Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä - mikä muuttuu kaupungeissa?

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Tiedot käyvät ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Millaisia vaikutuksia vieraskielisen väestön kasvulla on kaupunkeihin? Kysyimme Espoosta, Jyväskylästä, Lappeenrannasta, Oulusta, Salosta, Tampereelta ja Vantaalta.

Espoo

Espoossa muutos on voimakkuudeltaan pysäyttävä, ja siellä korostuu muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna muutto Kiinasta ja Intiasta. Elinkeinorakenteen ansioista maahanmuuttajien koulutustaso on muuta maata korkeampi. Kun vieraskielisen väestön osuus noussee vuonna 2035 kaikissa alle 65-vuotiaissa ikäryhmissä yli kolmasosaan, on kaikessa palvelutuotannossa muun muassa asiakaslähtöisyys, mittarit ja resurssiallokaatio ajateltava uusiksi. Vieraskielisten espoolaisten määrä noussee samaan mittaluokkaan Lahden tai Kuopion koko nykyisen väestön kanssa.

Maahanmuuttajien työmarkkina-asemasta tulee yhä vahvemmin hyvinvoinnin, työvoiman saatavuuden, julkisten palveluiden rahoituspohjan sekä elinkeinopolitiikan avainkysymys. Valtion tulee tarjota vahvaa ja aitoa kumppanuutta etenkin niille suurille kaupungeille, joissa valtaosa maahanmuuttajista asuu. Työllisyys kohentunee työnantajien rekrytointikynnyksen madaltuessa ja hiljattain Suomeen muuttaneiden suhteellisen osuuden laskiessa.

Maahanmuuttajien palveluihin liittyvää hankehumppaa tulee karsia rajusti ja siirtää fokus jatkuvasta hankerahoituksen hakemisesta ja sirpaleisesta kehittämisestä kohti vaikuttavampia palveluja.

Jyväskylä

Jyväskylässä vieraskielisten määrä kasvaa hitaasti ja vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Osaajapulaan ei nykykehityksellä saada helpotusta vieraskielisistä ja ulkomaalaistaustaista, kuitenkin maahanmuuton tulisi olla yksi vahvoista väestönkasvun osa-alueista myös Jyväskylässä. ​Suurten kaupunkien väliset sujuvat liikenneyhteydet mahdollistavat muidenkin seutujen kuin pääkaupunkiseudun pysymisen kasvu-uralla.

Jyväskylässä on ulkomaalaisten opiskelijoiden osaajapotentiaalia sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Tutkimusten mukaan useat opiskelijoista haluaisivat jäädä töihin Jyväskylään myös opintojen päätyttyä. Opiskelijoiden lisäksi myös muut maahanmuuttajat valuvat kuitenkin helposti pääkaupunkiseudulle.​

Tavoitteena on saada ulkomaalaiset opiskelijat juurtumaan Jyväskylään jo opintojen alkuvaiheessa. Myös yritysten tulee asennoitua englantiin työkielenä ja kynnystä pitäisi madaltaa ulkomaisen opiskelijan rekrytointiin.​

Lappeenranta

Kaupungit jakautuvat väestöltään kasvaviin ja menettäjiin muuttoliikkeen mukaan. Suomi ja korkeakoulukaupungit houkuttelevat entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Lappeenrannasta kehittyy vahva kansainvälisten opiskelijoiden keskittymä.

Nuorissa ikäluokissa vieraskielisten määrä kasvaa merkittävästi. Lappeenrannassa erityisesti venäläisten määrä kasvaa, mutta tulijoita on runsaasti myös Aasian maista. Työelämä kansainvälistyy ja englannin kielen merkitys työkielenä kasvaa. Työnantajien on uudistuttava siten, ettei suomen kieli ole edellytys rekrytoinneille.

Verotulojen rinnalla myös sote- toimeentulotukimenot voivat kasvaa. Meidän on huolehdittava, etteivät maahanmuuttajat ja heidän lapsensa jää sosiaalitukien varaan vaan työllistyvät aidosti. Tämä edellyttää yleistä asennemuutosta, julkisia lisäpanostuksia maahanmuuttaja- ja kotoutustyöhön sekä kielikoulutukseen.

Oulu

Oulussa sekä työpaikkojen että työvoiman määrä kasvaa. Korkean osaamisen aloilla on kuitenkin kohtaanto-ongelmasta johtuen pulaa työvoimasta. Lähtökohtaisesti työvoima tulee riittämään tulevaisuudessakin, koska Oulussa nuorten ikäluokkien osuus on suuri verrattuna muuhun Suomeen.

