TEAviisari: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa on edennyt monella osa-alueella

Tuore TEAviisari-tiedonkeruu osoittaa, että kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on vahvistunut monilla osa-alueilla. THL:n, STM:n ja Kuntaliiton yhteistyössä tekemään kartoitukseen vastasivat lähes kaikki Manner-Suomen kunnat, ja tulokset kertovat muun muassa järjestöyhteistyön, osallisuuden ja vaikutusten ennakkoarvioinnin selkeästä kehityksestä verrattuna vuoteen 2023.

Kunnissa tehdään laajasti suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Esimerkiksi lähes 90 prosentissa kunnista on nimetty henkilö, jonka työnkuvaan sisältyy kokonaisvaltainen järjestöyhteistyön koordinointi. Samankaltainen kattavuus näkyy myös palveluiden kehittämisessä: lähes yhtä monessa kunnassa hyödynnetään asiakasraateja ja -foorumeita, ja kokemusasiantuntijoiden käyttö on laajaa (62 % kunnista). Myös hyte-kerroin kiinnostaa kunnissa vahvasti: peräti 94 prosenttia seuraa sen indikaattorikokonaisuuden toteutumista joko työryhmän tai yksittäisen viranhaltijan kautta.

Kuntajohdon hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyössä on edetty monella osa-alueella. Vaikutusten ennakkoarviointia käytetään aiempaa suunnitelmallisemmin lautakuntapäätösten valmistelussa ja lasten mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävään päätöksentekoon ovat parantuneet. Arjen turvallisuuden edistämiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota enemmän. 

”Kuntien johdolla on merkittävä rooli kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna positiivista kehitystä on tapahtunut erityisesti väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan seurannassa ja tarveanalyysissa. Myös osallisuuden edistäminen on vahvistunut”, toteaa asiantuntija Päivi Pelkonen THL:stä.

Turvallisuussuunnitelma puolella kunnista 

Paikallinen turvallisuussuunnitelma on turvallisuustyön työkalu, jolla linjataan ennakoivan turvallisuustyön toimenpiteet kullekin valtuustokaudelle. Suunnitelmassa tulisi kuvata konkreettiset toimenpiteet arjen turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2025 47 prosentilla kunnista oli voimassa oleva paikallinen turvallisuussuunnitelma.

Arjen turvallisuus on osa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ja kunnilla ei ole suoraa lakisääteistä velvollisuutta turvallisuussuunnitelman tekemiseen. Turvallisuussuunnitelma nähdään kuitenkin tärkeänä työkaluna edistää kunnan turvallisuustyön kokonaisuutta. 

”Turvallisuus on Kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaisille tärkeä kunnan vetovoimatekijä. Turvallisuus tulisikin ottaa yhä keskeisemmin yhteiseksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tavoitteeksi kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Tämä edistäisi arjen turvallisuuden toteutumista kunnan eri toimialoilla”, nostaa esille Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius.

”On hyvä myös muistaa, että kunnan valmiussuunnitelma on lakisääteistä kuntien varautumista ja valmiussuunnitelma löytyy kaikista kunnista.”

Hyvinvointialueet osallistuivat aiempaa yleisemmin kuntien hyvinvointityöhön

Kunnat kertoivat tiedonkeruussa, että hyvinvointialueet olivat osallistuneet aiempaa aktiivisemmin kuntien hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien laadintaan. 

Vuonna 2025 lähes puolet kunnista (49 %) raportoi hyvinvointialueen osallistuneen tähän työhön, kun vastaava luku oli 28 prosenttia vuonna 2023. Myös osallistuminen kuntien hyte-työryhmiin oli yleistynyt kahden tiedonkeruuvuoden aikana (59 % vuonna 2025, 42 % vuonna 2023).

Laki velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita toimimaan yhteistyössä ja tukemaan toisiaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa neuvottelemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja tiedonkulusta. 

Lähes kaikki (99 %) kunnat olivat osallistuneet vuonna 2024 neuvotteluihin. Niissä oli sovittu melko hyvin yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka kunta (81 %) ja hyvinvointialue (82 %) toteuttavat. Sen sijaan mittareista (62 %) ja aikataulusta (62 %) yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi oli sovittu hieman harvemmin. 

Ravitsemustottumusten edistämisessä vaihtelua

TEAviisarin tiedonkeruun mukaan kunnissa on asetettu tavoitteita väestön ravitsemustottumusten edistämiseksi vaihtelevasti. 

Noin kolmannes kunnista (29 %) oli asettanut tavoitteita lasten ja nuorten ravitsemustottumusten edistämiseksi. Tarkempia toimenpiteitä oli laatinut kaksi kolmesta (67 %) kunnasta.

”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen isossa kuvassa kunnissa on menty upeasti eteenpäin ja kehitettävää löytyy lähinnä yksittäisten teemojen osalta. Ravitsemuksen merkitys kokonaishyvinvoinnissa on tiedetysti merkittävä, mikä näkyy kunnissa konkreettisten asetettujen toimenpiteiden määrässä. Tavoitteiden asettamisella pystytään tukemaan vaikuttavuuden aikaansaamista niin tällä kuin muillakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueilla”, kertoo Salenius.

Laaja vastausaktiivisuus lähes kaikista kunnista

Tiedonkeruu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä lähetettiin huhtikuussa 2025 Manner-Suomen kaikkien 292:n kunnan johtajille. Tiedonkeruuseen vastasi 291 kuntaa (99,7 %). 

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa – TEA 2025. Tilastoraportti 52/2025. 

Lisätietoa:

Päivi Pelkonen (tiedonkeruu)
asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 7475 
[email protected]

Maria Salenius (kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)
hyvinvointiasioiden johtaja
Kuntaliitto 
puh. 050 5610466 
[email protected]

Tutustu kuntakohtaisiin tietoihin osoitteessa www.teaviisari.fi.