myötä kuntien omistajaohjaus tulee korostumaan. Kunnat voivat jatkossa ammatillisen koulutuksen strategisella omistajaohjauksella parantaa alueensa elinvoimaa merkittävästi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee osaltaan vastata koko perusopetuksen päättävän ikäluokan kouluttamisesta toisella asteella. Lisäksi aikuisväestölle suunnatun ammatillisen koulutuksen tulee joustavasti ja nopeasti reagoida alueen työelämän tarpeisiin. Reformin yhteydessä ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat hakea myös työvoimakoulutuksen koulutustehtävää. Jatkossa ammatillinen koulutus voi siis olla myös kiinteämpi osa kuntien työllisyyden hoitoa.

Tutkintojärjestelmä uudistuu

Ammatillinen koulutus uudistetaan reformin tavoitteiden mukaisesti vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita. Erityisesti ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä tutkintojärjestelmän uudistaminen tutkintoja laaja-alaistamalla ja erilaisten tutkintojen määrää vähentämällä on ollut oikean suuntainen. Kuntaliitto toivoo, että Opetushallituksen valmistelemissa uusien tutkintojen perusteissa huomioidaan yhtä ennakkoluulottomasti tulevaisuuden työelämän tarpeet.

Perusopetuksen päättävät

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.

Jää nähtäväksi, toteuttaako uusi laki ammatillisesta koulutuksesta hallitusohjelman mukaisen lupauksen perusopetuksen päättäneille nuorille?

Kuntaliitto esitti kannanotoissaan, että järjestämisluvissa olisi ollut erillisenä myös perusopetuksen päättäneiden koulutustehtävä. Näin oltaisiin voitu varmistaa hallitusohjelman mukainen lupaus perusopetuksen päättäville.

Rahoitus vähenee tehtävät lisääntyvät

Uuden lain myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien lakisääteiset tehtävät lisääntyvät ja laajenevat. Kuntaliiton arvioi mukaan uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät ammatillisen koulutuksen järjestäjien kustannuksia 84 miljoonalla eurolla vaikka ammatillisesta koulutuksesta on viimeisten vuosien aikana leikattu satoja miljoonia euroja. Epäselvää on, pystyvätkö ammatillisen koulutuksen järjestäjät tosiasiallisesti hoitamaan toimintalainsäädännön edellyttämät uudet ja laajenevat velvoitteet vähentyneellä rahoituksella.

Talousarvioperusteisuuden perustuslainmukaisuus

Uuden lain mukaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muutetaan talousarvioperusteiseksi. Kuntaliiton arvion mukaan tämä on ongelmallista, sillä rahoituksen perusteesta, joka on myös kunnan rahoitusvastuun perusteena, ei enää säädettäisi laissa, vaan se jäisi päätettäväksi valtion talousarviossa.

Kunta/valtiosuhteessa siirrytään talousarvioperusteisuuteen ensimmäistä kertaan näin merkittävässä määrin. Kuntaliitto esitti lausunnoissaan, että perustuslakivaliokunta arvioisi tässä yhteydessä esitetyn kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon määräytymisen perustuslainmukaisuuden. Kuntaliitto on pettynyt siihen, että perustuslakivaliokunta ei muistiossaan ottanut kantaa tähän asiaan.

tags