Ensimmäiset MAL-sopimukset solmittiin valtion ja neljän suurimman kaupunkiseudun kesken vuosina 2011–2012. Viimeisimmällä, kolmannella sopimuskierroksella vuonna 2021, sopimuskäytäntö laajeni kolmelle uudelle kaupunkiseudulle. Nykyisessä laajuudessaan menettely kattaa seitsemän suurinta kaupunkiseutua ja sopimuksissa mukana olevissa kunnissa asuu 56 % suomalaisista.
Näiden kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys koko kansantaloudelle on huomattavan suuri. Riittävän asuntotarjonnan, toimivan yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän aikaansaamiseksi yhteistyö kaupunkiseutujen kuntien välillä on tärkeätä. Kaupunkiseutujen sisäiset liikenneyhteydet takaavat asukkaiden sujuvan arjen ja kaupungin toimivuuden mahdollistaen samalla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan.
Kuntaliiton selvityksessä kartoitettiin MAL-sopimusmenettelyn ja sitä tukevan kaupunkiseudullisen suunnittelun tilannekuvaa, ja arvioitiin menettelyn toimivuutta. Lisäksiselvityksessä tunnistetaan hyviä käytäntöjä ja oppeja sekä esitetään toimenpiteitä nykyisen menettelyyn liittyvien ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseksi sekä jatkokehittämiseksi.
-Tulokset osoittavat, että MAL-sopimukset ovat toimiva tapa järjestää kaupunkiseutujen ja valtion välinen yhteistyö ja niitä tarvitaan jatkossakin, Kuntaliiton asiantuntija Mervi Hemminki toteaa.
Menettelyllä on myös ollut myönteinen vaikutus kaupunkiseuduilla tehtävään kuntien väliseen yhteistyöhön. Selvityksessä sopimusten vaikuttavuus koetaan hyväksi, kasvun esteitä on onnistuttu selättämään kehittämällä kaupunkiseutuja sopimuksissa sovituin periaattein ja toimeenpanemalla sopimuksiin kirjattuja toimenpiteitä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä moniulotteiset haasteet vaativat kunnilta ja valtiolta yhä tiiviimpää yhteistyötä, myös suurempia panostuksia ja konkreettisempia toimenpiteitä.
MAL-sopimuksiin kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii riittävää rahoitusta. Kaupunkien investointipaineet ovat jatkossakin merkittäviä eikä rahoitusvastuuta esimerkiksi liikennehankkeiden osalta voida enää siirtää kaupungeille. Onkin tärkeää, että rahoitusosuuksista sovitaan yhdessä, ja että kaupunkiseutujen kehittämisen kustannukset jakautuvat selkein yhdessä hyväksytyin periaattein kuntien ja valtion välillä.
Kaupunkien ollessa talouden vetureita, tulee niiden valtakunnallinen merkitys tunnustaa ja kehittämiseen ohjata riittävästi taloudellisia resursseja myös valtion budjetissa. Jatkossa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että MAL-sopimusten ja Liikenne 12-suunnitelman välinen suhde on selkeä ja valmistelu koordinoitua.
Selvityksessä kävi myös ilmi, että sopimusneuvotteluprosessia tulee selkeyttää ja sujuvoittaa niin, että neuvotteluosapuolilla on selkeä käsitys menettelyn tarkoituksesta ja tavoitteista jo neuvotteluihin lähdettäessä. Yhteisymmärryksen ja yhteisen tahtotilan löytymiseksi on myös tärkeää, että molemmilla osapuolilla on riittävä käsitys kaupunkiseutujen ominaispiirteistä ja tarpeista. Myös itse neuvotteluprosessia tulisi muuttaa sujuvammaksi ja selkeämmäksi.
Muiksi kehittämistarpeiksi selvityksessä tunnistettiin muun muassa osallistamisen kehittäminen kaupunkiseudullisessa suunnittelussa. Uusia tapoja tarvitaan, sillä vakiintuneiden menetelmien koettiin usein tavoittavan vain varsin pienen ja kapeasti kansalaisyhteiskuntaa edustavan joukon ihmisiä. Myös tehtyjen kaupunkiseudullisten suunnitelmien parempi huomioon ottaminen MAL-sopimusten valmistelussa koettiin tärkeäksi, sillä suunnitelmiin kiteyttävät kaupunkiseutujen erityistarpeet, pitkänaikavälin tavoitteet ja keskeiset kehittämistarpeet.
Suunnitelmien parempi huomioiminen sopimusten valmisteussa koetaan tärkeäksi sopimusten vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Lisää joustoa toivottaisiin nimenomaan toimenpiteiden määrittelyyn ja rajaamiseen, jotta paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet tulisivat sopimuksissa paremmin tunnistetuiksi.
-Ajan myötä, olosuhteiden muuttuessa, syntyy helposti erilaisia paineita sisällyttää sopimuksiin uusia painopistealueita ja tavoitteita. Jotta sopimukset pysyisivät hallittavina ja tehokkaina välineinä ydintavoitteiden saavuttamiseksi, MAL-sopimusten temaattisen laajentamisen suhteen kannattaa olla pidättyväinen. Jo nykyisellään esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja sen seurauksiin varautuminen mahtuvat MAL-sopimusten sateenvarjon alle, Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist toteaa.
- Uusien teemojen mukaan ottaminen saattaisi myös monimutkaistaa neuvotteluprosessia, mikä ei ole toivottavaa ottaen huomioon sopimisen haasteet jo nykyisellään. Muille teemoille voidaan tarvittaessa kehittää omat tarkemmin kohdentuvat instrumenttinsa omine kannustimineen, Kuntaliiton asiantuntija Mervi Hemminki ehdottaa.
Sopimusten vaikuttavuutta ei lisätä niiden sisältöä laajentamalla vaan oikeinkohdistetuilla ja riittävillä taloudellisilla resursseilla sekä selkeillä tavoitteilla ja kannusteilla. Kaiken kaikkiaan onnistuneen yhteistyön edellytys on selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, yhteisymmärrys MAL-sopimusten tarkoituksesta sekä yhteinen tahtotila ja sitoutuminen sopimusten toimeenpanoon. Kehittämällä selvityksessä tunnistettuja ongelmakohtia MAL-sopimusmenettelyllä on täydet valmiudet tehdä jatkossakin vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.