9.10.2025

Julkisen alan energiatehokkuussopimus vuosille 2026–2035 julkaistiin

Tänään 9.10.2025 on julkaistu vuosille 2026–2035 solmittu energiatehokkuussopimusten kokonaisuus, joka ohjaa julkista sektoria, teollisuutta, energia- ja palvelualaa. Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS) jatkaa Suomen menestyksellistä, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotapaa kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion keskushallinnossa.

18 kuntaa ja kaksi kuntayhtymää lähti mukaan sopimukseen heti julkaisupäivänä. Mukaan ovat kuntasektorilta tervetulleita kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Vuoden lopussa päättyvällä kaudella mukana on ollut 152 kuntaa ja 12 kuntayhtymää.

Energiatehokkuussopimukset ovat vuosikymmenten saatossa vakiintuneet osaksi Suomen energiapolitiikkaa ja EU-velvoitteiden toimeenpanoa. Niillä on tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa, ja ne tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Nyt solmittava sopimus on pitkälti samankaltainen kuin vuoden loppuun päättyvä kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS), vaikka tavoitteet hieman tiukkenevat. Suurimpana muutoksena on koko julkisen sektorin liittäminen samaan sopimukseen.

Tavoitteena on kymmenen prosentin energiansäästö sopimuskaudella, ja energiatehokkuustoimet voi edelleen valita vapaaehtoisesti. Kukin osallistuja raportoi tehdyistä toimista ja niillä saavutettavista säästöistä vuosittain Motivaan.

Vaihtoehtoisin keinoin pakkosaneerauksia välttämässä

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen kattavuustavoite, 75 prosenttia asukkaista, saavutettiin muutama vuosi sitten. Myös energiansäästötavoite on vuoden 2024 lopun tilanteessa selvästi tavoitetta edellä. Vuonna 2024 kuntien energiaostot olivat yhteensä 751 miljoonaa euroa, josta sähkön ja kaasun osuus oli 50, kaukolämmön 45 ja poltto- ja voiteluaineiden 5 prosenttia.

Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen kattavuus- ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen on kunnille ensiarvoisen tärkeää. Kunhan tuloksia saavutetaan, JETS mahdollistaa energiatehokkuusdirektiivin ”pakkosaneerausartiklan” toimeenpanon vaihtoehtoisella, joustavalla tavalla.

– Jos jouduttaisiin pakkosaneerauksiin, olemassa olevien rakennusten peruskorjauspakko energiatehokkuudeltaan uutta rakennusta vastaaviksi toisi miljardiluokan vuotuiset lisäinvestoinnit. Se olisi kestämätöntä, sillä kuntien rakennuksia ennustetaan jäävän huomattava määrä tyhjilleen jo tällä vuosikymmenellä, muistuttaa energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola.

Kunta-ala on ollut aktiivisesti mukana vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa energiatehokkuustyössä jo vuodesta 1997. Tuolloin solmittiin energiatehokkuussopimuksia edeltäneet, vuoteen 2007 kestäneet energiansäästösopimukset. JETS:iä edelsivät vuosien 2008–2016 ja 2017–2025 energiatehokkuussopimukset.

Sopimukseen liittyvä kunta täyttää aiempaan tapaan liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja toimittaa sen tarkastettavaksi Energiavirastoon.