Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 124/2025 vp)

Suomen Kuntaliitto ry (jäljempänä Kuntaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi.

Kuntaliitto kannattaa ehdotetun sääntelyn tavoitteita. Lain käytännön integrointi kuntien toimintaan tulee aiheuttamaan haasteita, koska kunnissa hallintopäätöksiä tehdään lukuisissa asiaryhmissä. Kuntaliitto kiinnittää koko ehdotetun sääntelyn osalta huomiota siihen, että sääntelyssä on riski, ettei siitä muodostu soveltamisen kannalta selkää kokonaisuutta. Keskeinen sääntely muodostuu kahden hallinnonalan erityissäädöksestä, jonka lisäksi hallinnon yleislait tulevat tapauskohtaisesti sovellettavaksi. 

Kuntaliitto ehdottaa, että hallintovaliokunnan mietinnössä selkeytettäisiin, jotta kunnissa ja muissa viranomaisissa sääntelyn soveltamiseen ei liittyisi epäselvyyttä: 

• Ehdotetun asiointilain 18 §:n 2 momentin perusteella viranomaiselle jäisi harkintavaltaa sähköisen tiedoksiantotavan valinnassa. Jos viestinvälityspalvelu ei olisi vastaanottajalla tai viranomaisella käytössä, ilmoitus lähetettäisiin muuhun sähköiseen osoitteeseen, jonka vastaanottaja on ilmoittanut viranomaiselle ilmoituksen lähettämistä varten. Mietinnössä tulisi vielä pyrkiä selkeyttämään tiedoksisaantitavan etusijajärjestystä.
• Kuntaliitto edellyttää, että hallintovaliokunta pyytäisi lausunnon tietosuojavaltuutetun toimistolta liittyen henkilötunnuksen käsittelyyn tilanteissa, joissa muuten ei käsiteltäisi henkilötunnuksia.
• Kuntaliitto ehdottaa, että hallintovaliokunnan mietinnössä poistetaan hallituksen esityksen perusteluissa ollut tulkinta tukipalvelulain 7 §:n soveltamisesta, että tukipalvelujen käyttövelvollisuudesta poikkeamista tulee tulkita suppeasti. Esimerkiksi kunnilla ei ole ollut valmiuksia ottaa täysimääräisesti käyttöön tukipalveluin mukaisia palveluita tähänkään asti.

Uutta sääntelyä rakennetaan toimimattoman sääntelyn päälle 

Kunnallisilla viranomaisilla on voimassa olevan lain mukaan tukipalveluiden käyttövelvollisuus niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä. Kunnilla on ollut suomi.fi-viestien käyttövelvollisuus lähes 10 vuotta. Muiden tehtävien osalta kunnat ovat voineet halutessaan käyttää tukipalveluita. 

Tukipalvelulain 7 §:n mukaan tukipalvelun käyttöön velvoitetun on käyttövelvollisuudesta poiketakseen haettava velvollisuudesta poikkeamista kyseistä tukipalvelua tuottavalta palvelutuottajalta. Poikkeamiseen liittyviä hakemuksia on tehty vain muutamia.

Suomi.fi tukipalveluita on otettu kunnissa vaihtelevasti käyttöön. Suosituin palvelu on suomi.fi-tunnistuspalvelu, jota käytetään kunnissa laajasti (lähes 90 % kunnista käyttää sitä laajasti palveluissaan). Kuntaliiton laatiman kuntien digikartoituksen (2024) mukaan vain harva kunta on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön kattavasti eri toimintojen ja toimialojen palveluissa.  Suomi.fi-viestit palvelua käytetään sitä enemmän, mitä suurempi kunta on kyseessä. Voimassa olevan lain toimeenpano on ollut paikoin epäonnistunutta. Suomi.fi-viestit palvelun liittäminen muuhun kunnan sähköisen asioinnin kokonaisuuteen on ollut haastavaa erityisesti kuntien laajan palvelu- ja järjestelmäkirjon ja sähköisen asioinnin muun nopean kehityksen vuoksi. Tarjolla on myös muita turvallisia ja asioinnin yhteen kokoavia sähköisen asioinnin palveluita, joita kunnat käyttävät. 

Verrattuna lain soveltamisalan muihin viranomaisiin kunnan hallinnossa useita eri hallinnonaloja sekä asioiden käsittelyryhmiä. Eri hallinnonaloilla on erilaiset järjestelmät, eikä kaikkia järjestelmiä ole integroitu suomi.fi-viesteihin. Kunnilta tulleiden palautteiden perusteella on paljon asioiden käsittelyryhmiä, joissa integraation tekeminen on mahdotonta tai kalliimpaa kuin saavutettava hyöty tai säästö. Riskinä on, että lain tavoite hallinnon säästöistä ei kunnissa toteudu ja kääntyy kasvaviksi kustannuksiksi, mikäli laki ei anna joustomahdollisuuksia toimeenpanon osalta. Kuntaliitto esittää, että hallintovaliokunnan mietinnössä käyttövelvoitteen poikkeamista koskevassa tulkinnassa luovuttaisiin suppeasta tulkinnasta.

Henkilötunnus

Vahva sähköinen tunnistusväline ja sen taustalla oleva lainsäädäntö on sidottu suomalaisen henkilötunnuksen käyttöön. Suomi.fi-viestit palvelussa henkilötunnus toimii palvelussa luonnollisten henkilöiden osalta yksilöivänä tunnisteena, jonka avulla viranomaiset ja muut Suomi.fi-viestejä käyttävät organisaatiot voivat kohdistaa lähettämänsä viestit oikean henkilön Suomi.fi-viestit -tilille. Henkilöturvatunnus yksilöivänä tunnuksena ei ole käytössä kaikissa kuntapalveluissa, eli kunnissa tehdään viranomaispäätöksiä, joissa ei tarvita henkilöturvatunnusta. (esim. vahingonkorvaushakemukset, jätehuollon hakemukset, maksuajan myöntäminen, yksityistietukipäätökset).

Asianhallintajärjestelmät eivät yleensä tunnista henkilöturvatunnusta, eikä henkilötiedon käsittely ole niissä sujuvaa tai välttämättä tietoturvallista. EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantultua kunnissa on pyritty vähentämään tarpeetonta henkilötiedon käsittelyä. Monista kuntien prosesseista henkilöturvatunnuksen kysyminen on poistettu prosessin kannalta tarpeettomana tietona. Keskeinen haaste on, että näitä järjestelmiä ei ole rakennettu asiointiohjelmistoiksi vaan asiakirjojen käsittelyä ja päätöksentekoa varten. 

Tällä hetkellä DVV:n ohjeistaa kuntia kysymään henkilöturvatunnusta kaikissa prosesseissa, joissa syntyy hallintolain mukaisia viranomaisasiakirjoja, jotta sähköisen viranomaisviestin lähettäminen olisi mahdollista. Kuntaliiton näkemyksen mukaan sähköisen viranomaisasioinnin ensisijaisuuden velvoite ei voi suoraan johtaa velvoitteeseen kysyä kaikissa mahdollisissa prosesseissa asiakkaan henkilöturvatunnusta, mikäli sitä ei päätöksessä muutoin tarvita. Kunnista on jo tullut kyselyitä siitä, tuleeko heidän nyt ryhtyä kyselemään henkilöturvatunnuksia huomattavasti aiempaa laajemmin ja myös kilpailuttaa eri järjestelmiin tätä toimintaa tukevia ominaisuuksia. Kunnat ovat huolissaan ristiriidasta tietosuojasääntelyn ja sähköisen asioinnin sääntelyn yhteensovittamisesta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tällainen muutos ei ole uudistuksen valmistelun ja säästötavoitteiden hengen mukaista, sillä siitä aiheutuu huomattavia kustannuksia sekä hallinnollisesti, että tietojärjestelmiin kilpailutettavien muutostöiden kautta. Lisäksi laajamittainen henkilöturvatunnusten käsittely järjestelmissä, joita ei ole suunniteltu henkilötietojen käsittelyä varten muodostaa uuden ja merkittävän tietoturvariskin. Tätä tulisi kaikin keinoin välttää.

