Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden toteamisesta annetun lain muuttamisesta

112 § Viranomaiskatselmukset

Kommenttinne 112 §:ään

112 § Viranomaiskatselmukset 

Katselmusmenettelyjen kehittämistä pidetään kannatettavana. Mahdollisuus kehittää etäkatselmusmenettelyjä on tarpeen teknologian kehittyessä. Menettely tuo joustoa ja lisää yhteistyömahdollisuuksia kuntien viranomaisten välillä. 

Kuntaliiton raportin perusteella katselmuksia tulisi olla mahdollista tehdä tietyissä tapauksissa ilman paikallakäyntiä tai etäyhteyttä, pelkästään dokumenttien perusteella. Menettely nähdään tarpeelliseksi erityisesti pitkien välimatkojen alueilla. Loppukatselmuksia voitaisiin tehdä pelkkien asiakirjojen perusteella esimerkiksi maalämpöjärjestelmiä, vähäisiä korjaushankkeita ja joissakin tapauksissa jätevesijärjestelmiä koskevissa hankkeissa.

On kuitenkin huomattava, että etäyhteyksin ei ole mahdollista tehdä samalla tavalla havaintoja kuin paikan päällä. Sen vuoksi onkin aina oltava tapauskohtaisesti viranomaisen harkinnassa, milloin tarvitaan varsinaista viranomaisen paikallakäyntiä.

119 § Rakennuttajavalvonta

Kommenttinne 119 §:ään

119 § Rakennuttajavalvonta 

Rakennuttajavalvonta on Kuntaliiton raportin perusteella hyvin harvinainen menettely. Peräti 80 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, ettei kuluvan vuoden aikana kunnassa ole ollut hankkeita, joissa rakennuttajavalvontaa olisi käytetty. Yleisimpänä syynä vähäiseen käyttöön pidettiin sitä, ettei sopivia hankkeita tai muutakaan tarvetta menettelylle ole ollut. Vähäinen käyttö viittaa myös siihen, että viranomaisen omaa valvontaroolia pidetään kunnissa tärkeänä, luotettavana ja puolueettomana. Rakennuttajavalvonnasta on kokemusta jonkin verran teollisuusrakentamisessa. Vaativassa teollisuusrakentamisessa rakennuttajavalvonta on todettu toimivaksi ratkaisuksi, kun hankkeeseen ryhtyvä toteuttaa rakennushanketta omaan käyttöön ja kyse on hyvin ammattimaisesta rakentamisesta. 

Menettelyn kehittämistä voidaan pitää kannatettavana, sikäli kuin tällä tavoin voidaan keventää viranomaisen työtä. Olemassa olevan, harvoin käytetyn menettelyn haasteet ovat osin tiedossa, joten menettelyä kehittämällä saadaan todennäköisesti parempi ja toimivampi ratkaisu kuin laatimalla täysin uusi toimintamalli.

Rakennuttajavalvonta edellyttää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tekemää hallintopäätöstä. Rakennusvalvontaviranomainen päättää valvontasuunnitelmaa hyväksyessään, miltä osin viranomaisvalvontaa ei tarvita. 

Vaikutus käsittelyaikaan

Päätös rakennuttajavalvonnan hyväksymisestä tehtäisiin todennäköisesti rakentamislupapäätöksen yhteydessä, jolloin on mahdollista arvioida menettelyn vaikutus viranomaistyömäärään (viranomaisen suorittamien katselmusten määrään) ja sitä kautta rakentamisluvan lupamaksun suuruuteen (rakentamislupapäätöksessä päätetään lupamaksun suuruudesta). On epäselvää, miten rakennuttajavalvontaa koskeva hakemus vaikuttaisi rakentamisluvan käsittelymääräaikaan. Kuntaliitto esittää, että asiaa selvennetään esityksen perustelumuistiossa. Valvontasuunnitelma tulisikin todeta sellaiseksi liitteeksi, että rakentamisluvan käsittelymääräajan laskenta voisi alkaa vasta valvontasuunnitelman toimittamisen jälkeen.

Vaikutus lupamaksuun

Rakentamiseen liittyy lähtökohtaisesti aina työmaa-aikaisia muutoksia, joista on sovittava rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Tämä koskee myös rakennuttajavalvonnassa olevia kohteita. Muutosten käsittely edellyttää viranomaisen harkintaa, joten työmäärä ei olennaisesti vähene ja rakennuttajavalvonnan vaikutusta lupamaksun suuruuteen voidaan pitää vähäisenä. 

Kuntien rakennusvalvonnoissa on vakiintunut käytäntö järjestää loppukatselmusta edeltäviä ennakkokatselmuksia, mikä on kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan todettu toimivaksi ratkaisuksi. Tämä menettely tulisi säilyttää jatkossakin.

