Helmikuun maakuntafoorumissa aiheena oli maakuntien talous, joka on ollut yksi maakunta- ja sote-uudistuksen kulmakivistä jo pitkään. Maakuntien perustaminen aiheuttaa kustannuksia muutosvaiheessa, mutta toisaalta ainakin osa uskoo maakuntien kykenevän säästötoimiin pitkällä aikavälillä. Sekä muutoskustannuksiin että potentiaalisiin säästöihin kohdistuu monenlaisia epävarmuuksia.
Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu avasi talouden maakuntafoorumin Kuntatalolla.
Maakuntafoorumin aluksi alivaltiosihteeri Päivi Nerg maalasi valtiovarainministeriön näkemyksen Suomen koko julkisen talouden tilasta ja tulevaisuudesta. Talouden suhdannehuippu alkaa tältä osin olemaan ohitse, mutta pidemmällä tähtäimellä ikääntyminen ja julkisen talouden kestävyysvaje ovat isoja haasteita. Hyvinvointivaltio tarvitsee enemmän nettomaksajia kestääkseen.
Kommenttipuheenvuorossaan Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento huomautti, että kestävyysvaje on herkkä laskentaoletuksille ja kuva voi muuttua varsin erilaiseksi, jos lähtöoletuksia muutetaan. Vuorento kritisoi maakunta- ja sote-uudistukseen ladattuja säästötavoitteita, koska jo nykyisellään Suomessa terveydenhuollon palvelut tuotetaan varsin tehokkaasti samalla kun selvä enemmistö ihmisistä luottaa nykyiseen sote-järjestelmään. Vuorento myös muistutti kuntatalouden olevan tasapainossa ja epäili miten toiminta voi tehostua, jos tehtäviä siirretään tasapainossa olevalta kuntataloudelta alijäämäiselle valtiontaloudelle.
Maakuntien rahoituksen riittävyydestä käytiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Soite:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi, valtiovarainministeriön budjettineuvos Tero Tyni, Uudenmaan hankejohtaja Markus Syrjänen sekä sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala. Paneelikeskustelussa tuotiin esiin eri näkökulmia erityisesti sote-toiminnan säästöpotentiaalista maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä.
Maakuntafoorumin iltapäivässä keskusteltiin laajemmin alueellisesta yhteistyöstä ilmiöiden ja haasteiden taklaamiseksi – mielessä se, että ollaan menossa kohti toiminnan ja talouden neuvottelupäiviä. Kuntaliiton tuore toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti monien haasteiden olevan koko julkisen sektorin yhteisiä.
Etelä-Karjalan maakunta-muutosjohtaja Aija Tuimala puolestaan peräänkuulutti positiivisuutta – uudet ilmiöt eivät välttämättä aina ole negatiivisia.Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi esitteli näkemyksiä siitä, miten maakuntien talous ja rahoitus reagoi äkillisiin muutoksiin. Päivän viimeisessä kommenttipuheenvuorossa valtiovarainministeriön finanssineuvos Teemu Eriksson palasi valtion ja maakuntien yhteisiin neuvotteluihin muistuttaen, että niissä kannattaa huomio keskittää kaikkein merkittävimpiin asioihin.
Talous-teemainen maakuntafoorumi keräsi Kuntatalolle yhteensä noin 100 valmisteluun osallistuvaa talouden asiantuntijaa sekä lisäksi streamin kauttta foorumia seurasi toiset 100 henkilöä etänä.
Tilaisuuden esitykset sekä linkki puheenvuorojen videotallenteisiin löytyvät: https://www.kuntaliitto.fi/tapahtumat/2019/maakuntafoorumi-talous-1222019
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.