Lisäksi on huomioitava, että kunnissa on asukkaita, joilla ei ole henkilöturvatunnusta. Heitä koskevat asiakirjat tulee voida jatkossakin lähettää muita kanavia pitkin, eikä kunta voi näin ollen luopua täysin muista viestintäkanavista myöskään viranomaisasioinnissa, eikä rinnakkaisista viestintäkanavista luopuminen tuo säästöä kunnille. Kunnissa viranomaisasiointi ei myöskään aina synny asiakkaan hakemuksen perusteella, jolloin heiltä voitaisiin kysyä HETUa. Näin voi olla esimerkiksi kunnissa kaavoitukseen, rakentamiseen tai muihin kuulemisiin liittyvissä asioissa, joissa kunnalla ei ole välttämättä etukäteen tietoa kaikista asian käsittelyyn liittyvistä henkilöistä tai heidän henkilöturvatunnuksistaan. 

Kuntaliitto edellyttää, että hallintovaliokunta pyytäisi lausunnon tietosuojavaltuutetun toimistolta liittyen henkilötunnuksen käsittelyyn tilanteissa, joissa muuten ei käsiteltäisi henkilötunnuksia. Tietosuojalain 29 §:n käsittelyperuste on epäselvä tilanteissa, joissa viranomainen ei lakisääteisen tehtävän vuoksi käsittele henkilötunnustuksia. Onko käsiteltävän lain puitteissa viranomaisilla henkilötunnuksen käsittelyn oikeus/velvollisuus? 

Sähköisen asioinnin tukipalveluista annettu laki 

Tukipalvelulain 5.1 §:stä ehdotetaan poistettavaksi viittaus palvelusopimuksiin. Kuntaliitto arvioi, että tällaisia palvelusopimuksia saattaa olla useissa kunnissa voimassa. Pykälän 1 momentista ehdotetaan lisäksi poistettavaksi maininta tukipalvelun käytettävissä olemisesta ja kyseistä tukipalvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimuksen päättymisestä. Kuntaliitto esittää, että itsenäisesti hankittuihin palvelusopimuksiin lisättäisiin lakiin siirtymäsäännös vuoden 2028 alkuun saakka. Tämä mahdollistaisi kunnille ja muille viranomaisille hallitun siirtymän ja sopimusten päättämisen. 

Kuntaliitto ehdottaa, että hallintovaliokunnan mietinnössä poistetaan hallituksen esityksen perusteluissa esitetty tulkinta tukipalvelulain 7 §:n soveltamisesta, että tukipalvelujen käyttövelvollisuudesta poikkeamista tulee tulkita suppeasti. Esimerkiksi kunnilla ei ole ollut valmiuksia ottaa täysimääräisesti käyttöön tukipalveluin mukaisia palveluita. Kuntaliitto toivoo, että hallinnon oikeusturvan vuoksi poikkeamismenettelyn tulkintaa uudelleen arvioitaisiin vielä hallintovaliokunnan käsittelyssä. Esimerkiksi Suomi.fi-viesteihin tehtävät integraatiot eivät ole teknisesti kaikissa palveluissa mahdollisia tai ne aiheuttavat hyöytä suurempia kustannuksia.

Tukipalvelulain 7 §:ssä säädetään viestinvälityspalvelutilin sulkemisesta. Kuntaliitto ehdottaa, että säännökseen lisättäisiin käyttäjän passiivisuus. Jos henkilö ei ole käyttänyt viestinvälityspalvelua (kirjautunut palveluun) esimerkiksi yli kuuteen kuukauteen tili suljettaisiin automaattisesti. Tällä taattaisiin, ettei viranomaisviestintää ja hallintopäätöksiä lähetettäisi henkilöille, jotka eivät tosiasiallisesti käytä viestinvälityspalvelua.

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 

Ehdotetun 18 §:n 2 momentin perusteella viranomaiselle jäisi harkintavaltaa sähköisen tiedoksiantotavan valinnassa. Jos viestinvälityspalvelu ei olisi vastaanottajalla tai viranomaisella käytössä, ilmoitus lähetettäisiin muuhun sähköiseen osoitteeseen, jonka vastaanottaja on ilmoittanut viranomaiselle ilmoituksen lähettämistä varten. Momentin 3 kohdan mukaan todisteellinen sähköinen tiedoksianto voitaisiin lähettää myös muuhun sähköiseen osoitteeseen, jonka tiedoksiannon vastaanottaja on ilmoittanut yhteystiedokseen. Säännös vastaisi käytännössä voimassa olevan lain edellytystä asianosaisen suostumuksesta, sillä sähköisen osoitteen tulisi olla henkilön viranomaiselle ilmoittama. 

