Lausuntonne koskien häiriötilanteen määrittelyä
Pääsääntönä on, että normaalioloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa esiintyvät uhat voidaan torjua viranomaisten säännönmukaisin, normaaliolojen lainsäädännön mukaisin toimivaltuuksin ja voimavaroin. Poikkeusoloista ja poikkeusolojen toimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Varautumista koskea sääntely tukee osaltaan häiriötilanteiden hallintaa myös normaalioloissa.
Kuntaliitto näkee, että opetuksen ja koulutuksen osalta on tärkeää, että myös koulutuksen normaaliolojen erityislainsäädäntöä kehitetään siten, että siihen sisältyy riittävät ja ajantasaiset säännökset erilaisten poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle.
Lausunnolla oleva esitys liittyy samalla valmiuslain kokonaisuudistukseen, minkä vuoksi sääntelykokonaisuuden johdonmukaisuuden merkitys korostuu. Esitysluonnoksen häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevien ehdotusten suhde valmiuslain opetusta ja koulutusta koskeviin toimivaltuuksiin edellyttää jatkovalmistelussa tarkempaa tarkastelua ja selkeyttämistä.
Esitysluonnoksessa ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (3.1 § 6 kohta) ja lukiolakiin (18 a § 2 momentti) ehdotetaan uutta häiriötilanteen määritelmää koskevaa sääntelyä “Tässä laissa häiriötilanteella tarkoitettaisiin poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden tai terveyden tai estää koulutuksen järjestäjää toimimasta tässä laissa säädetyllä tavalla. Häiriötilanne voisi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.”
Valmiuslain mukaan valtioneuvosto toteaa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maassa vallitsevan poikkeusolot, jolloin valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa käyttöön valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien soveltaminen. Kuntaliitto toteaa, että esitysluonnoksen normaaliolojen häiriötilanteen olemassaoloa ei valmiuslain mukaisia poikkeusoloja vastaavalla tavalla todenneta tai päätetä. Esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi minkä tahon arvioon häiriötilanteen olemassaolon arviointi perustuu ja voiko se vaihdella säännöskohtaisesti esim. OKM, koulutuksen järjestäjä.
Häiriötilanteen yleisluonteinen ja avoin määritelmä ei ole koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden oikeusturvan sekä yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmaton. Häiriötilanteen määritelmän perusteella tulee olla riittävän selkeää missä tilanteessa ja minkälaisten edellytysten vallitessa häiriötilanteen olemassaolon kynnys ylittyy ja koulutuksen järjestäjä voi ryhtyä soveltamaan opiskelijoiden oikeusasemaan vaikuttavia "väljennettyjä" säännöksiä. Kuntaliitto näkee, että häiriötilanteen määritelmän sisältöä ja niitä edellytyksiä, joiden vallitessa opiskelijoiden oikeusasemaan vaikuttavien poikkeussääntelyn soveltaminen tulee mahdolliseksi, on esityksen jatkovalmistelussa syytä tarkemmin arvioida ja täsmentää. Jotta ehdotettujen säännösten soveltamiskynnys ei jäisi liian avoimeksi tai matalaksi, esityksen jatkovalmistelussa voisi olla perusteltua arvioida esimerkiksi sitä, tulisiko häiriötilanteen ajallista kestoa, vakavuutta ja poikkeuksellisuutta sääntelyssä täsmentää ja toisaalta tulisiko väljennettyjä säännöksiä voida soveltaa vasta silloin, kun ne ovat poikkeusoloihin tai häiriötilanteesiin liittyvien syiden vuoksi välttämättömiä (ml. ajallinen välttämättömyys)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen osalta esityksen jatkovalmistelussa tulisi selkeämmin tunnistaa voimassa olevan lainsäädännön mahdollisuus etäopetukseen ja itsenäiseen opiskeluun sekä arvioida näitä myös osana esitysluonnoksessa ehdotettua kokonaisuutta.
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 124 b §, jonka mukaan koulutuksen järjestäjän olisi pyynnöstä toimitettava salassapitosäännösten estämättä OKM:lle ja LVV:lle varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostumista varten tarvittavat välttämättömät tiedot. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lukiolain uudeksi 61 b §:än. Kuntaliitto muistuttaa, että kyse on kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille säädetystä uudesta tehtävästä, joka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:än mukaisesti on korvattava koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti valtion varoista.
Lausuntonne koskien ehdotusta yksityisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuudeksi
Esityksessä ehdotetaan ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin lisättäväksi uusi 124 a § ja lukiolakiin uusi 61 a §, jossa säädettäisiin yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuudesta ja velvollisuudesta laatia poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelma. Myös TUVA-lakiin lisättäisiin viittaussäännös, jonka nojalla vastaava velvollisuus myös TUVA-koulutusta.
Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Kuntaliitto pitää ehdotusta yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuudesta perusteltuna. Esityksen jatkovalmistelussa tulee tarkemmin arvioida ehdotuksen vaikutuksia kuntataustaisen osakeyhtiön tai säätiön, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan, näkökulmasta. Ehdotus linkittyy osaltaan valmistelussa olevaan valmiuslain kokonaisuudistukseen, joten jatkovalmistelussa myös sääntelykokonaisuuden johdonmukaisuuden merkitys korostuu.
Lausuntonne koskien ehdotusta oppivelvollisten ensisijaisuudelle poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin esitetään lisättäväksi uusi 4 a § sekä lukiolakiin uusi 18 a §, joiden mukaan "Häiriötilanteissa ja valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjien on varmistettava ensisijaisesti oppivelvollisten opiskelijoiden kouluttaminen". Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lisättäväksi myös TUVA-lain 26 a §:n.
Säännöskohtaisten perustelujen mukaan säännös voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa koulutuksen järjestämiseen olisi häiriötilanteesta tai poikkeusoloista johtuen käytettävissä vähemmän resursseja.
Kuntaliitto katsoo, että esityksen jatkovalmistelussa tulee täsmentää, mitä ehdotuksella käytännössä tarkoitetaan. Koulutustarjonnan (esimerkiksi huoltovarmuusalat) rajaaminen ja kohdentaminen oppivelvollisuuslaissa säädetyn maksuttoman koulutuksen piirissä oleville oppivelvollisuusikäisille sekä koulutuksen järjestäminen koulutukseen jo otetuille opiskelijoille ovat kaksi eri tilannetta. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutustarjontansa rajaamisesta ja kohdentamisesta. Sen sijaan muiden kuin oppivelvollisten opiskelijoiden asettaminen eri asemaan tai esimerkiksi tilanteeseen, jossa heidän koulutustaan ei järjestettäisi koulutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti, on ongelmallinen. Ehdotettu säännös on opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjien oikeusturvan näkökulmasta liian avoin ja tulkinnanvarainen. Esityksen jatkovalmistelussa tulee täsmentää millä keinoilla ja millä tavoilla koulutuksen järjestäjä voi häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistaa ensisijaisesti oppivelvollisten opiskelijoiden kouluttamisen ja mihin perustuen koulutuksen järjestäjä voi näin toimia.
Lausuntonne koskien ehdotusta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain uudeksi 45 a §:ksi
Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi 45 a §, joka koskisi henkilökohtaisten osaamiskehittämissuunnitelmien laadintaa ja hyväksyntää poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Esityksessä ehdotetaan, että "Poiketen mitä 45 §:ssä säädetään, poikkeusoloissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa koulutuksen järjestäjällä ei olisi velvollisuutta laatia ja päivittää henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä säädettyjen tahojen kanssa tai kuulla opiskelijan huoltajaa tai laillista edustajaa." Esityksen 2 momentin mukaan "Koulutuksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus Opetushallitukselle soveltaessaan 1 momentissa tarkoitettua säännöstä häiriötilanteessa." Säännöskohtaisten perustelujen mukaan tarkoituksena on keventää koulutuksen järjestäjän velvoitteita poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa, jotta sen on mahdollista keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen, opiskelijoiden opintojen jatkuvuuden varmistamiseen.
Kuntaliitto viittaa häiriötilanteen määritelmän kohdassa aiemmin lausuttuun ja kiinnittää huomiota, että poikkeus henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman osalta rajoittuisi säädettyjen tahojen yhteistyövelvoitteeseen ja opiskelijan laillisen edustajan kuten huoltajan kuulemiseen.
Lausuntonne koskien ehdotusta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain uudeksi 52 a §:ksi
Koronaepidemian aikana annettiin laki, jolla ammatillisen koulutuksen 52 § muutettiin väliaikaisesti siten, että osaamisen osoittamista l. näytön antamista koskevaa sääntelyä väliaikaisesti väljennettiin. Väliaikaisella säännöksellä osaamisen osoittamista koskevaa säännöstä väljennettiin siten, että jos näyttöä ei covid-19- epidemiasta johtuvista syistä voinut toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voitiin osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi 52 a §, johon sisältyisi mahdollisiin tuleviin poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin vastaavankaltaiset mutta pysyvät säännökset. Pykälän säännöskohtaisten perustelujen mukaan säännös tulisi sovellettavaksi vain silloin, kun joustot ovat poikkeusoloihin tai häiriötilanteisiin liittyvien syiden vuoksi välttämättömiä. Kuntaliitto viittaa aiemmin lausuttuun häiriötilanteen määritelmää koskevan ehdotuksen osalta ja ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa tarkemmin arvioitaisiin tulisiko välttämättömyysvaatimuksesta väljennettyjen säännösten soveltamisen edellytyksenä säätää lakitasolla.
