Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö käynnissä - yhteistyön suunnitelmallisuudessa ja tilannekuvan hyödyntämisessä kehitettävää

Kuntaliiton tekemän kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kartoittavan tilannekuvakyselyn mukaan selvä enemmistö eli lähes kaksi kolmasosaa kunnista ja niiden toimialoista on mukana kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöhön liittyvässä yhdyspintavalmistelussa. Alueiden ja kuntaryhmien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Myös vastaajan asema heijastuu tuloksiin. Yleisintä mukana olo on Länsi-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä sekä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.  

Yhdyspintavalmistelussa on vastanneiden mukaan vielä paljon kehitettävää. Erityisesti yhteistyön suunnitelmallisuus sekä yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan hyödyntäminen koettiin toteutuvan tällä hetkellä huonosti. Parhaiten nämä, ja muut yhteistyön perusedellytykset kuten avoimuus, vuorovaikutteisuus, säännölliset tapaamiset ja selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt, toteutuivat tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 

- Koska kokonaisuus on hyvin laaja, tuloksia ei voida pitää erityisen yllättävinä. Yhdyspintoihin liittyvä valmistelu on vasta käynnistynyt tai käynnistymässä useilla alueilla mm. hyvinvointialueiden organisointumisesta ja vastuuhenkilövalintojen aikatauluista johtuen, toteaa erityisasiantuntija Karri Vainio Kuntaliitosta. Myös kuntien rajalliset mahdollisuudet yhdyspintavalmistelun resursointiin nousivat kyselyssä esiin. 

Selkeyttä kaivataan myös kuntien ja hyvinvointialueiden työnjakoon  

Vastausten perusteella työnjakoa monissa yhdyspintaosa-alueissa ei koeta vielä riittävän selkeänä. Työnjaon epäselvyyksiä nähtiin erityisesti kotoutumisen edistämisessä, asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja työllisyyden hoidossa. Työnjako nähtiin selkeimmäksi sivistys- ja sote-palveluiden välisessä yhteistyössä sekä ympäristöterveydenhuollossa.  

- Työnjaon epäselvyyksiin vaikuttavat erityisesti työllisyyden hoitoa ja kotoutumisen edistämistä koskevan lainsäädännön keskeneräisyys. Työnjaossa koettujen epäselvyyksien ratkominen edellyttääkin kuntien ja alueiden yhteistyön ohella myös kansallisia toimenpiteitä, Vainio jatkaa 

Kyselyssä selvitettiin myös näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista yhdyspinnoilla toteutettaviin tehtäviin ja palveluihin. Yleisin näkemys oli, että uudistus ei paranna, mutta toisaalta ei myöskään heikennä tehtävien hoitamisen edellytyksiä kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspinnoilla. 

Kyselyn tulokset toimivat kansallisen muutostuen suunnittelussa 

- Kyselyn yhteydessä nousi esille myös paljon positiivista palautetta. Vastauksissa korostettiin kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöhalua, vuorovaikutuksen toteutumista ja valmistelun moniammatillisuutta, toteaa Kuntaliiton yhdyspinta-muutostukiprojektin projektipäällikkö Liisa Jurmu. Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös yhdyspintoja koskevan kansallisen tuen suunnittelussa. 

- Tuloksia arvioidessa on hyvä huomioida, että vastauksiin vaikuttaa kuntakoon ja alueen lisäksi myös vastaajan asema eli onko vastaaja yleishallintoa vai sektorijohtoa edustava viranhaltija vai johtava luottamushenkilö. Luottamushenkilöiden vastaukset vaihtelevat varsin usein myös sen mukaan, toimiiko luottamushenkilö samanaikaisesti myös hyvinvointialueen luottamushenkilönä, muistuttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. 

Tiedot selvisivät Kuntaliiton elokuun lopussa tekemästä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kartoittavasta tilannekuvakyselystä, joka oli suunnattu kuntien ja kuntayhtymien johtaville viranhaltijoille, toimialajohtajille sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoille. Kysely toteutettiin elokuussa 2022 ja siihen vastasi kaikkiaan 686 kuntien ja kuntayhtymien eri toimialoja edustavaa henkilöä, joista 112 edustaa kuntien ja/tai kuntayhtymien luottamushenkilöjohtoa. 

Tags