Käytännössä viranomaiselle jäisi harkintavaltaa, joka on varmasti tarkoituksenmukaista. Perusteluissa tulisi kuitenkin avata tämän poikkeussäännöksen suhdetta tukipalvelulain käyttövelvoitteeseen, jotta systematiikka tulisi selkeäksi lain soveltajille.

Suomi.fi viestien integroiminen lukuisiin järjestelmiin on työlästä ja kallista - hyödyt syntyvät suurista volyymeista

Toisin kuin useilla muilla viranomaisilla, joilla on usein hyvin rajallinen määrä asiointipalveluita tai yksi keskitetty asiointikanava, kunnalla on monialatoimijana lukuisia eri hallinnonaloja ja verrattain harvoin keskitettyjä asiointikanavia (”OmaKunta”) - niitä on pääsääntöisesti muutamissa hieman isommissa kaupungeissa. Yhden kuntaorganisaation (tiedonhallintayksikön) sisällä voi toimia useita viranomaisia, esim. opetusviranomainen, maankäytön ja rakentamisen viranomaistehtävät. Vaikka kunnan koko asiointivolyymi olisi suuri, isonkin kaupungin asiointivolyymi jakaantuu useiksi pienemmiksi asiakasvirroiksi. Kunnan näkökulmasta suomi.fi-viestien käyttö voi olla järkevää ja taloudellisesti perusteltua suurivolyymisissa palveluissa, mutta ei niissä toiminnoissa, joissa viranomaispäätösten tai viestien määrä jää vähäiseksi. Kuntaliiton digikartoitukseen 2024 on viitattu esityksen perusteluissa. Niiden osalta on mainittava, että vaikka mahdollista hyöty- ja säästöpotentiaalia voidaan jossain määrin arvioida, niin laskelmissa olisi huomioitava myös kuntien monimuotoinen ohjelmisto- ja palveluarkkitehtuuri, mikä aiheuttaa useampia integrointitarpeita ja siten enemmän kustannuksia.

Suurin osa kuntien ja kuntalaisten asiointiviesteistä ei ole tässä laissa tarkoitettua viranomaisviestintää. Kunnista ei myöskään nykyisin enää lähde niin merkittävästi paperipostia, sillä sähköisen asioinnin ratkaisuja on jo laajasti käytössä. Esimerkiksi arkiset kodin ja koulun väliset viestit eivät ole tässä esityksessä tarkoitettuja viranomaisviestejä, kuten eivät muutkaan erilaiseen asiointiin liittyvät ”prosessiviestit”. Kunnissa hyödynnetään erilaisia sähköisen asioinnin kanavia ja lisäksi turvasähköposteja hyödynnetään arkaluonteisempien aineistojen lähettämiseen. Sähköistä asiointia on kunnissa jo lähtötilanteessa merkittävästi, eikä tältä osin säästö- ja ympäristöpotentiaali ole kuntien osalta niin suuri, kuin lähtöaineistoissa arvioiduilla valtion toimijoilla.

Ohjelmistotoimittajat ovat reagoineet hitaasti 

Useat ohjelmistotoimittajat ovat olleet verrattain haluttomia integroimaan suomi.fi-viestejä ohjelmistoihinsa ja usein nämä muutokset tehdään kunta kerrallaan erillisprojekteina, mikä myös maksatetaan kunnilla moneen kertaan. Kuntien käyttöönottoa helpottaisi, mikäli suomi.fi-viestit lisättäisiin ohjelmistotuotteeseen ominaisuudeksi, jonka saisi käyttöön esimerkiksi ohjelmistopäivityksen yhteydessä tai lisenssimuutoksen myötä ilman erillistä hankintaa. Tämä sama menettelytapa koskee kaikkia kuntien käyttämiä ohjelmistoja, joihin voi liittyä viranomaisviestien lähettämistä. Suomi.fi-viestien kattava käyttöönotto edellyttää usein pienimmissäkin kunnissa palvelun integroimista useampaan eri järjestelmään. Vaikka kunnilla on lakisääteinen käyttövelvoite, ohjelmistoja tarjoavia yrityksiä ei voi velvoittaa tarjoamaan suomi.fi-viestit integraatiota. 

Lainsäädäntö mahdollistaa poikkeusluvan hakemista sellaisista palveluista, joihin ei voida palvelua ottaa käyttöön. Poikkeusluvan perusteet voivat olla määräaikaisia (sopimuskausi) tai pysyväisluonteisia (esim. pienet volyymit).