Lausuntonne koskien ehdotusta ylioppilastutkinnosta annetun lain uudeksi 4 a §:ksi
-
Lausuntonne koskien ehdotusta lukiolain uudeksi 18 a §:ksi
Kts. Kuntaliiton lausunnon kohta koskien ehdotusta häiriötilanteen määritelmäksi.
Lausuntonne koskien ehdotusta lukiolain 4 §:n muuttamisesta
Kuntaliitto toteaa, että lukiolain (3 §) mukaan lukiolaissa tarkoitetun lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen myönnetään hakemuksesta. Lukiolain 4 §:n 2 momentin mukaan luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskielet, mahdollinen erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestäjän oikeus järjestää sisäoppilaitosmuotoista koulutusta sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Koulutuksen järjestäjä päättää lukioista, joissa koulutusta järjestetään, jollei luvassa toisin määrätä.
Esitysluonnoksessa lukiolain 4 §:än 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että järjestämisluvassa voitaisiin jatkossa määrätä myös koulutuksen järjestäjän muista tehtävistä. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan tällainen tehtävä voisi olla esimerkiksi varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvät koordinointitehtävät.
Kuntaliitto pitää toimivaltaa koskevaa ehdotusta määrätä koulutuksen järjestäjälle muita tehtäviä koulutuksen järjestämisluvassa, kyseenalaisena. Toimivaltamääräys vaikuttaa avoimelta eikä sitä ole sidottu koulutuksen järjestämiseen. Epäselväksi jää mitä se käytännössä voisi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tarkoittaa. Kuntaliitto ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa arvioitaisiin, voidaanko koulutuksen järjestäjille perustuslain 80 § huomioiden antaa uusia tehtäviä koulutuksen järjestämisluvassa. Lisäksi tilanteessa tulee huomioida, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:n mukaisesti uudet ja laajenevat tehtävät on korvattava koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti valtion varoista.
Lausuntonne koskien ehdotusta tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain uudeksi 26 a §:ksi
Kts. Kuntaliiton lausunnon kohta koskien ehdotusta yksityisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuudesta.
Lausuntonne koskien lain 8 §:ään ehdotettavia muutoksia
Kuntaliitto pitää esitysluonnoksessa ehdotettu muutosta perusteltuna. Tässä yhteydessä Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että 8 §:n mukainen ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus ja turvallisuuskoulutus eivät ole ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen mukaista koulutusta. Niitä säätelevät merkittävässä määrin toisen hallinnon alan säännökset ja määräykset. Lisäksi ehdotetun säännöksen mukaan niihin ei sovelleta keskeisiä ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädännön mukaisia säännöksiä. Tästä syystä Kuntaliitto ehdottaa pohdittavaksi tulisiko ne poistaa ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädännöstä ja rahoitusjärjestelmän piiristä.
Lausuntonne koskien lain 5 a §:ään ehdotettavaa muutosta
-
Lausuntonne koskien lain 21 §:ään ehdotettavaa muutosta
-
Lausuntonne koskien lain 22 §:ään ehdotettavaa muutosta
-
Lausuntonne koskien lain 24 §:ään ehdotettavaa muutosta
-
Lausuntonne koskien ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntia koskevia muutosehdotuksia
Esitysluonnoksessa arvioinnin tarkistamista ja oikaisua koskevaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 55 §:ä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa tutkintokoulutuksen opiskelija voisi työelämätoimikuntien sijaan pyytää Opetushallitukselta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Työelämätoimikuntien sijaan Opetushallitus voisi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjän asettamaan uudet arvioijat. Kuntaliitto toteaa, että arvioinnin oikaisu ei ole Opetushallituksen perustehtävän mukaista ja katsoo, että ratkaisua arvioinnin oikaisua koskevaan asiaan tulisi hakea mallia esimerkiksi lukiolaista.
Lausuntonne koskien lukiolain 34 a §:ään ehdotettavaa muutosta
Lukiolain 34 a §:ssä säädetään 1.8.2026 alkaen kolmansien maiden kansalaisilta perittävistä lukuvuosimaksuista. Aineopiskelijoita koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi lukuvuosimaksun vähimmäismäärän osalta. Myös oleskelulupia koskevaa tiedonsaantioikeutta 60 § täsmennettäisiin. Tiedontarve perustuu lukiolain 21 a §:n 4 momentissa säädettyyn englanninkieliseen lukiokoulutukseen hakijan oleskelulupaan.
Kuntaliitolla ei ole ehdotettuun kommentoitavaa. Kuntaliitto ehdottaa tässä yhteydessä täsmennettäväksi myös aikuisten lukiokoulutuksen lukuvuosimaksuntasoa koskevaa sääntelyä.
Lausuntonne koskien lain 3 §:ään ehdotettavaa muutosta
SUOMEN KUNTALIITTO
Antila Minna
juristi
Kuntajuristi! Liity mukaan ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.
Sivistyksen ajankohtaistunti -webinaareissa käsitellään muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyviä teemoja. Webinaareja pidetään noin kuusi vuodessa.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää