Kuntaliiton toteuttama Kuntapulssi-kysely: Kuntien yhtiöillä myös positiivisia vaikutuksia yritystoimintaan - kategorinen vetäytyminen ei järkevää

uutinen

Selvityshenkilöt Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen ovat laatineet elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta ehdotuksen ensimmäiseksi kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi. Ehdotuksessa esitetään yrittäjyyspolitiikalle kunnianhimoisia, mitattavissa olevia tavoitteitta.

Selvityshenkilöiden raportti sisältää 45 toimenpide-ehdotusta, joista osa koskettaa myös kuntia. Konkreettisimmin kuntia koskeva ehdotus tarkoittaisi kuntien vetäytymistä markkinoilta kaikessa muussa paitsi vesi- ja energialiiketoiminnassa. Selvitystyön yhteydessä on kuultu laajasti etujärjestöjä, asiantuntijaorganisaatioita, tutkijoita ja yrittäjiä, mutta ei Kuntaliittoa tai kuntia.

Kuntaliitto on koonnut kuntakentän näkemyksiä ko. ehdotuksesta toteuttamalla Kuntapulssi-kyselyn, jonka kohdejoukkona olivat kuntien ylin- ja toimialajohto sekä koulutuskuntayhtymien johto. Kyselyn tuloksia käsiteltiin Kuntaliiton kaupunkipoliittisessa työryhmässä 14.11.2018.

Kyselyyn saaduista yli sadasta vastauksesta on selvästi pääteltävissä, että kunnissa ymmärretään ehdotuksen tavoite yksityisen yritystoiminnan aktivoimisesta, mutta todetaan, ettei kategorisella markkinoilta vetäytymisellä olisi yksinomaan positiivisia vaikutuksia yritystoimintaan. Kuntaomisteisten yhtiöiden roolia tulisikin arvioida strategisesta näkökulmasta, ottaen huomioon alueiden ja markkinoiden erilaisuus sekä ko. yhtiöiden laajempi merkitys yrittämisen ekosysteemille ja aluetaloudelle.

Useissa palveluissa nähtiin myös, että kuntien vetäytyminen vähentäisi kilpailua ja johtaisi yksittäisten suuryritysten aseman vahvistumiseen ja paikallisiin monopoleihin. Kuntayhtiöiden katsottiin erityisesti koulutuspalveluissa toteuttavan laajempaa seudullista kehitysvastuuta, jota yksityiset yritykset eivät voisi tehdä. Kuntaomisteisten yritysten katsottiin myös vahvistavan kuntien osaamista palveluiden hankinnassa.

Muita syitä kuntien yritystoiminnan taustalla ovat kuntien välisen yhteistoiminnan organisointi ja palveluiden turvaaminen paikkakunnalla. Markkinoiden toimivuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Erityisesti pienten maaseutukuntien vastaajat näkivät, että kuntien vetäytyminen tarkoittaisi palvelun loppumista tai vetäytymistä kaupunkikeskuksiin, mikä heikentäisi kyseisten paikkakuntien vetovoimaa entisestään niin asukkaiden kuin yritystenkin näkökulmasta.

Esimerkiksi kuntien vuokra-asuntoyhtiöt tarjoavat kohtuuhintaista asumista ja ovat näin keskeisesti mahdollistamassa työvoiman liikkuvuutta ja siten lisäämässä osaavan työvoiman saatavuutta. Useat kuntien yhtiöt toimivat myös ns. veturiyrityksinä, joiden ympärille on kehittynyt yksityistä yritystoimintaa.

Pääosa vastaajista katsoi, että kuntien on syytä kriittisesti arvioida toimintaansa markkinoilla ja tehdä siltä pohjalta päätökset tapauskohtaisesti. He katsoivat, että nykyisessä toiminnassa on joitakin toimintoja, joista olisi mahdollista myös vetäytyä. Keskeinen lähtökohta tulisi kuitenkin olla eri omistustaustalla toimivien yritysten tasapuolinen kilpailutilanne. ”Kuntien omistamat yritykset ovat yrityksiä juuri siksi, että ne voivat tasapuolisesti kilpailla yksityisten omistamien yritysten kanssa.” Useissa kommenteissa korostettiin, että kunnalla tulee olla itsehallintonsa puitteissa mahdollisuus päättää, kuinka se palvelunsa organisoi - joko tuottamalla ne itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelut markkinoilta.