Kuntaliitto, DVV ja Tieke tekevät yhteistyötä yritysten herättelemiseksi suomi.fi viestien käytön edistämiseksi esimerkiksi yhteisiä infotilaisuuksia järjestämällä. VM:n ja DVV:n tulee aktiivisesti tukea muutosta ohjelmistotoimittajien suuntaan esimerkiksi viestinnän keinoin. Lisäksi on huolehdittava siitä, että DVV ei ala jatkossa veloittamaan Suomi.fi-palveluiden käytöstä kuntia esimerkiksi viraston rahoitusvajeen paikkaamiseksi. Kuntien näkökulmasta on tärkeää, että poikkeuslupahakemuksen perusteissa ovat mukana kustannuksiin ja talouteen liittyvät perusteet. 

Suomi.fi-viestit ei teknisesti tue kaikkia kuntien tarpeita - isot kartat ja kuvat ongelmallisia

Kunnassa on tarve käyttää suomi.fi-viestejä myös isojen aineistojen, kuvien, karttojen ja piirustusten lähettämiseen esimerkiksi maankäytön, ympäristöpalveluiden ja rakennusvalvonnan tehtäviin liittyen. Tällä hetkellä suomi.fi-viestit palvelu ei tue suurten tiedostokokojen lähettämistä. Tästä puutteesta on annettu palautetta DVV:lle ja muutos on ehdoton edellytys, mikäli kuntien toivotaan käyttävän suomi.fi viestejä laajasti myös tällä toimialalla. Suomi.fi-viestit palveluun tulee saada riittävät tekniset ominaisuudet, jotta voidaan luotettavasti lähettää myös suurikokoisia tiedostoja, kuvia, karttoja ja piirustuksia sähköisesti. Tällä hetkellä näitä asiakirjoja käsitellään pääsääntöisesti sähköisesti erilaisissa toimialan tarpeisiin erikoistuneissa asiointipalveluissa (esim. lupapiste), kaupunkien omissa sähköisen asioinnin portaaleissa tai ne lähetetään turvasähköpostissa tai viimeisenä vaihtoehtona tarvittaessa paperilla. 

Kuntaliitto ehdottaa, että jatkovalmistelussa tukipalveluin 7 §:n säännöskohtaisia perusteluista tukipalveluiden poikkeamisesta tarkennettaisiin. Lain voimaantullessa on odotettavissa useita kuntien toimialoja, joissa velvoitteeseen vastaaminen ei eri syistä ole mahdollista. Perusteisiin tulisi lisätä mm. hallintopäätösten määrän vähäisyys tietyissä asiaryhmissä tai oikeusturvan takaamiseen liittyvät haasteet. Sääntelyä tulisi pyrkiä tulkitsemaan siten, että se toteuttaa kansalaisten oikeusturvaa kaikissa tilanteissa. Suppea tulkinta poikkeamisen perusteluissa tulee aiheuttamaan riskin, että kansalaisten oikeusturva vaarantuu. 

Kansalaisten toiminta 

Lisäksi tulisi huomioida ja viranomaisia ohjeistaa yhteisistä toimintamalleista suomi.fi-viestien osalta silloin, kun henkilö kuolee, eikä esimerkiksi perikunnalla ole välttämättä mitään mahdollisuutta nähdä, mitä viranomaisprosesseja henkilöllä on meneillään, joilla voi olla merkitystä myös kuolinpesälle. Tämä sähköisen asioinnin laaja muutos tulisi huomioida myös kehittämistyössä, joka liittyy hallitusohjelmaa toteuttavassa Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -hankkeessa. 

Suomi.fi-viestit työllisyyspalveluissa 

Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien ja kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. Reformin yhteydessä kunnilla säilyi käyttövelvoite tiettyihin KEHA-keskuksen ylläpitämiin järjestelmiin ja myös työllisyyden viranomaispäätösten postitus tapahtuu KEHA:n keskitetyn järjestelmän kautta. Kunnat maksavat kuitenkin laskun näistä palveluista ja myös tarvittaessa paperipostitusten kustannuksista. Työllisyyspalveluissa toiminta siis jatkuu kuten on toimittu vuoden 2025 alusta alkaen. Työllisyyspalveluiden osalta on kuntien etu, mitä useampi työllisyyspalveluiden asiakas käyttää suomi.fi-viestejä, minkä vuoksi työllisyyspalveluiden osalta kunnissa tulee kiinnittää erityisestä huomioita asiakkaiden neuvontaan ja digitukeen, jotta asiakkaiden siirtyminen sähköisen asioinnin piiriin olisi mutkatonta ja erityisesti paljon tukea tarvitsevat asiakkaat eivät jäisi palveluiden ulkopuolelle sähköisen asioinnin vuoksi. Työllisyyspalveluissa on huomioitava erityisesti asiakkaat, jotka tarvitsevat digitukea asioinnissaan.