Väestön ikärakenteen vuoksi työvoiman määrä pysyy Oulussa korkeana ja työllisyysastetta nostaa tulevaisuudessa nimenomaan työpaikkojen määrän kasvu. Hoiva-alalla työvoiman tarve kasvaa voimakkaasti ja tämä tulee huomioida myös koulutuksen tarjonnassa.

Vieraskielisten ja etenkin englanninkielisten palveluiden kysyntä kasvaa niin kaupungilla kuin muillakin toimijoilla.

Salo

Salossa vieraskielisiä on vähän ja väheneminen jatkuu tulevaisuudessa. Isommat kaupungit vetävät myös vieraskielisiä paremmilla työmahdollisuuksilla, sillä työmarkkinat ovat isommat ja ennakkoluulottomammat maahanmuuttajia kohtaan. Myös koulutusmahdollisuudet saattavat houkutella muuttajia isompiin kaupunkeihin.

Maahanmuuttajien väheneminen vaikuttaa negatiivisesti tiettyjen alojen, esimerkiksi hoiva-alan, työvoiman saatavuuteen. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun kaupungin väestö ikääntyy. Maahanmuuttajat saavat kantaväestöä useammin perheenlisäystä, mikä osaltaan hidastaa väestön vähenemistä Salossa.

Palvelujen kehittämisessä ja viestinnässä tulee huomioida vieraskieliset ja eri kulttuurista tulevat ihmiset. On tärkeää varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset ja vieraskieliset pääsevät sisään yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Tarvitsemme maakunnan kokoisia hankkeita, jolloin käyttöön saadaan jo eri kaupungeissa tehdyt kehittämistoimenpiteet.

Tampere

Vieraskielisten määrät jatkavat tasaista kasvua ja keskittyminen Pirkanmaalla on vahvaa Tampereelle. Tällä hetkellä ulkomaalaisten laaja työttömyysaste on merkittävästi suurempi kuin kantaväestön osalta ja ulkomaalaistaustaiset näyttävät jäävän ”jumiin” työllistymistä edistävien palveluiden piiriin eli polku avoimille työmarkkinoille on todella pitkä. Toisaalta ulkomaalaisten osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin on aktiivisempaa kuin kantasuomalaisilla. ​Niillä aloilla, joissa tulevaisuudessa tarvitaan paljon uusia osaajia, valtiolta toivotaan erityisen vahvaa roolia osaajien houkuttelussa ja valtioiden välisen yhteistyön luomisessa. Yksittäinen kaupunki ei pysty isoa haastetta yksin taklaamaan.

Vieraskielisten perheiden palveluihin on kiinnitettävä huomiota. Poikkihallinnolliselle teeman johtamiselle on kaupungeissa suuri tarve. Keskeistä on edistää yhdyspintojen rakentumista työllisyys- ja koulutuspalveluiden sekä SOTEn palveluiden osalta vahvistamaan maahanmuuttajien työllisyys- ja koulutuspolkuja.

Nykyiset kotouttamis- ja maahanmuuttopalvelut tuotetaan pirstaleisen hankerahoituksen ja valtion tukirahoituksen kautta. Olisi tärkeää saada nämä nivottua yhteen ilmiöpohjaiseksi rahoitukseksi.

Vantaa

Vieraskielisten määrä kasvaa Vantaalla nopeasti (väestöosuus kasvaa yli prosenttiyksikön vuodessa) ja on jo nyt maan korkein. 2030-luvun puolivälisessä vieraskielisen väestön osuus Vantaalla on yli 35 prosenttia ja useilla asuinalueilla jo yli 50 prosenttia. ​

Muutaman vuoden sisällä Vantaallakin voi olla asuinalueita, joissa väestön enemmistö on vieraskielisiä. Tämä on massiivinen haaste, jos segregaatiokehityksen suuntaan yleisesti halutaan kääntää. ​

Palveluiden suhteen on mietittävä, miten väestön kansainvälistymiseen on reagoitava. Mikä on riittävä kielitaito eri tehtävissä? Entä millä kielillä palveluita on tarjottava – riittääkö englanninkieli, joka on aika harvan maahanmuuttajan äidinkieli?​

Kaupunkiorganisaation itsessään on kyettävä kansainvälistymään. Tällä hetkellä vieraskielinen väestö työllistyy kaupunkiorganisaatioissa vahvasti vain muutamille aloille ja tehtäviin. ​

Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektissa tarkastellaan, miltä muun muassa väestönkehitykseen, työpaikkoihin, ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja palvelurakenteeseen sekä elinvoimaan liittyvät kysymykset näyttäytyvät Suomessa 23 kaupungin (C23) valossa.

Tutustu Kaupunkiin! -projektiin osoitteessa Kuntaliitto.fi/kaupunkiin ja #kaupunkiin.

Tagit