Osa- ja kokoaikaiset luottamushenkilöt muuttavat kuntien johtamisjärjestelmää

Suomessa on Kuntaliiton seurannan[i] mukaan kuluvalla valtuustokaudella noin 50 luottamushenkilöä, jotka toimivat osa- tai kokoaikaisesti kuntansa luottamushenkilöinä. Koko- ja osa-aikaiset puheenjohtajat ovat yleistyneet kunnissa erityisesti sen jälkeen, kun kuntalain uudistus tuli voimaan vuonna 2015. Kuluvalla valtuustokaudella koko- ja osa-aikaisia puheenjohtajia on kaikkiaan 22 kunnassa, kun edellisen valtuustokauden 2013-2017 alussa heitä oli vain 8 kunnassa[ii].

Kuntaliitto käynnisti keväällä yhdessä Tampereen yliopiston kanssa tutkimusprojektin Ammattina luottamushenkilö. Projektin ensimmäisessä osaraportissa on tarkasteltu osa- ja kokoaikaisten luottamushenkilöiden roolia ja rajapintoja sekä kunnan johtamisjärjestelmien muutoksia.

Tutkimusprojektissa on hyödynnetty Kuntaliiton vuonna 2014 käynnistämää ja koordinoimaa Koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien verkostoa.

Osa laajempaa johtamisjärjestelmän ja demokratian muutosta

Tutkimustulokset osoittavat, että osa- ja kokoaikaisen luottamushenkilöjärjestelmän käyttöönotto kunnissa on osa laajempaa johtamisjärjestelmän ja demokratian muutosta. Osa- ja kokoaikaiset luottamushenkilöt ovat ottaneet roolia järjestelmän muutoksessa ja kehittämisessä. On tyypillistä, että luottamushenkilöt rakentavat uusia yhteistyön foorumeita kuntaorganisaatioiden sisälle parantamaan vuorovaikutusta ja sujuvoittamaan päätöksentekoa.

Kunnat ovat ottaneet mallin käyttöön erilaisissa lähtötilanteissa ja nähtävissä on myös erilaisia kehityskulkuja, joihin malli asettuu laajemmassa johtamisjärjestelmän tarkastelukulmassa. Malli voi johtaa erilaisiin kehityskulkuihin, kuten 1) pormestarimalliin siirtymiseen, 2) kuntajohtajamallin vahvistumiseen, 3) jatkuvaan vähittäiseen johtamisjärjestelmän kehittämiseen, 4) uuteen vastuunjakoon ja tehtävien hajauttamiseen ja 5) määräaikaisuuksien ja vaihtuvuuden hyväksymiseen osaksi johtamisjärjestelmää.

Toimenkuvat ja toimintakäytännöt vaihtelevat

Malli on suhteellisen uusi ja se selittää osaltaan sitä, että osa- ja kokoaikaisten luottamushenkilöiden toimenkuvissa ja toimintakäytännöissä on merkittäviä eroja kuntien välillä erityisesti käytännön tasolla. Yhdistävää eri kunnissa on kuitenkin kuntalaisten edun ja näkökulman korostaminen sekä erilaisten vuorovaikutusfoorumeiden rakentaminen ja vahvistaminen osana johtamista. Tutkimus osoittaa, että seuraava oleellinen kehitysaskel on tehtävänkuvan sisältöjen, odotusten ja käytäntöjen tarkentaminen sekä tehtävästä viestiminen, jotta ymmärrys tehtävästä ja sen sisällöistä lisääntyisi laajemmin koko kuntakentällä.

Kuntien osa- ja kokoaikaisia luottamushenkilöitä tarkastelevan tutkimushankkeen ensimmäinen osajulkaisu: Kyösti Anni & Paananen Henna (2020): Ammattina luottamushenkilö: Työympäristönä muuttuva johtamisjärjestelmä on julkaistu Uutta Kunnista -sarjassa (4/2020). 

 

Lisätietoja antavat:

Henna Paananen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, henna.paananen(a)tuni.fi

Anni Kyösti, tutkija, Tampereen yliopisto, anni.kyosti(a)tuni.fi

Lisätietoja Kuntaliitossa:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi

Jarkko Majava, kehityspäällikkö, jarkko.majava(a)kuntaliitto.fi

 

[i] tästä mm. Piipponen & Pekola-Sjöblom: Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat Manner-Suomen kunnissa vuonna 2017. Uutta kunnista nro 3/2018. Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2018/1921-valtuustojen-ja-hallitusten-puheenjohtajat-manner-suomen-kunnissa-vuonna-2017

 

[ii] Piipponen Sirkka-Liisa: Kokokuva Manner-Suomen kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien puheenjohtajista vuonna 2013. Uutta kunnista nro 3/2015. Kuntaliitto.  https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2015/1723-kokokuva-manner-suomen-kuntien-valtuustojen-hallitusten-ja-lautakuntien

 

Tagit