Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023

Kuntien työkaluja torjua ilmastonmuutosta sekä rakentaa kestäviä yhdyskuntia ja hyvää elinympäristöä on lisättävä

  • Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on turvattava kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa. Kuntien kaavamonopoli on säilytettävä.

  • Suunnittelu- ja lupajärjestelmää tulee selkeyttää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia heikentämättä. Kunnallisvalitus kaava-asioissa tulee säilyttää. Kunnilla on oltava mahdollisuus järjestää maankäytön suunnittelun, toteuttamisen ja rakentamisen ohjauksen tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla.

  • Kaupunkiseutujen mahdollisuudet ja rahoituspohja joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tulee turvata. Tämä on toimivan ja kestävän kaupunkiliikenteen sekä myös uusien liikkumispalvelujen perusta.

  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi valtion ja kaupunkiseutujen MAL- sopimuksia on kehittävä vahvemmaksi yhteistyön välineeksi ja valtion on oltava valmis laajentamaan niitä uusille seuduille. Myös muuta sopimuksellista yhteistyötä tulee edistää.

  • Hallituksen tulee luoda edellytyksiä kohtuuhintaiselle ja kestävälle asumiselle huomioiden eriytyvät tarpeet eri osissa maata.

  • Liikennepoliittisten ratkaisujen pitkäjänteisyyttä tulee lisätä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan pohjalta. Suunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien kanssa vahvistaen elinvoimaa ja saavutettavuutta kasvavilla kaupunkiseuduilla ja maan eri osissa.

  • Valtion ja kuntien työnjakoa tulee selkiyttää. Valtion tulee kantaa vastuu kansallisen liikenneinfran rahoituksesta. ”Hyötyjä maksaa”   -periaatteen varjolla ei tule luoda käytäntöä, joka edellyttää kuntien osallistumista valtion liikenneinfran rahoittamiseen. Valtion liikenneinfran budjettirahoituksen tasoa on korotettava, hankkeiden rahoitusmalleja monipuolistettava sekä mahdollistettava lainsäädännössä tienkäyttömaksut.

Kuntainfran korjausvelka on 7-10 mrd. euroa.

  • Kunnallisen infran (mm. vesi- ja viemäriverkko ja kadut sekä toimitilat kuten koulut ja päiväkodit) uudistaminen ja korjausvelan umpeen kurominen edellyttävät pitkäjänteistä valtion ja kuntien yhteistä ohjelmaa ja sen rahoittamista monimuotoisia rahoitusmalleja hyödyntäen.

  • Kuntien toimintaedellytyksiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden edistämisessä on vahvistettava. Kuntien työn vauhdittaminen edellyttää valtiolta pysyviä tuki-instrumentteja ja johdonmukaista ilmastopolitiikkaa, joiden varaan kuntien pitkäjänteinen ilmastotyö voi rakentua.

  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehtävät, vastuut ja rahoitus on selkiytettävä valtion, maakunnan, kunnan, yritysten ja kiinteistönomistajien kesken. Sopeutumisen toimenpiteille on järjestettävä kansallinen koordinaatio ja rahoitus.

lateral-image-left
lateral-image-right
lateral-image-left