Kunnat eivät halua yksityisteiden pakko-osakkuutta

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee yksityistielain muutosta, jonka on tarkoitus tulla lausunnoille huhtikuun alussa. Kunnille keskeinen kysymys on, pitäisikö kunta voida velvoittaa yksityistien tieosakkaaksi. 

– Lähes kaikki kunnat ovat nykyisinkin tieosakkaina tiekunnissa etenkin kiinteistönomistuksen perusteella, kuten laki edellyttää. Näkemyksemme mukaan tämä on toimivaa sääntelyä. Kun yksityistielakia uudistettiin viimeksi vuonna 2019, myöskään hallituksen esityksessä ei nähty perusteita kuntien velvoittamiselle tieosakkaaksi. Samaa mieltä ovat myös kunnat, painottaa yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Pirjo Sirén. 

Lakivalmistelua varten toteutimme kunnille yksityistiekyselyn 4.12.2025–8.1.2026. Kyselyyn vastasi 186 Manner-Suomen kuntaa kaikista kuntakokoluokista. 

Vastaajista 93 % kannattaa nykyistä lainsäädäntöä eikä pidä pakkojäsenyyttä perusteltuna. Kuntien ydinsanoma on, että kunnan yksityistieavustukset, käyttömaksut ja sopimukset toimivat paremmin erilaisissa käytännön tilanteissa kuin pakotettu osakkuus ilman omistusta. 

– Lainsäädännössä olisi käytännössä hyvin vaikeaa määritellä yksiselitteisesti niitä tilanteita, joissa kunta voidaan perustellusti velvoittaa tieosakkaaksi sen sijaan, että kunta avustaa tiekuntaa, maksaa käyttömaksuja tai toimii tieosakkaana nykyisin käytössä olevien perusteiden mukaisesti, kertoo kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna. 

Pakko-osakkuus voisi ohjata rahoitusta avustuksista tiemaksuihin, ja hallinnollinen taakka lisääntyisi. Lisäksi kunnan pakko-osakkuuksien yleistyminen voisi vaarantaa avustusmenettelyyn satsaamisen. Resursseja byrokratiaan tarvittaisiin enemmän. 

Kunnat ovat erittäin merkittävä yksityisteiden avustaja. Avustusten taso on huomattavasti korkeampi ja vakaampi kuin valtion. Kunnat myöntävät valtakunnan tasolla yksityistieavustuksia vuosittain noin 31 miljoonaa euroa. Lisäksi muun tuen, kuten kunnossapidon ja perusparannusavustusten, arvo on vähintään 6–7 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion yksityistieavustukset ovat vajaat seitsemän miljoonaa vuodessa. 

Yksityisteiden hoidossa prioriteetin tulisi olla valtion tukien tason nostamisessa, ei kuntien itsehallinnon heikentämisessä ja normien lisäämisessä.