Lähtökohtaisesti menettelyä voidaan pitää hankkeeseen ryhtyvälle kalliimpana kuin rakennusvalvontaviranomaisen vastatessa rakennustyöaikaisesta valvonnasta.

Menettelyn laajentaminen asuinrakentamiseen  

Menettelyn laajentamisen asuinrakentamiseen tulee olla harkinnanvaraista, ja sen vaikutuksia on seurattava. Menettelyn laajentaminen omakotitalokohteisiin voisi johtaa laadun heikkenemiseen. Omakotitalon suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan kelpoisuuteen riittää pelkkä koulutus, mikä koetaan merkittäväksi riskiksi rakentamisen laadulle. Jos myös työmaa-aikainen valvonta jäisi käytännössä kokonaisuudessaan viranomaisvalvonnan ulkopuolelle, rakentamisen laatu sekä asukkaiden terveys ja turvallisuus voisivat vaarantua entisestään.

Asuinrakennushankkeelle tulee nimetä vastuuhenkilö

Kuntaliitto katsoo, että esitystä tulee täsmentää siten, että asuinrakennuskohteissa menettelyn ehtona on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen vastuuhenkilö etenkin, jos rakennuttajavalvontaa esitetään koko rakennustyön ajaksi. Vastuuhenkilöllä ei saa olla rakentamishankkeessa muuta roolia, vaan hänen tulee olla hankkeen toteutuksesta riippumaton taho.

Vastuuhenkilöllä tulee olla riittävä osaaminen kyseiseen valvontatehtävään. Hänen soveltuvuutensa arviointi haettuun valvontatehtävään olisi rakennusvalvontaviranomaiselle uusi lisätehtävä, johon tarvitaan tarkennusta. 

Ilman selventäviä tarkennuksia voi syntyä käsitys, että omakotitalokohteen suunnittelun, työmaavalvonnan ja myös rakennuttajavalvonnan voisi toteuttaa yksi ja sama henkilö.

Tarvitaan asetus

Esitettyjen muutosten voidaan arvioida lisäävän rakennuttajavalvonnan käyttöä. Menettelyn tueksi tarvitaan asetus, jossa määritellään valvontasuunnitelman vähimmäissisältö. Selkeät vaatimukset helpottaisivat menettelyn käyttöönottoa ja edistäisivät viranomaistehtävien tosiasiallista keventymistä.

1 § Soveltamisala

Kommenttinne 1 §:ään

Kuntaliitto pitää esitystä tarpeellisena ja kannatettavana.

5 § Rakentamisen ulkomaisten tutkintojen vastaavuuden toteaminen

Kommenttinne 5 §:ään

Kuntaliitto pitää esitystä tarpeellisena ja kannatettavana.

Muita näkemyksiä koko luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden toteamisesta annetun lain muuttamisesta.

Esitys rakentamislain muuttamisesta liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen rakennusvalvontauudistuksen käynnistämisestä. Kuntaliitto katsoo, että esitystä laajemmalle uudistukselle ei ole tässä tilanteessa edellytyksiä erityisesti siksi, että kunnissa eletään monin tavoin suurta murroksen aikaa. Esimerkiksi väestökato, veropohjan heikkeneminen, kasvavat palvelukustannukset väestön vähentyessäkin sekä kuntien eriytyminen kasvaviin ja supistuviin kuntiin tuovat kunnille haasteita, jotka edellyttävät laajempaa tarkastelua. Rakennusvalvontauudistus voisi tässä tilanteessa johtaa sellaisiin ratkaisuihin, jotka voitaisiin myöhemmin todeta toimimattomiksi. Kuntaliitto pitää rakennusvalvontauudistuksen keskeyttämistä tässä tilanteessa oikeana ratkaisuna.

Tässä vaiheessa rakennusvalvontauudistuksen sijaan on kannatettavaa kehittää edelleen jo käytössä olevia instrumentteja rakentamislakia muuttamalla. Muutosten toimeenpanoa todennäköisesti edistää se, että kyse on jo käytössä olevasta menettelystä, jonka soveltamisesta on jonkin verran kokemusta.

Viranomaisvalvonnan ja -vastuun on tarkoitus säilyä lähtökohtana. Tavoitteena ei ole supistaa rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidemahdollisuuksia eikä vastuuta. Viranomaisen on kuitenkin lähtökohtaisesti voitava luottaa hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaiseen omavalvontaan, ellei sen asianmukaisuutta ole syytä epäillä. Muutoin menettely ei kevennä viranomaistehtävää. 

