Muutos julkisen sektorin tuottavuusajatteluun? Tieto katosi juuri kun sitä tarvitaan eniten

Suomen julkinen talous on tiukan paikan edessä, sillä menoja pitäisi sopeuttaa jopa 8–11 miljardia euroa. Moni pelkää nyt palveluista leikkaamista. Entistä tärkeämmäksi keinoksi nousee tuottavuuden lisääminen eli se, miten saamme samoilla euroilla enemmän ja parempaa aikaan.

Etla ja Kuntaliitto ovat arvioineet yhdessä tuottavuuden mittaamisen ja johtamisen nykytilaa kunnissa. Aihe on tärkeä. Keskustelussa tuottavuudesta törmätään nopeasti siihen, että julkisen palvelun mittaaminen on vaikeaa, mutta kuntien analysointi antaa samalla hyvän kuvan koko julkisen sektorin tuottavuudesta. Ovathan kuntien palvelut, kuten koulutus, työllisyyden edistäminen, kotoutuminen ja vapaa-ajan palvelut keskeisiä kansalaisten peruspalveluja.

Mittaamisen vaikeus ei kuitenkaan saa muodostua itseään toteuttavaksi ennusteeksi, kuten nyt näyttää tapahtuneen. Kunta-alan vertaileva tuottavuustilastointi on keskeytetty ja valtion tuottavuustilastointi lopetettiin jo vuonna 2015. Samaan aikaan kun tuottavuuden merkitys kasvaa, laajaa ja systemaattista tuottavuustietoa ei ole saatavilla

Arviomme tulokset ovat kaksijakoiset. Mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen on, mutta vanhojen virheiden toistamiseen ei ole varaa. Tarvitaan uusia toimintamalleja ja parempaa johtamista, jotta palvelulupauksista voidaan pitää kiinni.

Arviointi on monimutkaista

Tuottavuuspuheissa täytyy myös pitää jalat maassa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tuottavuuden arviointi on monimutkaista, koska niiden arvon mittaaminen on vaikeaa, ja vertailukelpoista dataa ja tutkittua tietoa on vain vähän. Osittain juuri siksi ne ovatkin julkisen sektorin tuottamisvastuulla.

Suomessa on jo tehty valtavia investointeja tietopohjaan. Paremmalla tiedon hallinnalla, rekisterien kehittämisellä ja sen datan hyödyntämisellä, mitä toiminnanohjausjärjestelmissä jo nyt on, voidaan kyllä parantaa tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista.

Ehdotammekin kansallisen julkisten palveluiden vaikuttavuusrekisterin perustamista, jonka avulla voisi yhdistää laajasti tietoja eri palveluista samaan paikkaan tutkijoiden ja päättäjien hyödynnettäväksi. On perusteltua uskoa, että tämä tuottaisi hyödyllistä tietoa siitä, miten rajallisten resurssien maailmassa eurot ovat vaikuttavimmassa käytössä. Kuntapalveluista kerätty tieto antaisi mahdollisuuksia tutkia esimerkiksi opettajien pätevyyden ja ryhmäkokojen kausaalivaikutuksia koulutuksen tuotoksiin.

"Tekoäly tarjoaa julkiselle sektorille monipuolisia mahdollisuuksia"

Toki parempi tieto auttaisi myös käytännön arjessa. Tyypillistä nykyiselle arvioinnille on ollut julkisen tuottavuuden mittaaminen pelkästään yksikkökustannusten tai suoritteiden perusteella. Mieluummin pitäisi huomioida toiminnan laatu ja pitkäjänteinen kehittäminen.

Kapeat tai epätäydelliset mittarit voivat ohjata toimintaa väärin ja johtaa siihen, että organisaatiot “tekevät vain sitä mitä mitataan” samalla, kun muita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä laiminlyödään. Tästä esimerkkinä on viimesijaisten toimenpiteiden valinta ennaltaehkäisevien palvelujen sijaan.

Tarvitaankin kokonaisvaltainen johtamismalli, jossa tuottavuustietoa parannetaan askel kerrallaan. Vasta tulosohjaus yhdessä organisaatioiden oppimisen ja arvopohjaisen johtamisen kanssa kannustavat jatkamaan, vaikka tieto olisi epätäydellistä.

Kehitysvaraa on varmasti

Onko muutos julkisen sektorin tuottavuusajattelussa mahdollinen?

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometrin tulos lupaa hyvää.  Neljännes kyselyyn vastanneista 203 kuntien talousjohtajasta kertoi, että oman kunnan talouden sopeutustarpeesta yli 25 prosenttia on mahdollista saada aikaiseksi tuottavuutta parantamalla. Lähes 2/3 arvioi parannusvaran olevan yli 10 prosenttia. Vastausten perusteella tuottavuuspotentiaalin hyödyntämismahdollisuus on alueellisesti suurin Keski-Suomessa ja kuntakokoluokista 20 000–100 000 asukkaan kunnissa. Se ei ole mitätöntä, sillä tämän kuntakokoluokan kunnissa asuu 1,8 miljoonaa suomalaista.

Kehitysvaraa on varmasti myös muissa julkisissa palveluissa. Tekoäly tarjoaa julkiselle sektorille monipuolisia mahdollisuuksia, kuten asiakaspalvelun automatisointi, hallinnollisten tehtävien tehostaminen, terveydenhuollon diagnostiikka, kaupunki- ja opetussuunnittelun ja talousrikollisuuden valvonta.

Tuottavuuden parantamisessa mahdollisuudet ovat suuria, nyt on aika toimia.

Kirjoittajina toimivat kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta sekä tutkimusjohtaja Tero Kuusi Etlasta. Kirjoitus on alun perin julkaistu mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä 4.5.2026

Tutustu myös

Tutustu Älykäs kuntatuottavuus -ohjelmaamme