Kuntaliitto kartoitti ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmistelun tilannetta yhdyshenkilöille tehdyllä kyselyllä syyskuussa 2018. Osa yhdyshenkilöistä oli palkattuna osittain maakuntavalmisteluorganisaatioon (Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Uusimaa) mutta pääsääntöisesti valmistelua tehtiin oman työn ohella. Maakuntavalmisteluun oli muodostunut ympäristöterveydenhuollon osalta itseohjautuvia ryhmiä, seillä missä valmisteluorganisaation työryhmiin ei oltu päästy mukaan.
Ympäristöterveydenhuollon sisäisessä organisoitumisessa näytti yleiseltä perinteinen jakautuminen kolmeen eri tulosalueeseen (terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto). Monessa maakunnassa ympäristöterveydenhuollon viranomaistoimintojen oli suunniteltu sijoittuvan maakuntavirastoon (Lappi, Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Kainuu ja Päijät-Häme). Yleiseksi vaihtoehdoksi näytti muodostuvan myös sijoittuminen palveluja tuottavaan liikelaitokseen (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pirkanmaa ja Uusimaa), jolloin järjestäjänä maakunnassa olisi esim. hyvinvointilautakunta. Ympäristöterveydenhuollossa luottamushenkilötoimielin ei olisi enää välttämätön, jolloin maakuntavirastossa voisi olla virkamies vastaamassa järjestäjän tehtävistä.
Valmistelussa ajankohtaista oli organisaatiopohdinnan lisäksi hallintosäännön valmistelu, toimivallan delegointien pohtiminen, koetalousarvioiden laatiminen sekä maakunnan palveluverkon suunnittelu. Toimipisteiden määrä vähenisi todennäköisesti useissa maakunnissa, mikä tarkoittaisi uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoa (haja- ja etätyömahdollisuudet, sähköinen työajanseuranta ja digitaalisuuden hyödyntäminen valvontatyössä). Monissa maakunnissa oli nähtävissä jo nyt toiminnan yhtenäistämistä esim. tulevan vuoden valvontasuunnitelmat laaditaan jo maakunnallisesti yhteneväisiksi. Valmistelussa pohditaan myös alkoholivalvonnan sijoittumista ympäristöterveyenhuollon yhteyteen sekä aluehallintovirastosta siirtyvien valvontatehtävien ylimaakunnallista yhteistyötä. ELY-keskukset olivat joissakin maakunnissa mukana valmistelussa vesihuoltoon liittyvien tehtävien osalta (Pohjois-Savo) mutta kaikkialla ei oltu vielä päästy yhteiseen keskusteluun (esim. Varsinais-Suomi).
Yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon osalta kunnan ja tulevan maakunnan välillä oli suunniteltu vasta viidessä maakunnassa, osassa se oli suunnitelmissa, mutta puolet ilmoitti, että kuntayhteistyötä ei ole suunniteltu vielä lainkaan. Pirkanmaalla oli menossa yhdyspintojen kartoitus kuntiin jääviin toimintoihin hyvinvoinnin edistämisessä sekä samalla pohdinta siitä, kuinka maakunta voisi tukea kuntiin jäävää hyvinvoinnin edistämistä. Keski-Pohjanmaalla oltiin perustamassa kuntayhdyspintatyöryhmää, joka valmistelisi yhteistyötä ja siihen mahdollisesti liittyviä sopimuksia. Myös Päijät-Hämeessä oli oma projekti kuntayhteistyölle. Osa maakunnista ilmoitti, että yhteistyön pohtiminen ympäristöterveydenhuollon osalta on kyllä suunnitelmissa mutta lähes puolet tunnusti, ettei kuntayhteistyötä ole suunniteltu vielä millään tavalla.
Ympäristöterveydenhuolto on jo maakunnan kokoisissa valvontayksiköissä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Mikäli maakuntauudistus ei toteudu nykyisen suunnitelman mukaisesti Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä- Karjalassa on tarkoituksena jatkaa yhteistyötä maakunnan kokoisessa kuntayhtymässä. Valtaosalla ei ollut varasuunnitelmia yhteistyön laajentamiselle. Ympäristöterveydenhuollossa on tällä hetkellä 62 valvontayksikköä.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.