Kyselytulokset:

Ehkäisevän toimeentulotuen asiakasmäärät ovat rajussa kasvussa

Kuntaliiton syys-lokakuussa toteuttaman erilliskyselyn tulosten perusteella kuntien myöntämän ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset, asiakaskotitaloudet sekä päätösmäärät ovat valtakunnallisesti arvioiden olleet rajussa kasvussa alkuvuonna 2017. Nousu oli nähtävissä jo kevään ensimmäistä vuosikolmannesta koskeneen kyselyn tuloksissa, mutta oletusarvo oli, että perustoimeentulotuen ruuhkien haltuunotto olisi vähentänyt tarvetta ehkäisevälle toimeentulotuelle.

Tulosten mukaan kunnat ovat kuitenkin touko-elokuussa tehneet jopa puolitoistakertaisen määrän ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä verrattuna vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon. Kustannuksissa on nähtävissä koko alkuvuoden aikana vajaan 20 prosentin kasvu vuoden 2015 tasoon nähden ja kustannukset ovat kasvaneet kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneista kunnissa tai kuntayhtymissä.

Asiakaskotitalouksien määrä on myös merkittävässä kasvussa ja alustavan arvion mukaan ehkäisevän toimeentulotuen asiakaskotitaloudet saattavat kasvaa jopa 40 prosenttia vuoden 2017 aikana vuoden 2015 tasoon nähden. Vakiintuneesti ehkäisevän toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrän kasvu on aiemmin ollut noin kahden prosentin luokkaa, mikä tarkoittaa muutamaa sataa asiakaskotitaloutta vuodessa. Kuntakoko ei selitä vertailuissa esiintyviä muutoksia.

Ehkäisevän toimeentulotuen eri tunnuslukujen kasvusta osan selittää eri toimeentulotukilajien välillä tapahtuneet siirtymät ja aiempi kuntakohtainen soveltamiskäytäntö. Perustoimeentulotuen tekninen irrottaminen muista toimeentulotuen lajeista näyttää kuitenkin myös luoneen tulkinnanvaraisia ja epätarkoituksenmukaisia katvealueita ja kuiluja, jotka pääasiassa johtuvat tuen tarpeen harkintaan kohdistuneista ennakoimattomista ja osin myös lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella kyseenalaisista muutoksista. Vaikuttaa myös siltä, että kiireellisen tuen tarpeen turvaamisessa on perustoimeentulotuen osalta merkittäviä ongelmia, mistä syystä kunnat joutuvat turvaamaan perustuslain edellyttämää henkilöiden välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa omalla päätöksenteollaan.

Täydentävän toimeentulotuen kehitys vastaa arvioitua

Täydentävän toimeentulotuen toimeenpanon osalta kehitys vaikuttaa pitkälti vastaavan siirron valmistelussa arvioitua. Kustannukset ovat laskeneet lähes ennakoidusti ja myös asiakaskotitalouksien osalta ollaan jopa arvioitua suuremmassa laskussa. Lasku on kuitenkin hieman vähäisempää kuin vielä huhtikuun tilanteen perusteella näytti ja vasta koko vuoden tiedot mahdollistavat kokonaisarvion tekemisen.

Kehitys ei täydentävän toimeentulotuen osalta ole ollut kaikissa kunnissa samanlaista. Poikkeavan kehityksen osalta suurimpana selittävänä tekijänä näyttäisi olevan kuntakoko. Kuitenkin ainoastaan 12 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti kustannusten nousseen alkuvuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016 ja näistä kunnista suurin osa oli pienehköjä kuntia. Pienemmissä kunnissa kustannusten nousua voi selittää myös satunnaisvaihtelu kunnan aiempien soveltamiskäytäntöjen lisäksi.

Kunnat tekevät edelleen suhteellisen runsaasti ensisijaisesti Kelalle kuuluvia tehtäviä

Vastausten perusteella Kuntaliitto arvioi, että kunnille on uudistuksen kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana koitunut n. 6,5 miljoonan euron lisäkustannukset. Suurin osa kustannuksista on syntynyt hallinnollisesta työstä eli ensisijaisesti Kelan perustoimeentulotuen piiriin kuuluvien päätösten tekemisestä sekä Kelan tekemien perustoimeentulotuen päätösten sisällön tai virheiden selvittelyyn kulutetusta työajasta. Näiden yhteenlaskettu kustannus on noin 4,5 miljoonaa euroa. Positiivista on, että toisella seurantajaksolla on nähtävissä selkeää vähenemistä niiden tehtävien osalta, jotka kunnat katsoivat ensisijaisesti kuuluvan Kelalle. Myös ruohonjuuritason yhteistyö toimeenpanon ongelmien ratkaisemiseksi on hyvää ja aktiivista.

Huolestuttavaa tuloksissa on erityisesti se, että päätökset, joiden olisi kuntien näkemyksen mukaan tullut kuulua Kelan tehtäväksi tai jotka kunnat arvioivat aiheutuneen toimeenpanon ongelmista, ovat kohdistuneet nimenomaan perustoimeentulotuen piiriin kuuluvien kustannusten korvaamiseen sekä kiireellisen ja välttämättömän tuen turvaamiseen toimeentulotuen hakijoille.

Kaikkein yleisimmin kunnat ovat päätöksillään joutuneet turvaamaan henkilöiden välttämätöntä lääkitystä tai terveydenhuoltoa, toiseksi eniten asumiseen liittyviä erilaisia perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia kustannuksia. Kunnat ovat myös laajasti raportoineet niin tämän kyselyn avovastauksissa kuin muuta kautta siitä, että vuokravelat ja sähkölaskurästit ja sähköjen katkeilu ovat lisääntyneet merkittävästi siirron alkuvaiheen aikana. Kuntien näkemyksen mukaan näiden kasvu johtuu nimenomaan ensisijaisesti Kelan toimeenpanon ongelmista. Kehitys on huolestuttavaa, koska ääritilanteessa kehitys voi johtaa esimerkiksi asunnottomuuden kasvuun.

Erilliskyselyjen sarja seuraa Kela-siirron toimeenpanon etenemistä koko ensimmäisen toimeenpanovuoden ajan

Kuntaliitto seuraa Kela-siirron kustannusten ja toimeenpanon etenemistä koko ensimmäisen toimeenpanovuoden ajan neljän kuukauden seurantajaksoissa. Seuranta toteutetaan kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suunnatulla erilliskyselyjen sarjalla, jonka tavoitteena on selvittää ja seurata perustoimeentulotuen Kela-siirron toimeenpanon tilannetta sekä kunnan vastuulle jääneiden toimeentulotuen eri lajien kustannusten kehitystä siirron edetessä. Kyselyillä pystytään reaaliaikaisesti seuraamaan kustannusten kehitystä toimeenpanon edetessä. Tulokset raportoidaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Kelalle.

Ensimmäinen seurantajakso oli 1-4/2017 ja syys-lokakuussa toteutettiin toisen seurantajakson tiedon keruu toisen vuosikolmanneksen sekä koko alkuvuoden 1-8/2017 osalta. Viimeisen vuosikolmanneksen tiedot kootaan tammikuussa 2018. Toisen seurantakyselyn tulokset on liitteenä.

Toista vuosikolmannesta ja koko alkuvuotta käsitelleen vuoden toisen erilliskyselyn vastaukset kattavat kaikkiaan 237 kuntaa. Mukana vastauksissa olivat kaikki suurimmat kunnat sekä väestömäärältään suurimmat yhteistoiminta-alueet, mistä syystä tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina. Väestöpeitto vastauksissa oli parhaimmillaan 84 % ja toimeentulotukipeitto 89 %. Eri kysymyksissä peitto vaihtelee jonkin verran. Alhaisin vastausprosentti oli kysymyksissä, joissa kunnilta kysyttiin itsearvioita toimeenpanon nykytilanteesta.

Ellen Vogt

Etunimi
Ellen
Sukunimi
Vogt
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2346
Kännykkä
+358 44 313 0170
Vastuualueet
  • toimeentulotuki ja sosiaaliturva
  • aikuissosiaalityö, sosiaalinen luototus
  • kuntoutus ja osatyökykyisten työllistäminen
  • päihde- ja mielenterveyspalvelut
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
tags