”Koskisen malli” maakuntavaalien yhdistämisestä euro- ja eduskuntavaaleihin kuumensi keskustelun SuomiAreenassa

keskustelijat

SuomiAreenassa puhuttiin torstaina 13. heinäkuuta teemalla ”Mitä maakunnista tulee”, mutta tilaisuuden kiivain sananvaihto käytiin maakuntavaalien järjestämisajankohdasta. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen ehdotti torstaina aamulla, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin niputtaa yhteen ja järjestää samaan aikaan europarlamentti- ja eduskuntavaalien kanssa keväällä 2019.

Koskinen kantaa huolta maakuntavaalien äänestysprosentista, jos vaalit järjestetään lokakuussa 2018. Vaalien yhdistäminen on yksi, esimerkiksi Ruotsissa hyvin toiminut tapa lisätä äänestysaktiivisuutta. Lisäksi vaalien samanaikainen järjestäminen säästäisi sekä valtion että puolueiden rahaa, Koskinen perusteli ehdotustaan.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen antoi kylmää kyytiä ehdotukselle Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n ja valtiovarainministeriön yhteisessä keskustelutilaisuudessa Bepopissa Porissa.

- Jos vaaleja lykättäisiin syksystä 2018, väliaikaishallinto saisi enemmän valtaa ja maakuntien perustamistyöt siirtyisivät puolella vuodella eteenpäin.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puolestaan kannatti Koskisen malliksi kutsuttua ehdotusta ja huomautti, että sote- ja maakuntauudistus on niin suuri kokonaisuus, että noin puolen vuoden lisäaika vaaleihin ei enää ole ratkaiseva.

- Ylipäätään on kansallinen skandaali, että hallitus yksin ilmoittaa, milloin vaalit järjestetään, Kuntaliiton hallituksessakin istuva Feldt-Ranta sanoi.

Lue myös
Kuntapäättäjät Porin katuvilinässä: Maakuntavaalien yhdistämistä euro- ja eduskuntavaalien kanssa kannattaa selvittää

Maakunta tuo vahvuutta brändiin, kun se tehdään aidosti

SuomiAreenan maakuntakeskustelu oli jaettu kolmeen osaan. Yritysnäkökulmaa toivat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Leena Mörttinen, Sinituotteen kehityspäällikkö Rami Peltosaari sekä Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen.

Kyrö Distillery edustaa yritystä, joka ponnistaa vahvasti, aina nimeään myöden, paikallisuudesta.

- Paikalliset ihmiset ja historia ovat ne, mihin ihmiset samaistuvat ja mistä yritys ponnistaa. Suomessa on joka kolkassa pieniä, fantastisia paikkoja, joilla on aitoja tarinoita. Paikallisuus tuo brändiin aitoutta.

Kokemäkeläinen Sinituote kiitti kotikuntaansa ja sen lähialueita yritysmyönteisyydestä. Kumpikaan yrityksistä ei näe mahdolliseksi, että ne muuttaisivat esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.

- Etenkin perheyritykset ovat yleensä juurtuneet kiinteästi paikallisesti. Rakkaus omaan paikkakuntaan on suuri, Perheyritysten liiton puheenjohtaja Leena Mörttinen vahvisti.

- Se, miten kunta suhtautuu yrityselämään ja mahdollistaa yritystoimintaa, on merkityksellistä koko alueelle. Dialogi kuntien ja yritysten välillä voisi olla entistäkin vahvempaa ja jatkuvaa, Mörttinen totesi.

Maakuntaidentiteetin tärkeys korostuu iän myötä

Mistä maakunnan identiteetti tulee?

- Murteesta, maisemasta ja historiasta, joita ihmiset kantavat mukanaan sukupolvesta toiseen, muotoili dramaturgi Sirkku Peltola.

Peltola itse samaistuu hämäläisyyteen enemmän kuin pirkanmaalaisuuteen, vaikka on syntynyt Kangasalla ja asuu tällä hetkellä Tampereella. Hänen mielestään maakuntaidentiteetin tärkeys, omat juuret, korostuvat iän myötä.

Peltolan kanssa identiteetistä keskustellut Tapio Liinoja ehdotti, että maakunnat voisivat rohkeasti ammentaa myös paikallisen kulttuurinsa negatiivisemmista puolista. Esimerkiksi satakunnassa voitaisiin hyödyntää pessimististä asennetta ”Kyllä se tästä vielä synkkenee”.

- Tai niin kuin meillä päin sanotaan että ”ei tehdä tästä nyt numeroo”, Peltola lisäsi.

tags