Tutkimus: kunnilla on merkittävä rooli globaalin kestävyysmuutoksen nopeuttamisessa

Sini Sallinen

Kunnat ovat keskeinen toimija niin kestävän elinvoiman rakentamisessa, eriarvoisuuden estämisessä kuin hiilijalanjäljen minimoimisessa. Juuri julkaistu Kestävän kehityksen johtaminen ja toimeenpano paikallistasolla (KESTO) -tutkimus korostaa valtion ja kuntien yhteistyön merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä nostaa esiin kuntien keskeisen roolin globaalin kestävyysmuutoksen nopeuttamisessa. Tutkimushankkeessa kehitetyt johtamismallit auttavat kuntia kestävyyden johtamisessa. 

Suomi ei selviä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista ilman paikallistason vahvaa panosta. Kevään 2021 kuntavaalit ja vaalien jälkeinen kuntastrategioiden laatimiskierros nähdään kriittisenä hetkenä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kun kuntastrategioiden tulisi olla linjassa kansainvälisten ja kansallisten kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) voivat auttaa kuntia strategisessa johtamisessa.

Tutkimushanketta johtanut Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé korostaa, että kunnilla on monissa kestävän kehityksen avainteemoissa vahvaa toimivaltaa ja että työn organisoimiseen tarvitaan kuhunkin kuntaan sopiva tapa johtaa kokonaisuutta. Kesto-tutkimushankkeen johtamismallit auttavat kuntia kestävyyden johtamisessa. 

– Koronakriisistä toipuminen ja yhteiskunnan jälleenrakentaminen ovat vakaalla pohjalla vain, jos toimilla ratkaistaan sekä ympäristön kestävyyskriisiä että eriarvoistumisen poistamista ja huono-osaisuuden periytymistä. Kunnilla on merkittävä rooli konkreettisissa paikallisen tason kestävän kehityksen teoissa, kertoo Sini Sallinen, kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Kuntaliitosta.

– Koronakriisi asettaa monet kunnat taloudellisesti haasteelliseen tilanteeseen. Resurssit kannattaa suunnata sellaisiin kohteisiin, joilla saavutetaan käytettyjen resurssien kannalta merkittävimmät vaikutukset kunnan ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kannalta. Raporttimme työkalut tukevat kuntia olennaisimpien ja vaikuttavimpien kestävän kehityksen sisältöjen ja toimintojen valitsemisessa, sanoo tutkija Hanna Eskelinen Suomen ympäristökeskuksesta. 

Kolme johtamismallia kestävän kehityksen työn organisoimiseen 

Tutkimuksessa kartoitettiin kuntien ja kaupunkien konkreettisia kestävän kehityksen tavoitteita sekä niiden tietopohjaa, ja tutkittiin, mitkä seikat estävät ja edistävät kestävän kehityksen nousemista strategisen kehittämisen keskiöön. Lisäksi tutkimuksessa paikannettiin hyviä käytäntöjä, pohdittiin niiden monistettavuutta ja testattiin kuntien käyttämiä yhteiskehittämisen menetelmiä. 

Tutkimus tunnisti kolme strategisen johtamisen mallia kestävän kehityksen työn organisoimiseen. Mallit on rakennettu sekä olemassa olevien esimerkkien että hankkeen aikana tehdyn toimintatutkimuksen perusteella.  

Ensimmäisessä mallissa – “Johtotähdet” – kunta on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin korkealla tasolla. Kestävän kehityksen johtajuus on kuntajohdon suojeluksessa, ja kestävälle kehitykselle on asetettu selkeät tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan. Työtä saatetaan tehdä myös poikkihallinnollisten ohjelmien kautta tai ulkopuolista rahoitusta sisältävien projektisalkkujen kautta ohjaamalla. 

Toisessa mallissa – “Verkostojen voima” – kestävän kehityksen työn omistajuus on eri sektorien asiantuntijoilla ja yhteisvastuulla. Kestävän kehityksen periaatteita kunnioittavat asiantuntijat pitävät yhtä. Vahvan muodollisen päätösvallan sijaan kestävää kehitystä johdetaan usein esimerkin kautta.  

Kolmannessa mallissa – “Aktiiviset yksilöt” – kestävän kehityksen työtä ei välttämättä ole virallisesti organisoitu, vaan sitä edistetään esimerkiksi kunnanvaltuuston aloitteiden kautta tai kehittämisyhtiöiden projekteissa. Yrittäjillä ja kansalaisyhteiskunnalla voi olla tiettyjä epämuodollisia vastuita. Malli tukeutuu paikallisten ”tulisielujen” aktiivisuuteen.  

– Kaikissa tyypitellyissä malleissa on hyvät puolensa ja haasteensa, sanoo hankkeeseen FCG:n Ihmisten ympäristö -tiimistä osallistunut Jani Päivänen.  

– On hienoa, että kestävä kehitys on kuntien ylpeydenaihe ja onnistumisella kilpaillaan. Toisaalta on välttämätöntä, että eri alojen asiantuntijat pitävät yhtä, ja löytävät yhteisiä hyötyjä eri tavoitteiden välillä. Jokainen voi vaikuttaa, ja resursseista riippumatta kunnat voivat sallia uudenlaisten toimintatapojen kokeilemisen. Kunnissa tehtävä kestävyystyö tarvitsee tulisieluja, toteaa Päivänen. 

– KESTO-hanke osoitti, että kuntakohtainen indikaattoritieto auttaa kuntia hahmottamaan omaa tilannettaan suhteessa vertaisiin, ja toisaalta konkretisoi globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden ja kunnan jokapäiväisen työn suhdetta, toteaa Suvi Monni, joka johti hankkeessa käytetyn kestävän kehityksen seurantatyökalun MayorsIndicatorsin kehitystyötä.

Tutkimuskonsortioon kuuluivat Demos Helsinki,  FCG Finnish Consulting Group, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), MayorsIndicators -palvelua ylläpitävä MSDI Oy sekä Kuntaliitto. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Olli Maijala, joka toimii neuvottelevana virkamiehenä ympäristöministeriössä. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Aineistot:

Kestävän kehityksen johtaminen ja toimeenpano paikallistasolla

Lisätietoja:

Sini Sallinen, kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja, p. 050 464 5662, sini.sallinen(a)kuntaliitto.fi

Tagit