Koulunuorisotyön merkitys nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukijana on kasvanut

Koulunuorisotyö on erityisesti kuntien toimesta vahvistunut ja yleistynyt viimeisten vuosien aikana. Tätä kehityssuuntaa ovat tukeneet koulunuorisotyöhön suunnatut hankeavustukset ja nuorisotyön osaamiskeskuspainotus. Hankerahoitusten oheen sekä lisäksi kunnat ovat tehneet omia panostuksia. Projektimaisesta kehittämisestä olisikin hyvä päästä kohti selkeästi rahoitettua vakaata järjestelmää. Uudesta nuorisotyön työmuodosta, kun ei kuitenkaan ole kyse, vaan koulunuorisotyöllä on pitkät perinteet. 

Kuntaliiton kyselyn (2025) mukaan suurimmassa osassa kunnista toimii opetushenkilöstön rinnalla lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa henkilöstöä , eli juuri niitä turvallisia aikuisia, jotka ovat läsnä kouluyhteisössä. Monissa kouluissa tämä tarkoittaa koulunuorisotyöntekijöitä, joiden työ painottuu yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. He osallistuvat myös teemallisiin oppitunteihin, ryhmäytymisiin ja välituntitoimintaan. Työtä tehdään koulun ehdoilla, mutta laadukas yhteistyö, luottamus ja yhteiset tavoitteet mahdollistavat nuorisotyön aidon juurtumisen osaksi kouluyhteisöä.

Yhteistyöllä tuloksia ja hyvinvointia kouluihin

Koulunuorisotyöllä on saatu vaikuttavia tuloksia aikaan. Pitkäkestoisella ja tarpeeksi resursoidulla koulunuorisotyöllä on pystytty lisäämään kouluviihtyvyyttä. Tämä on näkynyt mm. vähentyneenä kiusaamisena, hyviksi koettuina vaikuttamismahdollisuuksina sekä parantuneena luokkahenkenä. Koulunuorisotyöstä on annettu kunnille hyvää palautetta, kun käytänteet on saatu toimiviksi. 

Kouluviihtyvyys syntyy laadukkaan opetuksen lisäksi hyvistä kaverisuhteista ja yhteisöllisyydestä: juuri siitä, mitä nuorisotyö vahvistaa.

Yleisesti katsottuna, kunnat ovat panostaneet lasten ja nuorten hyvinvointiin merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Lähes kaikki kunnat (94 %) tarjoavat koulunuorisotyötä, ja kouluissa työskentelee entistä enemmän hyvinvointia tukevia aikuisia. Koulu kokoaa yhteen laajan joukon opettajia, opiskeluhuoltohenkilöstöä, ohjaajia ja muita oppimista ja hyvinvointia tukevia ammattilaisia. Huomionarovoista on, ettei palvelutarpeisiin voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. On pystyttävä myös tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisin. Voimavarojen kohdentaminen on entistä tärkeämpää kuntien resurssien ollessa rajalliset. 

Koulunuorisotyön tärkeä rooli myös turvallisuuden edistäjänä

Koulumaailman ulkopuolelta kumpuavat ilmiöt, kuten nuorten rikoskierteet, väkivallan lisääntyminen ja kiinnostus ääriliikkeisiin, eivät enää pysy koulun porttien ulkopuolella. Ne tulevat osaksi kouluyhteisön arkea ja haastavat perinteisen opetustyön rajat. Näissä tilanteissa koulunuorisotyön rooli on merkittävä. Parhaimmillaan koulunuorisotyöllä voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa moniin negatiivisiin ilmiöihin sekä lasten ja nuorten kehityksen haasteisiin. 

Yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu koulun seinien sisälle. Koulunuorisotyön rooli linkkinä nuorten vapaa-ajan ja koulun välillä on merkityksellinen. Nuorten vapaa-ajalla tapahtuvan nuorisotyön kautta yhteyttä perheisiin voidaan myös vahvistaa.  

Varhainen puuttuminen ja kokonaisvaltainen tuki eivät ole vain inhimillisesti oikeita ratkaisuja, vaan myös taloudellisesti järkeviä. Nuoret, jotka viihtyvät koulussa ja joilla on hyviä kaverisuhteita, ovat pienemmässä riskissä joutua negatiiviseen kierteeseen.