Tulevaisuuden päättäjät vaalitentissä: Koulutus on kunnan tärkein tehtävä - normiohjausta kevennettävä

Puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat Kuntatalolla vaalitentissä 8.3.2023

Jos puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat saisivat päättää, kuntien normiohjaus kevenisi ja vapaakuntakokeilu käynnistyisi heti seuraavalla hallituskaudella. Tulevaisuuden päättäjät kokoontuivat keskustelemaan eduskuntavaalien kynnyksellä kuntien tehtävistä, niiden rahoituksesta ja elinvoimasta sekä kuntien ja valtion välisestä luottamuksesta Kuntatalolle 8. maaliskuuta. Katso tallenne Kunta.tv:n sivuilla.

Puheenjohtajien mielestä kuntien tärkeimmät tehtävät liittyvät sivistykseen ja koulutukseen sekä lähidemokratian edistämiseen.

- Sivistys ja koulutus ovat keinoja, joilla voimme kuroa umpeen ongelmaa, joka meille tulee, kun sukupolvet kutistuvat. Vaikka meillä on vähemmän työvoimaa, voimme nostaa tuottavuutta koulutetun väestön kautta, Perussuomalainen Nuoriso -järjestön puheenjohtaja Joakim Vigelius kiteytti.

- Kaikessa koulutuksessa varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on kyse koko Suomen tulevaisuudesta, lisäsi vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen.

Keskustanuorten Aleksi Sandroos korosti Svensk Ungdomin puheenjohtajan Julia Ståhlen kanssa, että kuntien tärkein tehtävänä on edistää lähidemokratiaa.

- Päätöksenteko tulee tehdä aina mahdollisimman lähellä ihmisiä. Kunnilla tulee olla enemmän mahdollisuuksia päättää omista asioistaan, Sandroos totesi.

Koulutuksen rahoitus kuntoon, kouluihin työrauha

Eduskunnassa päätetään kuntien mahdollisuuksista tarjota turvallinen ja hyvä elämä kuntalaisilleen. Siksi huhtikuun alussa käytävät eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit.

Koulutuspalvelut ovatkin nousseet yhdeksi kevättalven kuumimmista vaaliteemoista.

KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korosti, että peruskoulutuksen ongelmat lähtevät liikkeelle perusrahoituksesta, ja siitä, että sitä ei ole suunnattu oikein.

- Oppimistulosten laskun syyt pitää selvittää. Näen tärkeäksi, että pystymme antamaan kouluihin oppimis- ja opettamisrauhan: viime vuosina uudistuksia peruskoulutukseen on ollut turhan tiheään.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino lähtisi etsimään ratkaisuja sivistyksen ongelmiin yhtä steppiä edempää eli laadukkaasta varhaiskasvatuksesta.

- Mitä varhaisemmassa vaiheessa pystymme tukemaan lapsen kehitystä ja oppimista, sitä tehokkaampaa. Oppimisen tukeen tarvitaan resursseja.

Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto nosti keskusteluun luokkakoot sekä erityistä tukea tarvitsevien koululaisten tilanteen.

- Olemme menneet järjestelmään, jossa esimerkiksi yläasteella nuorella ei ole koulussa yhtä turvallista aikuista.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Selinä Nera lisäsi, että kaikissa kouluissa tulee olla peruslähtökohdat kunnossa.

- Samalla kun opettajilla pitää olla aikaa opettaa, kouluihin tarvitaan avustavaa henkilökuntaa tukemaan toimintaa.

Paneelin yleisössä istunut Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Patrik Wilska nosti keskusteluun voimakkaasti eriytyvän kuntakentän mahdollisuudet taata laadukasta peruskoulutusta koko Suomessa.

- Tänä vuonna Suomessa on noin 70 kuntaa, joissa asuu vain toistakymmentä koulutiensä aloittavaa lasta. Samaan aikaan vauhdilla kasvavissa kaupungeissa haasteena on oppilaiden ja opiskelijoiden määrän nopea kasvu, Wilska muotoili.

Keskustanuorten Aleksi Sandroos piti tervetulleena näkemystä, jonka mukaan on tärkeää pitää koko Suomi asuttuna.

- Tässä turvallisuustilanteessa resurssit tulee turvata kaikkialla Suomessa. Jos alueilla ei ole elinvoimaa, ei sinne kukaan halua muuttaa. Kyse ei ole pelkästään koulutuksesta, vaan laajemminkin aluepolitiikasta, koska liitymme Natoon ja vastaamme arktisesta puolustuksesta yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, Sandroos totesi.

Kokoomusnuorten Ida Leino kiirehti haastamaan Sandroosin toivomalla, että kuntakenttää tarkastellaan laajemmin: onko Suomessa tarpeen olla yli 300 kuntaa?

Liike Nyt Nuorten puheenjohtaja Iina Ilmarinen tuki ajatusta toteamalla, että liian pienille ihmismäärille ei ole kannattavaa järjestää kaikkia palveluja.

KD Nuorten Ami Rinta-Valkama pohti kuntaliitoksille muita vaihtoehtoja.

- Kevennetyissä kunnissa ei tarvitsisi järjestää kaikkia palveluja, vaan vain tärkeimpiä.

Vihreiden nuorten Selinä Nera muistutti, että tärkeintä on, että kaikki saavat laadukasta palvelua. Koulutuspalveluja voi tarjota esimerkiksi kuntien yhteistyössä, pitkiä matkoja voi ratkoa yhteisillä kuljetuksilla, ja osan opetuksesta voi tarjota esimerkiksi digitaalisesti.

Luotto kuntiin on vahvaa - vapaakuntakokeilulle ja normien purkamiselle kannatusta

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivoi paneelin avauspuheenvuorossa kaikilta valtakunnan päättäjiltä luottamusta kuntiin.

- Valtion tulee lopettaa kuntien mikromanagerointi. Kuntien toimintaa ohjaavien normien lisääminen pitää lopettaa, ja olemassa olevia normeja pitää purkaa. Kunnat osaavat itse järjestää palvelunsa paikallisesti parhaalla tavalla.

- Tavoitteemme on, että kuntien ja valtion välillä luottamus ja yhteistyö vahvistuvat, Karhunen kiteytti.

Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos jatkoi Karhusen ajatusta toteamalla, että kuntien lainsäädännölliset ja velvoittavat tehtävät ovat lisääntyneet viimeisen 10 vuoden aikana niin paljon, ettei kuntapolitiikassa ole voitu tehdä mitään muuta kuin mitä laki määrää.

- Lähtisin laajentamaan rajustikin kuntien autonomiaa siinä, miten ne järjestävät palvelunsa ja kuinka ne haluavat veropoliittisesti toimia. Luotan kuntien tekemiseen, Sandroos totesi.

Kokoomusnuorten Ida Leino kertoi kannattavansa myös vapaakuntakokeilua.

Lähes kaikki muutkin puheenjohtajat kannattivat normiohjauksen keventämistä.

Vihreiden nuorten Selinä Nera kannatti joustovaraa, mutta muistutti, että kaiken lähtökohtana on oltava toimivat palvelut.

- Kuntien itsehallinnon on oltava aitoa, samalla turvaten kaikkien oikeudet peruspalveluihin, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama täydensi.

Puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vastasivat äänestykseen, pitäisikö kuntien normiohjausta keventää

Yksi Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteista kuuluu: ”Valtion normiohjausta on vähennettävä” eli toisin sanoen kunnille annettujen tehtävien yksityiskohtaista sääntelyä pitäisi keventää. Lähes kaikki puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat olivat samaa mieltä.

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.