Näkymätöntä mustetta ja näkyviä leikkauksia - mitä kehysriihi tarkoitti kuntien taloudelle?

Yli puolet kuntien tuloista on kunnan omia verotuloja. Siksi oma mielenkiintoni hallituksen kevään 2026 kehysriihessä kohdistui ensimmäisenä veropäätöksiin.

• Miten kunnallisverotulot kehittyvät? (Työllisyystoimia ja kasvuun panostamista - hyvä.)
• Eteneekö kiinteistöverouudistus? (Ei mitään mainintaa. Käsittämätöntä.)
• Toteutuuko yhteisöverokannan -2 prosenttiyksikön alennus? (Kyllä. Kallista on. Näytön paikka yrityksille. Lausuntoaikakin alkoi jo.)
• Matkailijaveron valmistelusta VM tiedotti jo ennen riihtä, mutta täsmentääkö hallitus asiaa jotenkin? (Kokeilulain valmistelu jatkuu, mahtavaa! Erityisesti Lapin kunnat tykkäävät.)

Kuntien kannalta euromääräisesti suurin kehysriihen päätös oli kirjoitettu tiedotteen kääntöpuolelle näkymättömällä musteella: hallitus noudattaa ohjelmaansa, ja kun yhteisöverokannan alennus -2 prosenttiyksiköllä vähentää kuntien tuloja, tämä noin 200 miljoonan vähenemä korvataan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla.

Kehysriihessä hallitus leikkasi jälleen lisää koulutuksesta ja työllisyydestä

Kehysriihen päätöksellä kuntien valtionosuuden indeksijäädytys lisääntyy yhdestä prosenttiyksiköstä (-33 milj. €) 2,8 %-yksikköön (-93 milj. €) ensi vuonna. Uutta valtionosuusleikkausta tuli siis 60 miljoonaa euroa. Kun kaikki Orpon hallituksen päättämät indeksijäädytykset vuodesta 2024 alkaen lasketaan yhteen (24+25+31+93), kunnilta jää valtionosuutta saamatta indeksijäädytyksen takia -173 miljoonaa euroa vuonna 2027. Kuntien palkka-, osto- ja materiaalikustannukset siis kasvavat, mutta kustannustason nousua ei oteta täysimääräisesti huomioon valtionrahoituksessa.

Taulukko 1: Valtion toimenpiteet 2025-2027 heikentävät kuntataloutta.

Myös muut tällä hallituskaudella tehdyt päätökset pienentävät kuntien valtionrahoitusta. TE-palvelujen ja kotoutumisen rahoja leikataan yhteensä noin -125 miljoonaa euroa. Suora -75 miljoonan valtionosuusleikkaus tuli voimaan tänä vuonna. Se vähentää jokaisen kunnan valtionosuutta noin kaksi prosenttia. Lisäksi tekemättömän norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta on vähennetty -21 miljoonalla eurolla vuosittain.

Ministeri Orpon hallitus on päättänyt myös kuntatalouden vahvistamisesta

Sote-siirron tarkistuksen yhteydessä -500 miljoonan lisäleikkauksesta hallitus päätti hyvittää kunnille reilu puolet (+277 milj. €) vuodesta 2025 alkaen. Täten valtionosuuteen tehdyn tarkistuksen suuruudeksi jäi -224 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron pakotettu alarajan korotus lisäsi kuntien kiinteistöverotuloja +108 miljoonaa euroa heti hallituskauden ensimmäisenä kokonaisena vuonna 2024. Vastaavansuuruisen korotuksen kunnat toki olisivat halutessaan voineet tehdä muutenkin, myös ilman valtion päätöksiä.

Valtion rooli kuntapalvelujen rahoituksessa on pienentynyt

Valtionosuudet riittävät rahoittamaan enää 20 prosenttia kuntien peruspalvelujen menoista, kun osuus vielä kymmenen vuotta sitten oli lähes 30 prosenttia. 

Leikkaukset kuntien palvelujen valtionosuuteen voidaan laskennallisesti jakaa valtionosuuspohjan mukaisesti eri tehtäville. Esi- ja perusopetukseen leikkauksista kohdistuu laskennallisesti noin 55 prosenttia, varhaiskasvatukseen noin 35 prosenttia, TE-tehtäviin noin 5 prosenttia ja loput noin 5 prosenttia kirjastoihin ja kulttuuripalveluihin. 

Mitään osaa kuntien valtionosuudesta ei ole korvamerkitty tiettyyn toimialaan tai palveluun. Täten jokainen kunta itse päättää siitä, miten vähänevä valtionrahoitus vaikuttaa eri toimialojen kehyksiin ja kompensoiko kunta vähenevää valtionrahoitusta lisäämällä verotulojaan esimerkiksi verotustaan kiristämällä.

Ja juuri tätä kunnissa nyt tehdään. Kun koulujen lukuvuosi lähenee loppuaan, kuntien talousjohtajien taulukoissa ja valtuustojen iltakouluissa vilisevät jo seuraavan vuoden luvut. Talousarvion valmistelu vuodelle 2027 on alkanut.

Kaikkeen tähän ja paljon muuhun ajankohtaiseen sukellamme Kuntaliiton Taloustorstaissa 12.5. Hyppää linjoille - ei maksa mitään!