Kuntien vastuu informaatioturvallisuudesta kasvaa – Terveisiä alan seminaarista Varsovasta

Verkkoympäristö on tänä päivänä erottamaton osa arkea niin nuorille, ikäihmisille, työikäisille, vakavaraisille kuin haavoittuvassa asemassa oleville. Kunnille tämä tarkoittaa sekä mahdollisuuksia että kasvavaa vastuuta. Digitaalinen maailma helpottaa asiointia ja tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia mutta toimii samalla myös sananvapauden kanavana sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana. 

Kuntien näkökulmasta verkkoympäristö tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa. Kyberhyökkäykset, informaatiovaikuttaminen ja radikalisoituminen eivät ole enää vain valtiollisia ylätason huolia: ne konkretisoituvat myös paikallistasolla nuorten oireiluna, ääriliikkeiden suosion kasvuna, tietoturvamurtoina ja turvattomuuden tunteen kasvuna. Yksittäiset viranhaltijat ja päättäjät voivat kohdata näitä ilmiöitä arjessaan päivittäin. 

Verkkoympäristöjen kehityskulut voivat vaikuttaa konkreettisesti myös arjen turvallisuuteen. Esimerkiksi vuonna 2024 levisi paikallisesti haaste, jossa nuoria kehotettiin tuomaan teräase kouluun. Lisäksi eri verkkoalustat ovat väylä erilaiselle kohdennetulle häirinnälle ja painostukselle.  

Tuemme Kuntaliitossa kuntia arjen turvallisuuteen liittyvien kehityskulkujen kohtaamisessa osana Väkivaltaa vastaan -hanketta. Järjestimme esimerkiksi 9.6.2025 Väkivaltatilanteet kouluissa -kouluturvallisuusseminaarin, joka oli osallistujamäärältään menestys. Jatkoa seuraa 5.9., kun järjestämme jatko-osan erityisesti niille, jotka eivät kesäkuussa päässeet paikalle. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! 

Pääsin tarkastelemaan näitä ilmiöitä heinäkuussa EU Knowledge Hubin järjestämässä Digital P/CVE for First-Line Practitioners  -seminaarissa. Tilaisuudessa asiantuntijat toivat esiin muun muassa verkkoradikalisoitumisen mekanismeja, viestinnän merkitystä ja tekoälyn vaikutuksia. 

Puheenvuoroissa korostui, kuinka elämme tahtomattamme kybersosiaalisessa ekosysteemissä, jossa niin valtakunnallinen kuin paikallinen poliittinen keskustelu on siirtynyt eri sosiaalisen median alustoille. Näillä alustoilla kirjoitukset ja kommentit muovaavat mielipiteitä ja vaikuttavat jopa päätöksentekoon niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Uudet teknologiat, kuten generatiivinen tekoäly ja deepfake-videot, hämärtävät entisestään rajaa oikean ja väärän tiedon välillä. 

Erityisesti nuorten osalta tilaisuudessa nousi esiin lyhyiden, tunnepitoisten videosisältöjen kasvava kulutus. Haitallista materiaalia kulutetaan nopeasti ja suurina määrinä, jolloin enemmän aikaa vaativa kriittinen ajattelu jää helposti taka-alalle. Tämä kehitys haastaa tulevaisuudessa myös kuntien kasvatus- ja hyvinvointityötä entistä enemmän. 

Vaikka teknologiat voivat tuntua perustavanlaatuisesti uhkaavilta, asiantuntija-alustuksissa nousi esiin myös toivoa herättäviä näkökulmia. Tekoälypohjaisia ohjelmia on jo valjastettu tunnistamaan disinformaatiota ja vihapuhetta, verkossa tapahtuvaa pahantahtoista vaikuttamista sekä vahvistamaan luotettavaa tietoa. 

Erilaisista työkaluista ja malleista huolimatta tärkein taito ja verkossa toimimiseen myös kuntakentällä, erityisesti luottamushenkilöillä, on yksilön oma lähdekritiikki ja kulutetun sisällön kriittinen arviointi.  

Jokaisen luottamushenkilön tulee olla valmis tarkastelemaan omaa digitaalista jalanjälkeänsä kriittisellä näkökulmalla. Siten voidaan pitkällä aikavälillä parhaimmillaan vaikuttaa jopa väestön henkiseen resilienssiin.