Kuntien välinen yhteistyö ja sen kehittäminen

Kuntien rakennusvalvontakysely 2025 – Raportti rakennusvalvonnan nykytilanteesta (julkaistu kesäkuussa 2026) osoittaa, että kuntien rakennusvalvontaviranomaiset tekevät jo nyt laajasti yhteistyötä. Virallisia yhteistyöalueita on selvityksen perusteella yhteensä 38, ja niissä on mukana 101 kuntaa eli noin 34,6 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Virallisten yhteistyörakenteiden lisäksi rakennusvalvontojen välillä tehdään paljon epävirallista, mutta vakiintunutta yhteistyötä, kuten järjestetään yhteisiä kokouksia, annetaan kollegiaalista asiantuntija-apua, yhtenäistetään rakennusjärjestyksiä ja taksoja sekä kehitetään yhteneviä menettelytapoja ja tulkintoja.

Yhteistyö on siten jo nykyisellään merkittävä osa rakennusvalvonnan toimintatapaa, vaikka sen muodot vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Lisäksi suhteellisen moni kunta on harkinnut yhteistyötä naapurikuntien kanssa selviytyäkseen rakentamislain tuomista uusista vaatimuksista.

Yhteistyötä tullaan jatkossa tekemään ennen kaikkea vapaaehtoisten, joustavien ja tapauskohtaisten mallien pohjalta. Erityisen myönteisesti suhtaudutaan kevennettyihin tapauskohtaisiin yhteistoimintasopimuksiin, erityisosaamisen ostamiseen toiselta kunnalta sekä resurssien jakamiseen verkostomaisesti. Yhteistyön tulevaisuus nähdään siis ennen kaikkea täydentävänä ja joustavana ratkaisuna.

Esitys tukee osaltaan yhteistyön kehittämisen edellytyksiä kunnissa. Esimerkiksi etäkatselmuksia voitaisiin tarvittaessa ostaa palveluna toiselta kunnalta.

Kuntaliitto esittää painokkaasti rakentamislakiin muutosta akuutteihin turvallisuusuhkiin liittyen

Rakennuksen kunnossapidosta säädetään rakentamislain 141 §:ssä. ”Jos rakennuksesta tai sen osasta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, rakennusvalvontaviranomaisen on kiellettävä rakennuksen tai sen osan käyttäminen tai määrättävä rakennus tai sen osa purettavaksi.” 

Säännös ei enää lainkaan vastaa tarpeita tilanteissa, joissa on pakottava, akuutti turvallisuusuhka, joka vaatii käyttökiellon määräämistä nopeasti, jopa välittömästi. Kuntaliitto ehdottaa, että sääntelyä tarkistetaan siten, että se mahdollistaa selkeästi käyttökiellon määräämisen välittömästi viranhaltijan toimesta akuutin turvallisuusuhan tilanteessa. Menettely vastaisi sitä, mitä rakennustyön keskeyttämisestä säädetään RakL 146 §:ssä.

Sääntelytarve on tullut esille viimeaikaisten parvekeonnettomuuksien arvioinnin yhteydessä. Mahdollisesti selvitettävien parvekkeiden määrä on erittäin suuri, minkä vuoksi kyse on laajasta turvallisuuskysymyksestä. Tilanteiden tehokas hallinta edellyttää viranomaisilta nopeita, joustavia ja oikeudellisesti selkeitä toimintakeinoja.

Parvekkeiden käyttöturvallisuuteen liittyvissä tilanteissa ihmisten turvallisuus on asetettava etusijalle. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisten on voitava arvioida käyttökiellon tarve ja ryhtyä tarvittaviin toimiin nopeasti sekä oikeudellisesti kestävällä tavalla. Nykyinen käyttökiellon asettamista koskeva hallinnollinen menettely on kuitenkin koettu epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi sekä liian hitaaksi akuutissa tilanteessa.

Kuntaliitto esittää, että rakentamislain 141 §:ää muutetaan lisäämällä siihen seuraava uusi momentti: 

"Tilanteissa, joissa on kyseessä välitön ja vakava turvallisuusuhka, rakennustarkastajalla ja rakennusvalvontaa suorittavalla kunnan muulla viranhaltijalla on oikeus kieltää rakennuksen tai sen osan käyttäminen välittömästi määräyksellään. Rakennuksen tai sen osan käyttökiellosta on viipymättä ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakennusvalvontaviranomainen päättää, pysytetäänkö käyttökielto voimassa. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää." 


SUOMEN KUNTALIITTO

Pirjo Sirèn                                                                    Paula Mäenpää
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö                                    kehittämispäällikkö