Digituki 

Digitaalisen viranomaisasioinnin ensisijaisuuden on arvioitu tuovan noin 2,2 miljoonaa uutta käyttäjää sähköiseen viranomaisasiointiin. Näin isossa muutoksessa tukea tarvitsevien määrä on merkittävä. Heillä on erilaisia neuvontatarpeita, kuten: 

• Tekniset haasteet – ei osata käyttää uusia sähköisiä palveluita.
• Hallinnolliset haasteet: ei ymmärretä, mitä kaikkea asiointia muutos koskee ja että samaan postiin tulee eri viranomaisten viestejä.
• Luottamushaasteet - pelätään sähköistä asiointia, esim. huijauksia. Muutokset viranomaisen toiminnassa herättävät epäilyksiä. 

Valtion palvelupisteitä on yhä vähemmän ja aukioloajat suppeat, Suomi-pisteiden asiointiverkosto on harva. Kansalaisneuvonnan puhelinpalvelu lakkautetaan 2026 alussa. Usein asiointia varten pitää usein varata aika ja matalan kynnyksen tukea on vähän saatavilla. Asiointiin haetaan tukea läheltä, oman kunnan tutuista palveluista esimerkiksi kirjastoista ja muista neuvontapisteistä. Monissa kunnissa on jo nyt tunnistettu kasvava tarve digituelle. 

Järjestöjen mahdollisuudet antaa digitukea ovat heikentyneet niihin kohdistuneiden säästöjen vuoksi. DVV:n digituen koordinaatiotehtävä on viranomaistason toimintaa, eikä se jalkaudu asiakastyöhön. Kuntaliitto selvitti kuntien digituen tilannetta keväällä 2025: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2025/2323-selvitys-kuntien-digituen-nykytilanteesta-2025. Digituen alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen tarvitaan vakituista koordinoijaa ja pitkäjänteistä tekemistä, muutoin sähköisen asioinnin tavoitteisiin ei päästä. 

Digitukeen olisi suunnattava valtionavustusta kohdentaen se paikallistason toimijoille, kuten kunnille, järjestöille ja hyvinvointialueille sekä varmistettava, että DVV:llä on kyvykkyyttä tuottaa kansallisesti yhteisiä ohjeita ja materiaaleja paikalistoimijoiden tueksi. Rahoituksen tulisi ohjata toimijoita yhteistyöhön. Rahoitus edesauttaisi sähköisen viranomaisasioinnin tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitäisi kansalaisten luottamusta viranomaisiin.
 

Kuntaliiton täydentävä lausunto 12.11.2025 hallituksen esityksestä sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi

Kuntaliitto on päätynyt täydentämään antamaansa lausuntoaan ja kannattaa HYVIL:n ehdotusta, että tukipalvelulain 7 §:ää tukipalveluiden poikkeamisesta tarkennettaisiin siten, että laista poistettaisiin poikkeaman hakuvelvollisuus ja korvattaisiin se velvoitteella raportoida vuosittain käyttövelvoitteen toteutumisesta. 

Tällä vältettäisiin turhaa viranomaisten välistä hallinnollista työtä. 

Mikäli nykyinen sääntely päätetään tukipalvelulaissa säilyttää, tulisi hallintovaliokunnan mietinnössä poistaa hallituksen esityksen perusteluissa ollut tulkinta tukipalvelulain 7 §:n käyttövelvoitteen suppeasta tulkinnasta. Tämä antaisi viranomaisille joustoa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Elisa Kettunen 
johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta 

Kirsi Lamberg
juristi, lakiyksikkö

Liite 

Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi
Diaesitys 12.11.2025 hallintovaliokunnan kuulemistilaisuudessa, Elisa Kettunen, Kirsi Lamberg