Sivistysalan johtajista suurin osa katsoo sopivansa myös muiden alojen johtotehtäviin

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat syksyllä 2020 keränneet kattavalta joukolta kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä kuntien sivistystoimen esimiehiä ja johtajia näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi kysyttiin esimiesidentiteetistä ja etätyöstä. Vastauksia saatiin 1600 johtajalta ja esimieheltä. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia uskoisi pärjäävänsä johtotehtävissä hyvin tai erinomaisesti muilla aloilla.

Neljännes vastanneista esimiehistä ja johtajista haluaisi vaativampiin johtamistehtäviin. Vaativampiin tehtäviin haluja on etenkin sivistystoimessa ja korkeakouluissa sekä yksityisessä toimintamuodossa työskentelevillä. Erityisesti ylimmässä johdossa korostuu kiinnostus tehtäviin oman alan ulkopuolella. Reilu puolet on tyytyväisiä nykyiseen tehtävään ja haluaa kehittyä siinä. Vajaa viidennes haluaisi ennemmin toimia asiantuntijaroolissa – etenkin yliopistoissa.

- Johtajista ja esimiehistä 40 prosenttia näkee mahdollisuudet edetä omassa organisaatiossa vähintään kohtuullisina. Toisaalta samoin 40 prosenttia pitää mahdollisuuksia etenemiseen omassa organisaatiossa heikkoina, sanoo opetushallituksen opetusneuvos Pia Kola-Torvinen.

Vastaajista 20 prosentilla ei ole korkeampia tehtäviä tarjolla organisaatiossa.

Etenemismahdollisuuksia koetaan olevan etenkin yliopistoissa. Sen sijaan muita vähemmän mahdollisuuksia omassa organisaatiossa nähdään etenkin vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa sekä sivistystoimessa.

- Ylimmästä johdosta vajaa neljännes näkee mahdollisuudet hyviksi tai kohtuullisiksi omassa organisaatiossa sekä keskijohdosta ja esimiehistä vajaa puolet, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki toteaa.

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia uskoisi pärjäävänsä johtotehtävissä hyvin tai erinomaisesti muilla aloilla. Lisäksi lähes neljännes arvioisi pärjäävänsä kohtuullisesti. Pärjäämiseen uskotaan etenkin ammattikorkeakouluissa ja vapaassa sivistystyössä sekä hieman useammin yksityisissä koulutuksen järjestäjissä. Varhaiskasvatuksessa ja yliopistoissa puolestaan usko pärjäämiseen on hieman vähäisempää. Hyvin tai erinomaisesti arvioisi pärjäävänsä 80 prosenttia ylimmästä johdosta, lähes 70 prosenttia keskijohdosta ja 60 prosenttia esimiehistä.

- Johtajuus yhdellä alalla antaa valmiuksia myös toiselle. Koulutus ja tutkimusalalle voi tulla johtajia myös muilta aloilta ja toisaalta alamme johtotehtävät varmasti luovat valmiuksia myös muiden alojen johtotehtäviin, Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen toteaa.

Vastaajien taustatietoja

Vastaajista neljännes oli yliopistoista, viidennes peruskouluista ja lukioista sekä 15 prosenttia sekä varhaiskasvatuksesta että ammatillisesta koulutuksesta. Vajaat 10 prosenttia toimi kuntien sivistystoimessa, ammattikorkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.

Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli naisia. Valtaosalla vastaajista on useampia johtamiskoulutuksia suoritettuna korkean pohjakoulutuksen lisäksi.

Lue lisää

Lisätietoja:

Ekonomisti Harri Hietala, Sivista, p. 0500 789906, harri.hietala@sivista.fi

Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1525, pia.kola-torvinen@oph.fi

Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, Kuntaliitto, p. 09 771 2053, irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi

 

Tagit